Medialukutaitoa politiikan näkökulmasta

1. Medialukutaitoa politiikan näkökulmasta Markus Ojakoski 5.10.2007

2. Mitä tarkoittaa media? • Wikipedia antaa ihan hyvän määritelmän, kun nyt kerran medialukutaidosta puhutaan, on hyvä tiedostaa, että lukutaito tarkoittaa myös kykyä etsiä tietoa, eli katsotaan: MEDIA

3. Medialukutaito • Wikipedia ymmärtänyt rajoittuneesti • Medialukutaito on kykyä ilmaista itseään eri viestimillä, hankkia tietoja median avulla sekä eritellä ja tulkita kriittisesti erilaisia mediatekstejä • Lukutaidon kannalta toisaalta on teksti kuin teksti, mutta toisaalta ”kirjoittajan” asema ja muut vastaavat taustatekijät voivat vaikuttaa tekstin tulkitaan • Tekstin ymmärrys • yleistieto eli käsitys siitä, mitä on aihetta epäillä - koko ajan varuillaan... • tieto, mistä lisätietoa saa • kriittinen arviointi, argumentaatio • kriittinen arviointi, median toiminta • Tekstin ”juonen” ymmärtäminen; tekstit koostuvat: • oletetuista faktoista • väittämien välisistä sidoksista eli argumentaatiorakenteista • tekstiä voi siis kriittisesti arvioida • pohtimalla ovatko siinä esitetyt faktat oikeita ja riittäviä tilanteen kuvaamiseen • pohtimalla, onko tekstissä esitetty argumentaatio missä määrin pätevää • huom.: Teksteillä tavoitellaan yleisön hyväksyntää, ei väistämättä loogisuutta!

4. A-studio ja asuntolainakriisi • Ihmisillä yleensä sporadinen tietopohja politiikan keskustelunaiheista • jätetään kertomatta olennaisia tietoja (tulot, kuukausierä suhteessa tuloihin) • annetaan kuva, että Suomessa saa vakuudetonta lainaa (pankin rahalla myymä lainatakaus on vakuutus, A-studio antaa kuvan, että se olisi vakuutena jotenkin huonompi kuin vaikka vanhemmat) • annetaan kuva, että vuosituloihin nähden yli nelinkertaisia lainoja annetaan paljonkin (huom. laina jakaantuu kahdelle) • vain 2% yli puolet nettotuloista menee lainan hoitoon - yhden esimerkin perusteella tilanteen laajentaminen oli tässä tapauksessa valheellista • niitä, jotka pistävät rahaa säästöön, on enemmän kuin viimeiseen 20 vuoteen eli 67,4 % • Katso: Tilastokeskus

5. Erilaisia tapauksia • Vanhasen ulkopoliittinen valta lipsuu • Viina ruokakauppoihin • Tontti ja maatalous (Tilastokeskus) • Wikipedia, kansalaisvaikuttaminen • Väyrynen ja työperäinen maahanmuutto • Informaatioyhteiskunta

6. Väyrysen logiikka? • Työperäistä maahanmuuttoa ei pitäisi ajaa • maahanmuutto aiheuttaa ongelmia (pidetäänkö väistämättömänä?) • Työvoimapula pitäisi kuitenkin ratkaista • Työvoimapulan voi ratkaista vähentämällä työtä tai lisäämällä työntekijöitä + maahanmuuttajatyövoiman käyttö aiheuttaa ongelmia (+ ongelmia ei haluta) => vähennetään työtä antamalla sen siirtyä muualle • Loogisesti oikein päätelty, mutta • työvoimapula-aloilla työtä ei voi laajasti ottaen siirtää • vähemmän kotimaista työtä tarkoittaa vähemmän verotuloja eli hyvinvointivaltion rahoitusongelmia • työnteon määrää voi lisätä muutenkin kuin maahanmuutolla

8. Koulutukseen investoidaan liikaa? • Globalisaation haasteet Euroopalle 1 (VNK) • Edellisestä kaaviosta kävi ilmi, että liikennesektorilla työskentelee lähes 200 000 suomalaista, samoin rakentamisessa, huomattava osa kaupan ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan ei tarvitse korkeaa koulutusta, ja sama voi koskea myös sosiaali- ja terveyspuolta sekä osaa teollisuuden toiminnoista. Näiden lukujen kautta lähestytään jopa puolta Suomen työvoimasta • globalisaatio vaikuttaa ensisijassa kouluttamattomaan työvoimaan? Väärin! Ainakin osittain: yllämainituista vain teollisuuden työvoimaa voi siirtyä ulkomaille • Onko työpaikkarakenteen muutos sittenkään niin suurta, miksi se on kuvailtu? • Onko ulkomaille lähtevät työpaikat sittenkään vaikuttanut kokonaisuuteen siinä määrin kuin kuvitellaan? Työpaikkojen määrä on vaan kasvanut...

9. Reductio ad absurdum ja ristiriita • Palvelujen yksityistä tuottamista vastustavien perusteena on se, että palvelujen laatu voisi kärsiä tai ei uskalla antaa yksityisten käsiin tärkeitä yhteiskunnallisia tehtäviä tai että tämä voisi vaikuttaa palvelujen saatavuuteen. • Samalla logiikalla ruokahuolto pitäisi ottaa julkisen sektorin hoidettavaksi verovaroin. Kaikki saisivat samaa harmaata mautonta mössöä ruokahuoltolaitoksen pisteistä sen mukaan kuin ruokahuoltoasiantuntijat katsoisivat näiden tarvitsevan. • Läskiintyvä ja epäterveellistä moskaa syövä kansamme suorastaan huutaa ruokahuollon kansallistamista. • Ruokahuoltolaitosjärjestelmä veisi nykynäkökulmasta vapautemme brutaalilla tavalla. Miksi ajateltaisiin, että päiväkotilaitosjärjestelmä ja vanhustenhoitolaitosjärjestelmä olisivat niin paljon parempia kuin yksityinen palvelujen tuottaja? Ruokahuoltojärjestelmän osalta mellakoitaisiin kaduilla ja keskusteltaisiin vaaleissa, mikä nyt sitten on oikeasti terveellistä ja pohdittaisiin kuinka paljon valinnanvapautta voidaan hyväksyä järjestelmän sisällä ja niin edespäin. Sen resursseja ja alueellista kattavuutta vähennettäisiin koko ajan säästösyistä. • Suomalaiset vastustavat yksityistämisen muotoja aiempaa enemmän. Mahdollinen selitys on, että yksityistämiseen liittyy liian usein säästöt

10. Mikä on oikeudenmukaista? Mikä on samaa? • Oikeudenmukaisuussääntö • olioita samassa (oleellisessa) kategoriassa tulee kohdella samalla tavalla (locus) • vrt. eläinten oikeudet ja eläkeratkaisu • ”samalla tavalla”; tarpeiden mukaan, panoksen mukaan, tuotoksen mukaan, riippuen henkilökohtaisista ominaisuuksista vai ei? • vrt. vaikka nuorisokoulu • samaistaminen, yksilö-ryhmä -interaktio

11. Mitkä olivat keskeiset opetukset? • Epäile kaikkea, media=moderni huhuilija • Tutustu asiaa koskeviin tilastoihin ja muihin selvityksiin, jos sellaisia on saatavilla • Tunne argumentoinnin rakenteita