1 / 49

Ekspatriaattiperheiden lapset SUOMALAISESSA yhteiskunnaSSA

Muuttoliikkeen ja etnisyystutkimuksen (MEV) -seminaari ”Perheet ja lapset muuttoliikkeessä” 7.5.2013 Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Ekspatriaattiperheiden lapset SUOMALAISESSA yhteiskunnaSSA. Anu Warinowski KT, yliopisto-opettaja Opettajankoulutuslaitos , Turun yksikkö

abiola
Download Presentation

Ekspatriaattiperheiden lapset SUOMALAISESSA yhteiskunnaSSA

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Muuttoliikkeen ja etnisyystutkimuksen (MEV) -seminaari ”Perheet ja lapset muuttoliikkeessä” 7.5.2013 Siirtolaisuusinstituutti, Turku Ekspatriaattiperheiden lapset SUOMALAISESSA yhteiskunnaSSA Anu Warinowski KT, yliopisto-opettaja Opettajankoulutuslaitos, Turunyksikkö Turunyliopisto

  2. I JOHDANTOII AIEMMAT TUTKIMUKSETIII TUTKIMUSAINEISTOIV KESKEISIMMÄT TUTKIMUSTULOKSETV JOHTOPÄÄTÖKSET SISÄLTÖ

  3. Warinowski, A. 2012. Maailmalle yhtenä, takaisin toisena? Suomalaisten ekspatriaattiperheiden lapset kulttuurisissa siirtymissä. Tutkimuksia A 42. Turku: Siirtolaisuusinstituutti.

  4. I JOHDANTOII AIEMMAT TUTKIMUKSETIII TUTKIMUSAINEISTOIV KESKEISIMMÄT TUTKIMUSTULOKSETV JOHTOPÄÄTÖKSET

  5. EKSPATRIAATTIPERHEEN LAPSI • Asuu perheessä, joka on muuttanut perheenä ulkomaille vanhemman työn vuoksi • Ekspatriaattius laajasti ymmärrettynä • Liike-elämä, yliopisto, kirkko, Suomen edustusto jne. • Ulkomaankomennus tai itsenäisesti työpaikkansa järjestänyt • Muutto on tarkoitettu tilapäiseksi • Kokee kaksi muuttosiirtymää: ulkomaille muuton ja paluumuuton

  6. MAKROTASO -> MIKROTASO sekä globaalit että suomalaisen yhteiskunnan monet taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja rakenteelliset muutokset välittyvät yhä suoremmin lapsuuteen, lasten elämään ja kokemuksiin (Suárez-Orozco & Qin-Hilliard 2004, 23; Alanen 2009, 15)

  7. EKSPATRIAATTILAPSUUDEN TAUSTALLA OLEVAT MAKRoTASONMUUTOKSET Globalisaatio Globaali työelämä Kansainvälinen muuttoliike ja liikkuvuus

  8. Globalisaatio • Ylirajaiset yhtiöt ja organisaatiot • Kansallisvaltioiden välinen kilpailu: tietotyö • Suomalaiset tietotyöläiset työskennelleet ulkomailla kaksi kertaa useammin kuin muut • 1/3 suomalaisista tietotyöläisistä haluaisi työskennellä ulkomailla • (Blom ym. 2001)

  9. 2. Globaali työelämä • Suomalaisen liiketoimintajärjestelmän kansainvälistyminen • Suomalaisten yliopistojen kansainvälistyminen • -> työelämässä kansainvälistymisen eetos

  10. EKSPATRIAATTIPERHEIDEN LASTEN KAKSINAINEN SUHDE KANSAINVÄLISEEN TYÖELÄMÄÄN • Vanhemman uran tukeminen: Kansainvälinen työelämä -> perheen ulkomaille muutto -> lapsista ekspatriaattiperheen lapsia • Lapsen tulevan uran tukeminen: • ulkomailla asuminen tarjoaa lapselle mahdollisuuden saada kansainvälistä kokemusta (Richardson 2006) sekä parantaa kielitaitoa ja laajentaa maailmankuvaa (Duque 2009) • Lasten ulkomailla asumiskokemus voi edesauttaa tulevaisuudessa heidän pääsyään kansainvälisille työmarkkinoille (Brown & Lauder 2009; Brown & Lauder 2011)

  11. 3. Kansainvälinen muuttoliike ja liikkuvuus

  12. EKSPATRIAATTIPERHEET & SIIRTOLAISUUS • Siirtolainen • muuttaa maasta vähintään vuodeksi ulkomaille • maastamuuttajat ja maahanmuuttajat • suomalaiset maahanmuuttajat: paluumuuttajat • Pakko- ja tavoitemuuttajat • Työ- ja perheperäinen siirtolaisuus • Globalisaation myötä siirtolaisuuden käsite muutoksessa • (Söderling 2003) • Siirtolaisuus moninaisemmaksi, monimutkaisemmaksi ja tilapäisemmäksi • Nykymaastamuuttajat korkeasti koulutettuja • Muutto usein tarkoitettu määräaikaiseksi • (Korkiasaari & Söderling 2007; Korkiasaari2003)

  13. EKSPATRIAATTIPERHEET & KANSAINVÄLINEN MUUTTOLIIKE JA LIIKKUVUUS • Pysyvän muuton lisäksi tilapäisten muuttojen tarkastelu • -> ekspatriaattiperheet • Ylirajaisuus: • korkea koulutus • perheiden arki • perhe erossa toisistaan -> ei vars. ekspatriaattiperheet

  14. I JOHDANTOII AIEMMAT TUTKIMUKSETIII TUTKIMUSAINEISTOIV KESKEISIMMÄT TUTKIMUSTULOKSETV JOHTOPÄÄTÖKSET

  15. AIEMMIN KÄYTETYT KÄSITTEET • Amerikkalaiset: • Third Culture Kid • GlobalNomad • MissionaryKid • ArmyBrat • OilBrat jne. • Japanilaiset: • Kaigai-/kikoku-shijo • Suomalaiset: • Matkalaukkulapsi • Lähetyslapsi Yksilön taso Yhteiskunnan taso

  16. PERHEEN TASO PUUTTUnut tutkimuksesta Vaikka lapsi kokee ulkomaille ja paluumuuttosiirtymät perheen vuoksi ja perheen kanssa tilanteessa, jossa kaikki muu paitsi perhe vaihtuu toiseksi -> käsite ekspatriaattiperheen lapsi

  17. AIEMPI JAPANILAINEN TUTKIMUS • Japani poikkeus ekspatriaattilasten • näkymättömyyteen yhteiskunnassa • Paluuoppilaita sekä tutkittu että tuettu monin tavoin • lapset yhteiskunnanpalveluiden kohteena kauan ennen maahanmuuttajalapsia • 1970-luvulla paluuoppilaille luodut palvelut ovat toimineet mallina 1990-luvulla maahanmuuttajaoppilaiden palveluiden luomisessa. • Japanissa paluuoppilaiden asema suhteessa maahanmuuttajalapsiin edelleen ylivertainen: paluuoppilailla huomattavasti paremmat tukipalvelut maahanmuuttajiin verrattuna: mm. erilliset paluuluokat, tuki japanin kielessä ja kulttuurissa, tuki vieraan kielen taidon ylläpidossa sekä positiivinen erityiskohtelu yliopistojen sisäänpääsyssä. • (mm. Fujikane2003; Fry2008; Yoshida ym. 2002)

  18. AMERIKKALAINEN AIEMPI TUTKIMUS:TCK IDENTITEETTIPolVan Kulttuurisen identiteetin malli (Pollock & van Reken 2009, 55)

  19. EKSPATRIAATTILAPSI PIILOMAAHANMUUTTAJANA • Paluumuuton jälkeen lapsi voi olla ”piilomaahanmuuttaja”: näyttää (ja kuulostaa) suomalaiselta, mutta ajattelee eri tavalla • Opettaja ei näe paluuoppilaan piiloon jäävää toiseutta (Salakka 2002)

  20. KANSAINVÄLISET KOULUT • Kansainvälisissä tutkimuksissa ekspatriaattilasten kouluksi on määrittynyt kansainvälinen koulu • Kansainväliset koulut -> ekspatriaattilapset sisältyneet kansainvälisyyskasvatukseen • Pitääkö tämä paikkansa myös suomalaisten lasten suhteen? • Englanninkielisille lapsille hyvä koulumuoto, ei välttämättä ei-englanninkielisille lapsille (Murphy 2003)

  21. TILANNE SUOMESSA • Tilastointi puutteellista • Koulunkäynnistä ei tietoa • Perustettu kansainvälisiä kouluja • Koulussa ei ko. ryhmälle suunnattuja muita tukitoimia • Tutkimus rajoittunut pro gradu -tutkimuksiin

  22. KOULUN Monikulttuurisuuskasvatus • Monikulttuurisuuskasvatus on suunnattu suomalaisissa kouluissa maahanmuuttaja-taustaisille oppilaille (Holm& Londen2010) • -> mukana kulttuurisista kategorioista ainoastaan etnisyys ja sekin vähemmistöasemana (ks. Anthias 2011) • Ekspatriaattilapset eivät sisälly monikulttuurisuus-kasvatukseen (vrt. Japani) • -> monikulttuurisuus = maahanmuuttajuus

  23. KULTTUURISET KATEGORIAT ”maahanmuuttajat” vs. ”suomalaiset”??? (ks. esim. Löytty 2005) Miten ekspatriaattilapset sijoitetaan?

  24. I JOHDANTOII AIEMMAT TUTKIMUKSETIII TUTKIMUSAINEISTOIV KESKEISIMMÄT TUTKIMUSTULOKSETV JOHTOPÄÄTÖKSET

  25. TUTKIMUSKYSYMYKSET • Rakenne • Toimijuus • Identiteetti 1. Mitä voimavarojaekspatriaattiperheillä on käytettävissään ulkomaille muuton ja paluumuuton siirtymissä? 1.1 Miten perheiden sopeutumisongelmat suhteutuvat voimavaratarkasteluun? 2. Miten ekspatriaattiperheiden lapset sopeutuvat ulkomaille muuton ja paluumuuton siirtymiin? 2.1 Mitä suojaavia tekijöitä ja riskitekijöitä on yhtey- dessäekspatriaattiperheiden lasten sopeutumiseen? 3. Minkälaisia ekspatriaattiperheiden lasten rakentamat siirtymäkokemukset ovat? 3.1 Miten lasten subjektiiviset siirtymäkokemukset asettuvat suhteessa vanhempien arvioon lasten sopeutumisesta? Psykologinen sopeutuminen Sosiokulttuurinen sopeutuminen Kulttuurinen identiteetti Tunne Toiminta Identiteetti

  26. TUTKIMUSAINEISTOT Kyselylomakeaineisto: vanhemmat • 399 kouluyksikköäkahdeksassasuomalaiskaupungissa(Espoo, Tampere, Vantaa, Turku, Oulu, Lahti, Kuopio ja Jyväskylä) • N = 202 perhettäja 333 lasta Haastatteluaineisto: lapset • N = 8 • Tulkitseva fenomenologinen analyysi (IPA)

  27. AINEISTON EKSPATRIAATTIPERHEET • Perhemuoto: ydinperhe 90 % • Ekspatriaattiryhmät: business-ekspatriaatit63 %, tutkijat 14 % • ulkomaankomennus 69 % • Asuinmaanosat: Eurooppa50 %, Pohjois-Amerikka 22 %, Aasia20 %

  28. SIIRTOLAISIA? 91 % (n = 183) perheistä asunut ulkomailla vähintään vuoden -> maahanmuuttajia paluumuutossa

  29. I JOHDANTOII AIEMMAT TUTKIMUKSETIII TUTKIMUSAINEISTOIV KESKEISIMMÄT TUTKIMUSTULOKSETV JOHTOPÄÄTÖKSET

  30. KÄSITTEET • Rakenne: Ekspatriaattiperheen lapsi • Toimijuus: Ekspatriaattilapsi • Identiteetti: Kulttuurienvälinen lapsi

  31. IDENTITEETTIEN RAKENTAMINEN • Kulttuurienvälisyys läsnä identiteeteissä • Identiteettien tilanteisuus (konteksti) • Identiteettien hybridisaatio (muutos)

  32. ”Vastaan tuli myös ikäviä asioita, mm. työkavereiden kateus jne. mikä ilmeni niin ettei välttämättä kyselty mitään ja ulkomailla olo tuntui kuin olisi ollut jossain parantolassa tms. josta kaikki tietää ja josta kuitenkin vaietaan... Itsellä oli innokkaita ajatuksia mm. työpaikan kahvihuoneessa näyttelyn pitämiselle esim. leivontakirjojen tmsmerkeissä...eipuhettakaan...Hyvin äkkiä opetettiin takaisin Suomen tavoille; mistään ei ole hyvä olla innokas ja parempi aina muistaa ne huonot asiat. ”(V61)

  33. ”Palattuamme takaisin huomasin, että mitä vähemmän ulkomailla olosta puhui, sen parempi. Suomalaisten kateus ilmeni selvästi sekä työ- että koulumaailmassa. Jopa niin, että tutkittavaa poikaamme kiusattiin koulussa pitkään, kun hän ei ymmärtänyt olla hiljaa kokemuksistaan! ”(V120)

  34. YMPÄRISTÖN SUHTAUTUMINEN LAPSEN KANSAINVÄLISIIN KOKEMUKSIIN • lapsen kokema kateus vaikeutti lapsen sopeutumista • kadehtimisen välttämiseksi kansainväliset kokemukset pidettävä piilossa paluumuuton jälkeen • vanhemmat vertasivat tilannetta muiden vähemmistöryhmien ”kaapissa oloon” • elämää keskeisesti rakentavien kokemusten piilottaminen yksilölle henkisesti raskasta

  35. 262lasta (83 %) kävi peruskoulua joko tavallisella tai painotetulla luokalla

  36. EKSPATRIAATTILAPSET ”TAVALLISESSA” KOULUSSA • Tulosten mukaan suomalaisten ekspatriaattilasten sopeutuminen näyttäisi sujuvan paremmin muualla kuin kansainvälisessä koulussa • Ekspatriaattilasten opettaminen ei todellakaan rajoitu kansainvälisiin kouluihin: suurin osa ekspatriaattilapsista on ”tavallisissa” kouluissa • -> jokainen peruskoulun opettaja tarvitsee tietoa ekspatriaattilapsen kohtaamiseen • Tilannetta hankaloittaa oppilaiden piilossa oleminen • -> Opettajien ”silmien aukaisu” erityisen tärkeää!

  37. I JOHDANTOII AIEMMAT TUTKIMUKSETIII TUTKIMUSAINEISTOIV KESKEISIMMÄT TUTKIMUSTULOKSETV JOHTOPÄÄTÖKSET

  38. EKSPATRIAATTIPERHEIDEN PALUU SUOMEEN TÄRKEÄÄ • Suomalaisten ulkomailla työskentely eduksi suomalaiselle yhteiskunnalle – jos perheet palaavat takaisin Suomeen hyödyttämään Suomen talouselämää (Työministeriö 2006) • Aivovuoto: Ulkomailla olevien korkeasti koulutettujen suomalaisten lukumäärä kasvaa koko ajan: Suomesta pois muuttavia korkeasti koulutettuja on enemmän kuin ulkomailta takaisin Suomeen muuttavia(Johansson 2008.) Onko tähän Suomella varaa erityisesti lähitulevaisuudessa, kun työvoiman tarjonta vähenee Suomessa?

  39. EKSPATRIAATTIPERHEIDEN LAPSISSA KÄYTTÄMÄTÖNTÄ POTENTIAALIA • Ekspatriaattiperheiden lapsilla erityisiä kommunikaatio- ja kulttuurisia taitoja, jotka vastaavat pitkälti ylirajaisten yhtiöiden rekrytointitarpeita (Brown & Lauder 2009; Brown & Lauder 2011; ks. Fry2007) • Globaaleiden yhtiöiden kannattaisi rekrytoida aikuistuneita ekspatriaattiperheiden lapsia -> kulttuurisen valmennuksen tarve minimiin ja useat ekspatriaattien kulttuuriset ongelmat ulkomankomennuksenaikana poistuisivat (Lam & Selmer 2004a, 2004b; Selmer & Lam 2004) • Japanissa näiden lasten potentiaali työelämän näkökulmasta on ollut tiedossa ja käytössä jo 1980-luvulta lähtien (ks. Fry 2007)

  40. EKSPATRIAATTIPERHEIDEN JA NIIDEN LASTEN KOKEMUSTEN HYÖDYNTÄMINEN SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA

  41. PARADOKSI Suomalaisessa yhteiskunnassa vallitseva kansainvälistymisen eetos, johon kansainvälistyvä työelämä kiinnittyy, ei ulotu yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen. Vaikka kansainvälistymiseen kannustetaan, ”kansainvälistyneen” henkilön ei kannata tuoda identiteettiään esiin.

  42. -> Ekspatriaattiperheiden hankkimia peräänkuulutettuja kansainvälisiä kokemuksia ei haluta julkisella tasolla hyödyntää. Kulttuurienväliset kokemukset säilyvät yksityisinä sen sijaan, että ne voisivat hyödyttää koko suomalaista yhteiskuntaa. Onko meillä tähän varaa?

  43. EKSPATRIAATTILAPSET ESIIN! Kulttuurienvälisten lasten tulee saada olla kulttuurienvälisiä myös kotien ulkopuolella -> ekspatriaattilasten liittäminen julkisen piiriin -> lapset nähdyiksi niin koulussa kuin laajemmin suomalaisessa yhteiskunnassa Esim. paluuoppilaskäsitteen päivitys

  44. EKSPATRIAATTILAPSET YHTENÄ KULTTUURIENVÄLISENÄ OPPILAsRYHMÄNÄ PERUSOPETUKSESSA: MITEN PIILOSTA NÄKYVIIN?1. paluuoppilaskäsitteen päivittäminen2. monikulttuurisuuskasvatuksen laajentaminen

  45. PALUUOPPILAAT SIJOITETAAN SUOMALAISTEN KATEGORIAAN, VAIKKAA SIJAITSEVAT SUOMALAISUUDEN JA MAAHANMUUTTAJUUDEN RISTEYKSESSÄ

  46. KAKSIJAKOISET KATEGORIAT VANHENTUNEITA • Kategoriat eivät päde tilastoinnissa, eivätkä varsinkaan subjektiivisen identiteetin suhteen • Tilanteisuus esim. koulukonteksti, kotikonteksti • ”Joko–tai”-vaihtoehtojen sijaan voi olla ”sekä–että” • -> voi olla sekä ”maahanmuuttaja” että ”suomalainen” • -> jyrkkä kategorisointi ei enää toimi globaalissa maailmassa (ks.Levitt & GlickSchiller2004)

  47. Kriittinen monikulttuurisuuskasvatus • ”Tavallisten” oppilaiden välisten erojen tunnustaminen • Monikulttuurisuuskasvatus tarkoitettu koulussa kaikille • ei siis ainoastaan monikulttuurisille oppilaille • myös opettajille oppilaiden lisäksi • Monikulttuurisuuskasvatuksen ei tulisi riippua koulun moninaisuuden määrästä • (Luciak & Khan-Svik2008; Bleszynska2008) • -> myös ”piilomaahanmuuttajat” monikulttuurisuuskasvatuksen piiriin

  48. Kiitos! anu.warinowski@utu.fi

More Related