1 / 40

Kon-0.1710

Kon-0.1710. Tekniikan ja teollisuuden historia, yleisosa Luento IV Teollisen vallankumouksen reunamilla. Rondo - Lintukoto Suomi. 1809 Suomi liitetään Venäjän keisarikuntaan Porvoon valtiopäivät

akio
Download Presentation

Kon-0.1710

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Kon-0.1710 Tekniikan ja teollisuuden historia, yleisosa Luento IV Teollisen vallankumouksen reunamilla

  2. Rondo - Lintukoto Suomi 1809 Suomi liitetään Venäjän keisarikuntaan Porvoon valtiopäivät Suomi säilyttää Ruotsin lain (SRL1734). Venäjä pyrkii katkomaan Suomen yhteydet Ruotsiin – ei onnistu = = = = talous - raha, teollisuus – raaka-aineet, kulttuuriyhteydet – koulutus – säätyläistön sukulaisuussuhteet 1812 Vanha-Suomi (Viipurin lääni) liitetään osaksi suuriruhtinaskuntaa Helsinki muutetaan pääkaupungiksi Turun sijaan 1827 Turun palo Elinkeinoelämä • Maatalous • Kaivosteollisuus • Muutama verkatehdas • Yksi paperitehdas • Metallien valmistus • Sisämarkkinateollisuus - kulutushyödykkeet

  3. Miksi Tampereesta tuli Suomen Manse Länsimainen teknologia Piraatti-insinöörit • James Finlayson, Edinburgh – Pietari - Tampere • David Cowie (Owen, T:holma) Fiskars 1836; W:m Chrichton • John Barker (Cockerill->) - Finlayson Rautaa teollisuudelle Koskivoimaa Työväkeä Hienomekaniikka Kelloseppä Könni – ei tullut – opetus Helsinkiin Logistiikka – Rautatie Hmlinnaan 1862, Pietariin 1870, Tampereelle 1876

  4. Finlayson & Co • Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Oy • Lokomo (Metso Minerals) • Aaltosen kenkätehdas • Frenckellin paperitehdas • Tampereen verkatehdas (Tamfelt) • Kattohuopatehdas • Haulitorni • Tulitikkutehdas • G. A. Serlachius (Tako, M-Real) • Liljeroosin verkatehdas • Suomen Trikoo (Finlayson, Nanso) • Dunderberg, Granath jne.

  5. Mikä on teollinen vallankumous?

  6. Kaksi vallankumousta Jälkeenpäinannettunimitysajanajaksolle, jokasainimensäpoliittisen historian puolellavakiintuneidennimitystenmukaan Ranskansuurivallankumous 1789 - 94 Euroopanhullutvuodet 1835 (heinäkuu, porvaristo) ja 1848 (helmikuu) Georges-Eugène Haussmann – Pariisi Teollinen vallankumous Ajoitusmuuttuumäärittelijänmukaan Eric Hobsbawm 1780 - 1830 tai 1840 T. S. Ashton 1760 - 1830 2. Teollinen vallankumous 1850 (?) 1870 - 1900 Horace Vernet

  7. Teollinenvallankumous on alunperin Arnold Toynbeenluennoilla 1881 käyttämätermi Englantilainentaloushistorioitsija – kiinnostunuttyöväenkysymyksistä Perustetuasyytäpohtialiittyykötyöväenkysymysolennaisenatekijänätermiinteollinenvallankumous Tiesivätköaikalaisetolevansamukanateollisessavallankumouksessa? Sosialismi, kapitalismi, wrightiläinenjasosialistinentyöväenliike Viktor Julius von Wright- SuomessatyöväenkysymysaktualisoituiSuomessaensinTampereella PoliittisentyöväenliikkeensyntySuomessa 1903 - 08 – suurlakko 1905 SuomenSosialidemokraattinenpuolue – Forssankokous 1903 Hakaniemen mellakat 1906 Karl Marx Pääoma 1867

  8. Teollinen vallankumous Suomessa J. J. Gadolinin tutkimusmatka Pohjanmeren ympärysvaltioihin 1800-luvun alussa. Raportti Talousseuralle ”Kaikki kokemus todistaa, että missä jotkut teollisuuslaitokset on saatu täyteen käyntiin, siellä muutkin liikkeet ja elinkeinot elpyvät. Yleinen hyvinvointi lisääntyy ja asukasluku kasvaa. Täten enentynyt teollisuustuotteiden tarve takaa tehtaille keskeytymättömän menekin ja johtaa monenlaisten uusien laitosten perustamiseen kunnes kaikki mahdolliset haarat ovat saavuttaneet korkeimman kukoistuksen, minkä paikkakunnan asema ja siellä tarjolla olevat varat suinkin sallivat.”

  9. Kuinkas sitten kävikään? Suomalaiset kaupungit kasvoivat hitaasti - tapulikaupungeilla oikeus ulkomaankauppaan, Turku, Viipuri, Porvoo, Helsinki; Loviisa, Kokkola, Oulu, Pori, Vaasa - Ruotsin ja Suomen välille tulliraja 1817 - Tulliraja Suomen ja Venäjän välillä - Venäjän hallitus pyrki lisäämään tapulikaupunkien määrää ( - lopetettiin 1868) - 1830-luvulla Suomen satamat avautuivat mm. Englanti, Preussi, 11 muuta maata - Raakaraudan tuontirajoitukset 1834 Kanavien rakentaminen 1835 – 1860 12 kanavaa, suurin Saimaan kanava 1845 – 1856 Krimin sota, Oolannin sota 1854 - 55

  10. Kansallisuuskysymys Kansallisuusaate – nationalismi – kieli ja kansa G.W.F. Hegel Kulttuuridarwinismi Venäjä: suomalaistetaan Suomen hallinto. Koska Ruotsi, sivistyksen kulttuuri katoaa, Venäläinen sivistyksen kulttuuri tulee alemmantasoisen suomalaisen kulttuurin tilalle Suomi: Svenskar äro vi inte längre, ryssar vilja vi inte bli, låt oss alltså bli finnar (Arvidsson tai Armfelt?) Turunromantiikka Johan Ludvig Runeberg Zachris Topelius Johan Vilhelm Snellman

  11. Snellman J. V. Snellman Elias Lönnrothille 28. maaliskuuta 1848: ”Finl. Allm. Tidning esittää pelkkiä valheita ja vääristeltyjä kertomuksia. Ranskan vallankumous on tähän mennessä osoittanut ihailtavaa maltillisuutta ja tyyneyttä, sen avulla on neljäs sääty, nim. työläisten, tehnyt itsensä saman arvoiseksi toisten kanssa. Nyt aletaan aavistaa, mikä jo kauan sitten olisi pitänyt älytä, että tämä on koko inhimillisen kulttuurin vallankumous.” Johan Jakob Tengströmille27. helmikuuta 1845: ”Teollisuudesta samoinkuin kaikesta toiminnasta minä luulen, että se on kansallishengen tuote eikä sen ehto. - - - Meidän maallamme - - - on vettä, meri, ja järvet yhdysliikennettä varten, koskia satojatuhansia vesipyöriä varten. Kun kerran kansanvaltaisuuden myrskyt alkavat riehua teollisuuden nykyisissä kotimaissa, tulee kenties meidän vuoromme. - - - Jos kerran maassa toimelias saa kunniaa ja tunnustusta, niin on teollisuudenharjoittajallakin kannustin, joka saa hänet jotakin uskaltamaan - - ”

  12. 1848 Henrik Borgströmin johtama helsinkiläinen kauppiasryhmittymä halusi perustaa Snellmanin johdettavaksi kauppaopiston. Menschikoffin jyrkkä vastustus ”...minulla on tuumana aloittaa siinä sivussa kauppa, jossa myydään seinäkelloja. Sellaisia kuin siellä kotona, ja perustaa työpaja niiden kokoonpanoa varten. Siitä lupaa tulla kannattava yritys...” Borgström palkkasi filosofin konttoriapulaisekseen muutamaksi vuodeksi, jona aikana Snellman pysytteli syrjässä valtiollisesta elämästä 1855 yhteistyössä Borgström & Snellman: Edwin FreedleynPraktiskafhandlingomaffärlivet

  13. Konservatiivit radikaalit Raudantuotanto perustui Ruotsista tuotuun raaka-aineeseen – Suomesta metsävarat Suomen liityttyä Venäjän keisarikuntaan ruukit pyrkivät säilyttämään kontaktinsa Ruotsiin Ruotsi Ranskan liittolainen (huom. Jean Babtiste Bernadotte 1810 [18] ->) Ruukinpatruunat: Hallinto toimii Suomessa huonosti jos - teknologiaa ei tuoda Ruotsista - raaka-aineen saantia ei turvata ulkomaankaupan sopimuksilla - perheiden yhteydet Ruotsiin ja Ranskaan - Ruukkien toiminnan ohjailu valtion puolelta ”hirmuista” ”Kotimainen tekniikan koulutus tarpeetonta ja kallista”

  14. Wolter af Petersen Magnus Linderille: ”Hän [Nordenskiöld] on kyllä taitava kaikessa muussa, mutta vähemmin tuntee , mitä hänen oikeastaan pitäisi tunteman eli rautateollisuuden käytännöllistä puolta.” A. H. Falck: ”tämä kiltti alkemisti [Nordenskiöld] ei sovi päälliköksi” A. A. Zakrewski kenr. kuv. – Falck senaatin talousosaston vpj Lars Gabriel von Haartman = hänen hirmuisuutensa Mäntsälän Alikartano Nordenskiöldien koti – Nykyisin museoviraston kartanomuseo A.O. Saelan kotiopettajana

  15. Radikaalit konservatiivit Suomen kenraalikuvernööri (geologi) Fabian Steinheil 1810 – 1824 Baltian saksalaisia (virolainen) Omisti Meilahden kartanon Helsingissä Soti Napoleonia vastaan Steinheilin/Nordenskiöldin Suomen inventointiprojekti Nordenskiöld – von Haartman -suku Suomen teollisuuden johtoon Nils Gustaf Nordenskiöld vuorikonttorin johtajaksi - - - - - kotimainen koulutus ja tutkimus edullista

  16. Hänen hirmuisuutensa? Lars Gabriel von Haartman - Isä Turun akatemian (yliopisto) rehtori – matka Pietariin 1808 - Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja 1840 – 1858 Matka Länsi-Eurooppaan 1827 – 1829 • Valtion ryhdyttävä johtamaan teollisuutta ja tuotantoa määrätietoisesti –> vs. ruukinpatruunat! Suomi irti Ruotsin talousjärjestelmästä • Hopearuplasta Suomen virallinen valuutta 1840-l (Markka 1860) • Teknillisen koulutuksen järjestelmä • Itsenäinen tekniikan ja luonnontieteiden tutkimus

  17. P. A. von Bonsdorff & Victor Hartwall Turun akatemian kemian apulainen Holmberg myi Torbern Bergmanin reseptin mukaan valmistettuja vesiä Turussa jo 1780-luvulla Victor Hartwall J.J. Berzeliuksen oppilas - Odessaan Yliopiston kasvitieteellinen puutarha siirrettiin Turusta Helsinkiin 1829. Puutarhaan rakennettiin myös terveysvesien tarjoiluhuone Kesäkuussa 1831 von Bonsdorff ja Hartwall aloittivat keinotekoisten vesien valmistuksen Helsingissä (Yliopiston kemian laboratoriossa). Carlsbaderia, Kissingen-Rakoczia, Marienbader-Kreuz-Brunnia (Kaivopuiston kylpylä 1830 – Borgström) Tehdas Senaatin torin laidalla sijaitsevaan Sederholmin taloon Viktor Hartwall kuoli 1857

  18. Terveysviranomaisten vaatima 2. helmikuuta 1836 myönnetty toimilupa tehtaalle haettiin Hartwallin nimissä Hartwall siirsi tehtaansa nykyisen Helsingin yliopiston hallintorakennuksen paikalla sijaitsevaan kivitaloon Hartwallin työpaikka Manufaktuurijohtokunnan konttorissa sijaitsi Aleksanterinkadun numerossa 50 verhoilijamestari Litoniuksen talossa

  19. Hidastettu vallankumous- omintakeinen teollisuus- metalliteollisuus- puun kemiallinen jalostaminen- teollisuuden teknillinen tiedontuotantojärjestelmä

  20. Kasvualat: (Bornin kysymykset 1856) 1. Mitä kotiteollisuusaloja ja sivuelinkeinoja maassa tulisi harjoittaa, ja miten ne saatetaan yleiseen tietoisuuteen ja työtätekevien joukkojen toteutettaviksi? 2. On tunnettua, että Suomessa harjoitettiin ennen suuressa määrin monissa paikoissa teräkalujen valmistusta ja muita sepäntöitä. Kuinka tämä toimi herätetään uudelleen ja valmiudet siihen palautetaan siten, että tuotanto on kilpailukykyistä vastaavan ulkomaisen kanssa? Ja miten naulojen valmistus saatetaan yleiseksi kotiteollisuudeksi? 3. Mitkä toimenpiteet ovat tarpeen, että taito parhaalla tavalla valmistaa pikeä, tervaa, hartsia, tärpättiä, potaskaa, nokea ja punaväriä leviävät, sekä miten puu- ja kimpiastioiden valmistus ja korityöt saavat tyylikkäämmän ja käyttökelpoisemman muodon? Putlaus korvattiin Bessemer-menetelmällä 1855 jälkeen - Hinta 1/10 aiemmasta Raudan ja hiilen liitto

  21. Seppämestarin resepti 1856Fabian Fagerman, Viipuri Eläinten nahkat samote kuin muutki raaka-aineensa myövät (talonpojat) he sitä vastaan Wenäelle tahi muuten tärväävät... - ...sillä siitä syystä kituu hantverkki sääty Suomessa ja talonpojat ovat oppineet jo halpana pitämään sekä maanviljelyksen, että sen sivuelinkeinot... - ...näin ovatkiWiipurin läänin asukkaat muuttuneet rahtikuormain kulettajiksi... - ...ja samasta syystä ei muu hantverkkiWiipurin läänissä niin loistakaan kuin hevosten kengittäminen, jota toki eivät voi aina Pietarissa teettää, vaikka kengät ja naulat siihenki Pietarista tuovat.” Pankkilaitos tukee vain keinoilijoita, vapriikkien omistajia ja maanviljelijöitä... - ...vähä ennen viime sodan [Krimin sota] alkua voin ostaa kivikartanon Wiipurissa, panna sen hyvään kuntoon ja rakentaa itselleni kivestä verkstaan eli pajan. Kaikkeen tähän panin omia kokoomia rahojani noin 3000 ruplaa hopeaa. Muu osa kartanon hinnasta oli inteknattu omaisuuteen. Waan kun sota tuli... - ...kun ei minulla ollut kehenkään turvaa niinkuin kauppa- ja tehdasmiehillä oli Suomen pankkiin, niin meni kartanoni... - ...viheliäisyys saattaa meitä [hantverkkareita] tylyiksi ja viimein perikatoon.

  22. Puu ja rauta Suomen talouden perusta maatalous ja itsenäiset maanviljelijät Mustialan maatalousoppilaitos (Tammela) 1837 Puu - sahat, kemian t:aat vai rautaruukit? - Puun kemiallinen teollisuus – tervatuotteet - Mekaaninen puunjalostus – - Evon metsäopisto 1858 Rauta - Steinheilin – Nordenskiöldin projekti - Tampereen konepaja ja Finlayson - Leineperin ruukin tutkimusprojekti 1820-l Yhtälö ratkeaa kun uudet raudanvalmistusmenetelmät keksitään 1850-luvulla – puuhiilen käyttö vähenee – sellunkeitto alkaa 60-l

  23. Mustaa ainetta joka haisee hyvälle/pahalle

  24. Terva Tervalla tarkoitetaan (teknillinen termi) kasvikunnan tuotteista uuttamalla saatuja raskaampia ei vesiliukoisia aineita Terva suomen kielessä on nyt ehdottomasti mäntypuun terva Mielellään lisäksi hautaterva / pataterva erotettava EU:n säädökset !!! Kysymys on joukosta hiiltoprosessia eli pyrolyysia (kuivatislaus) käyttämällä saaduista tuotteista • Kiinteitä • Nestemäisiä • Kaasumaisia Saatavat nestemäiset aineet jaetaan vesiliukoisiin ja ei-vesiliukoisiin Hiiltoprosessissa saadaan nestemäisten aineiden lisäksi hiiltä (tislausjäännös), kaasumaisia aineita ja näistä jäähdyttämällä saatavia aineita

  25. SheridanMuspratt ’Terva’ 1860 Puuterva, turveterva ja kivihiiliterva Puuta kuivatislaamalla tuotettiin lähinnä terpeenejä, parafiinia, eupionia ja kreosoottia ’Terpeeni’ = kamfereille lähisukuisia hiilivetyjä, joiden yleinen kaava on C10H16. Terpeeneitä esiintyy eniten havupuiden ja citrus-lajien osien eteerisissä öljyissä Carl von Reichenbach oli kehittänyt vuosisadan vaihteen jälkeen omistamassaan tervatehtaassa Blanskossa, Määrissä, kaupallisesti hyödynnetyn menetelmän kreosootin valmistamiseksi ’Kreosootti’ = pyökkiöljyä, jota käytettiin poltto- ja desinfiointiaineena – myöhemmin kivihiilitervaöljy

  26. Teknillinen / yleiskielinen termi Ongelma: • Kivihiiliterva (kreosoottiöljy) • Mineraaliöljyt (tar huomaa LA LaBreatarpits, vrt. pikitie = asfalttipinnoite) Kivihiilitervan painekyllästäminen 1860-luvulta eteenpäin Erilaisia Suomessa tunnettuja tervoja • Lehtipuuterva (etup. pyökki) • Koivu(ntuohi)terva eli tökötti • Mäntyterva • Turveterva

  27. Tervan käyttö Ennen raakaöljyyn perustuvien teollisuuksien kehittymistä • (Kyllästeaine) pintakäsittelyaine • Liimat / piki ja (raskas jae)tökötti • Väriaine / tervamaalit • Voiteluaineet / tökötti • Polttoaineet = moottoripolttoaineet, lamppuöljy • Hajusteet (katajaterva) ja • Liuottimet / asetoni, alkoholit jne. yleisnimi tärpätti • Tärpätti = ei vesiliukoiset kevyet jakeet • Pineenitärpätti teknillinen termi – nykyisin selluloosateollisuudesta Tekninen jako A-terva ja B-terva (vesipitoinen) • muista pihkateollisuus => lamppuöljyteollisuus • USA, North Carolina, Preussi, Venäjän Karjala

  28. Oskari Routala 1934

  29. Tervan tuotanto Haluttu päätuote määrää käytetyn prosessin hiili / terva / tärpätti / kevyemmät jakeet • Miiluhiilto / retorttihiilto • Jos retorttihiilto, mantteliuuni vai pata • Kustannusrakenne • Raaka-aineen hankinta ja kustannukset • Työvoimakustannukset • Prosessilaitteiden kustannukset • Palkkakustannukset • Kuljetuskustannukset (pakkaus, kuljettaminen, jakelu) • Markkinointi • Osaaminen ratkaisee?

  30. Tökötin suurtuotanto Tökötti suurimpia tuotihyödykkeitä / Venäjän Karjala suurin tuotantoalue  Karjalan koivikot Venäjän tervateollisuuden modernisointi tapahtui 1830-luvulla. Ensimmäisenä modernina tervatehtaana pidettiin Snovodin tehdasta Ardatoffin piirissä, Nizhnij Novgorodin kuvernementissa. Arkangelin koivikoista saatu tökötti oli niin arvokasta, että sitä kannatti myös väärentää. Polovinnik tai polovintshatyjdegotj oli mäntytervan tai veden ja hiekansekaista tököttiä Toimi teknillisesti päinvastoin kuin virheetön tökötti. Koivutervan öljymäiset aineet pehmittivät ja suojasivat nahan, väärennetty tuote kovetti ja pilasi sen. Voiteluaineena käytettyyn tököttiin sotkettu hiekka tuhosi laakerit nopeasti. Tökötin tuotannossa patatervamenetelmä

  31. Kaksi traditiota Suomalainen traditio vs. keskieurooppalainen traditio Suomessa terva positiivinen asia Terva, viina ja sauna; tervapastillit, tervasnapsi jne. Suomalainen traditio: Tervahauta Pataterva (kyllästys- ja voiteluaineet) – kivikaudelta lähtien / purupihka Ranska 1700-luvulla Ruotsin liittolainen => Kanadassa suomalaista tervaosaamista Keskieurooppalainen traditio: Hiilentuotannon yhteydessä tuotettu pääasiassa lehtipuutervaa (pyökki) Pääasiallinen tuotantomenetelmä mantteliuuni / miilu tunnettu jo roomalaisajalla Hiilentuotannon yhteydessä talteen otettu terva ja tärpätti

  32. Forst-undköhlerhof Rostock Wiethagen Karl-Heinz Kordt

  33. Karl-Heinz Kordt

  34. Kivihiiliterva ja bensiini Keski-Euroopassa kivihiiltä tislaamalla erilaisia jokapäiväiseen käyttöön tarkoitettuja aineita, joita käytettiin esimerkiksi nahan parkitsemiseen ja lamppuöljyinä Yleisnimitys ’bensiini’ tarkoitti 1800-luvun puolivälissä luoman käytännön mukaan yleensä juuri kevyitä kivihiilitervan osia (Aleksander Mitscherlich) Termi ’bensiini’ tulee Benzina-nimisen saksalaisen käsinevalmistajaperheen käyttämästä nahanpuhdistusaineesta Saksankielisissä maissa termi liitettiin jo varhain vain raakaöljytuotteisiin kun Justus Liebig oli nimennyt kivihiilitervan tisleet bensoliksi Euroopassa 1830-luvulta lähtien nopeasti levinnyt kattohuopateollisuus syntyi hyödyntämään kivihiilitervaa Kivihiilitervan ja sen sukulaisten käyttö kyllästysaineena puurakenteissa ei ollut mahdollista koska kivihiilitervan sisältämä hiili esti aineen imeytymisen puuhun 1850-luvulla Boltonin alipaineeseen perustuva kyllästysmenetelmä poisti ongelman ja kreosoottiöljyn käyttö kyllästysaineena saattoi alkaa Kreosoottiöljyä on käytetty suuria määriä rautateillä

  35. Suomalainen tervantuotanto Hautatervan tuotanto – bulkkituote Britanniaan Ensin Saimaan alue (1700-l), sitten Kainuu (1800-luku) Suuri osa tuotteista raaka-aineeksi kemian teollisuuden tehtaisiin Englantiin Perustuu halpaan työvoimaan (Nälkämaa) ja halpaan raaka-aineeseen Oulun pikiruukki Krimin sotaan asti. Suomen suurin teollinen investointi 1830-l Englantilaiset polttivat oman tervansa Oolannin sodan aikana Tervahautatraditio loppuu itsenäisyyden ajan alussa • raakaöljyn tuonti • raaka-aineen kallistuminen • siirtyminen rahatalouteen Talonpoikainen kotitarvetuotanto - jatkuu 1950-luvulle asti

  36. Suomalaiset tervatehtaat Oulu 1830-l Aalto 1850 – 1867. Päättyy nälkävuosiin EndreLekve, Ernst Qvist, Alexander af Forselles (Evo) Aalto 1890 – 1920. Viimeinen Löytöjoen tervatehdas Veljekset Friis ja Oulun konepaja August Fredrik Soldan Senaatin toimeksianto tutkia tervan tuotanto Suomessa1860-luvun alussa

  37. Tervahauta Työn organisointi – valtion valvomaa suurkauppaa Kainuunterva.com Esa Heikkinen Tervaputsi = Jos neidolla ei ole kosijoita, luullaan, että neito on lemmetön. Kun kosijoita sitten ilmaantuu, tapahtuu tervaputsi. Tämä oli ennen peljätty tilanne.

  38. Tiede ja terva Oulun tervatehdas A.F. Soldanin tervaprojekti 1860-luku Evon metsäopisto / Savijärven tervatehdas Polyteknillinen koulu / Opisto => teknillinen kemia E. E. Qvist, H. A. Wahlforss, Gust. Komppa Kamferin totaalisynteesi 1903 Raskin tervauuni Oulun konepajan tervatehtaat / veljekset Friis Hyrynsalmen Löytöjoen tervatehdas Loppu 1920-luvulla Tuotanto selluloosateollisuuden sivutuotteisiin

More Related