1 / 36

Ajankohtaisia teemoja Jyväskylän SKOL- tapaaminen 28 .10.2014

Ajankohtaisia teemoja Jyväskylän SKOL- tapaaminen 28 .10.2014. Vaikuttaminen toimintaympäristön kehittämiseen. Lainsäädäntöön, erityisesti hankintalain valmisteluun vaikuttaminen Nykyisten julkisen hankinnan käytäntöjen parantaminen

Download Presentation

Ajankohtaisia teemoja Jyväskylän SKOL- tapaaminen 28 .10.2014

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. AjankohtaisiateemojaJyväskylänSKOL-tapaaminen28.10.2014

  2. Vaikuttaminentoimintaympäristönkehittämiseen • Lainsäädäntöön, erityisesti hankintalain valmisteluun vaikuttaminen • Nykyisten julkisen hankinnan käytäntöjen parantaminen • Puolueohjelmiin vaikuttaminen (KIRA-selvitys puolueohjelmista) • CE-merkintäänliittyvät asiat: konsultin vastuu, velvollisuudet, palkkio • Rakennetun ympäristön viranomaisasiat yhteen (ministeriö tai jotain muuta) • Hankinta-, KSE-, tehtäväluettelo- ja CE-merkintä-road show erityiskohteena alueelliset tilaajatahot • JYSE-ehtojen uudistukseen vaikuttaminen, JYSE 2014 julkaistu 6/2014 • Hyvät hankintamallit ja muut työkalut (tehtäväluettelot, KSE 2013) SKOLin nettisivujen kautta asiakkaille • Yhteistyö isojen julkisten tilaajien kanssa: • Senaatti –yhteistyö: laadukkaan suunnittelun hankinta, investointiprosessin kehittäminen • LiVi-yhteistyö: sanoista tekoihin hyvissä hankintamenettelyissä, myös ELYissä

  3. Hankintalain uudistukseen vaikuttaminen Hankintadirektiivi hyväksyttiin lopullisesti maaliskuussa 2014 Jäsenvaltioilla on 24 kk aikaa viedä uuden hankintadirektiivin määräykset kansalliseen lainsäädäntöön Suunnittelu- ja konsultointialan kannalta uudessa direktiivissä on hyvää mm. innovaatiokumppanuus, neuvottelumenettelyn laajentaminen sekä pelkän hintakilpailun kieltäminen asiantuntijapalveluhankinnoissa. Uudet hankintamenettelyt ja nykyisten menettelyjen järkevämpi tulkinta mahdollistaa järkevät suunnitteluhankinnat Uhkana on mm. vastuu hankintaketjussa ylöspäin (esim. suunnittelijan vastuu urakoitsijan suorituksesta) EK perustanut työryhmän, jossa SKOL mukana – tavoitteena hyvien hankintamenettelyjen vieminen kansalliseen hankintalakiin ja käytännön hankintoihin EK:n edustaja uuden hankintalain valmistelutyöryhmässä

  4. Viestintä • Viestintäsuunnitelma ohjaa toimintaa • Mediaviestinnän tehostaminen hyödyntäen mediakonsulttia • Viestinnän pääteemat 2014 • Alan merkityksen ja vaikuttavuuden esilletuonti: esimerkit hyvän suunnittelun vaikuttavuudesta. • Rakennusprosessin laatu: hyvät esimerkit, ratkaisujen esittäminen • Asiakas- ja loppukäyttäjänäkökulma: asiakas ja käyttäjä hyötyvät eniten hyvästä suunnittelusta. • Nuorten esiin nostaminen viestinnässä: Vuoden Nuori Konsultti-palkitseminen konsulttipäivässä, stipendien jako syksyllä • SKOL-yritys-brändin vahvistaminen: SKOL-yrityksen ominaisuuksia ovat laatu, osaaminen, yhteistyö, arvoa tuottavat ratkaisut, vastuullisuus, eettisyys ja puolueettomuus. • Tilaajan vastuu hyvästä hankinnasta: lähes yksinomaan hintakilpailuun perustuvat hankinnat tulevat tilaajille ja veronmaksajille kalliiksi. Suunnittelun hyvä hankinta vaatii tilaajalta työtä ja osaamista. • Suunnittelijapätevyyksien merkityksen korostaminen, pätevyys- ja laatujärjestelmien kehittäminen turvaa lopputuotteen laadun ja turvallisuuden. Tavoitteena on saada pätevyysvaatimukset korostetummin mukaan hankintamenettelyihin. • Alan kiinnostavuus ja merkitys työpaikkana: Maapallon kestävä tulevaisuus on suunnittelijoiden työpöydällä. • Jäsenhankintakampanja osana SKOL-yritysbrändin kohottamista

  5. Koulutusjaosaaminen • Aalto-yliopiston kone- ja rakennustekniikan kandi- ja maisteriohjelmien sisältöön ja yliopisto-yritysyhteistyöhön vaikuttaminen (osittain yhdessä RT:n ja TT:n kanssa) • OKM-vaikuttaminen liittyen yliopistojen rahoitukseen • Muiden yliopistojen johdon tapaamiset osana TT:n ja yliopistojen yhteistyötä • Yhteistyötapaamiset Teknisten yliopistojen yhteistyöryhmän kanssa • Yliopistojen maisteriohjelmien suunnitteluun osallistuminen • Ammattikorkeakoulujen opetusohjelmiin ja hallintoon vaikuttaminen • Käynnistyvän rakennusarkkitehtikoulutuksen sisältöön vaikuttaminen • Nuorille osaajille korvamerkittyjen projektityöpaikkojen edistäminen julkisissa hankkeissa • Alan kiinnostavuuden lisääminen koululaisten ja opiskelijoiden parissa: Vuoden nuori konsultti-kilpailu, Mytech-sivusto, Konsulttinuorten toiminta, OPO-yhteistyö, luokkien vierailut SKOL-yrityksissä

  6. Uudistumisenjakasvuntukeminen • Horisontti 2020 yhteishankkeet: road show 11/2013 – 01/2014 ja jatkotapahtumat vuoden mittaan, tavoitteena yhteistyön lisääminen teollisuuden kanssa T&K-hankkeissa, erillinen PK-yritysohjelma • Mitä Suomesta voi viedä? Konsultointiviennin tukeminen painottuen teollisuuden yhteistyöhön viennissä – vientitoimikunnan tarpeellisuus kartoitetaan kyselyllä ja perustetaan jos nähdään hyödylliseksi • Uusi ICT-toimikunta toimialojen välisen tietojärjestelmiin, mallinnukseen ym. liittyvän yhteistyön ja benchmarkingin lisäämiseksi • Keskustelussa myös uusi rakennuttamisen toimikunnan perustaminen • Kotimaan markkinanäkymien raportointi jäsenille • Uusien liiketoimintamallien ennakointi ja niihin varautuminen (esim. ICT-puolelta leviämässä oleva broker-toiminta ja sen vaikutukset suunnittelun laatuun, ulkoistus ja sen vaikutukset) • Suunnittelu- ja konsultointialan kansainvälisten trendien tunnistaminen • Kansainvälisten markkinanäkymien raportointi jäsenille (EFCAn suhdannekatsaukset, SectorReview)

  7. Konsulttinuoret • SKOLin nuoret asiantuntijat ovat käynnistäneet uuden verkoston. • Konsulttinuoriin voivat liittyä myös teollisuuden ja julkisen hallinnon palveluksessa olevat nuoret asiantuntijat. • Tavoitteina mm. alan vetovoiman lisääminen, verkottuminen ja hyvät tapahtumat, oman ammattitaidon lisääminen, sekä koulutukseen vaikuttaminen. • Vuoden Nuori Konsultti-kisa kannustaa nuoria aktiiviseen toimintaan

  8. SKOLin uusi strategia

  9. Suunnittelu- ja konsultointialaSuomessaKuopionkonsulttipäivä 18.9.2014RAKLI, SKOL, Teknologiateollisuus

  10. Halvin vei tarjouskilvan Haminan uudesta päiväkodista Linnoituksen päiväkodin arkkitehtisuunnittelijaksi valittiin pieksämäkeläinen arkkitehtitoimisto. Se vakuuttaa pystyvänsä tekemään suunnittelun 60 prosenttia halvemmalla kuin muut hakijat keskimäärin. Tarjous oli 37 800 euroa, kun 20 hakijan keskiarvo oli 98 000 euroa. Kaupungin tekninen johtaja kertoo, että on varmistettu, että toimisto suoriutuu urakasta lupaamansa 700 kokonaistunnin puitteissa. Suurin osa hakijoista ilmoitti kokonaistuntimääräkseen yli tuhat tuntia. ”Laatukriteerit jäivät tarjouspyyntöön vahingossa” Tarjousten arviointivaiheessa kolme laatukriteeria oli jätetty huomioimatta...ne jäivät asiakirjoihin vahingossa..niitä ei alunperin aiottu sisällyttää tarjouspyyntöön.... Ammattimaista tilaajatoimintaako?

  11. Vuoden Nuori Konsultti 2014 Jussi Vaiste Tampereelta

  12. Suunnittelujakonsultointi on osaTeknologiateollisuutta Elektroniikka- jasähköteollisuus ABB, Ensto, Murata Electronics, Nokia, Nokia Siemens Networks, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon... Metallienjalostus Boliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Rautaruukki, Sacotec... Tietotekniikka-ala Affecto Finland, Comptel, Digia, Enfo, F-Secure, Fujitsu Services, IBM, Knowit, Logica, Microsoft, Tieto... Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, STX Finland, Valtra, Wärtsilä... Suunnittelujakonsultointi A-insinöörit, Citec, DEKRA, Deltamarin, Elomatic, Etteplan, FCG, FMC, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, SITO, Sweco, WSP, ÅF…

  13. Teknologiateollisuuden toimintamalli 2014 TeknologiaSuomi nousuun! Kilpailukyky – Uudistuminen – Työmarkkinoiden uudistaminen Innovaatio-ympäristö ja uudistuminen Työ- markkinat Digitalisaatio ja kasvu / Sähkö- ja tietoalat Teollisuus-politiikka Toimitusjohtaja Jorma Turunen Risto Alanko Mika Nykänen Mervi Karikorpi Jukka Viitasaari • Työmarkkina-politiikka • Sopimus-toiminta • Talouden arviointi ja tilastot • Työsuhde-asioiden neuvonta ja koulutus • ICT 2015 • Teollinen internet • Kasvutiimi • Tietoturva-hankkeet • Real Time Economy • Innovaatio-, koulutus- ja tutkimus-politiikka • Innovaatio- verkostot ja liiketoiminnan kehittäminen • Ennakointi • Yritys-oppilaitos-yhteistyö • Edunvalvonnan koordinaatio • Energia-politiikka • Kestävä kehitys • Logistiikka • Yritysjuridiikka Toimialaverkostot Ilkka Niemelä Toimialayhdistykset Toimialaryhmät Pk-asiat ja aluetoiminta Eeva-Liisa Inkeroinen Piiriyhdistysyhteistyö Aluetoimistot Yrittäjävaliokunta Viestintä Nora Elers Netti ja julkaisut Tavoitemielikuva ja brändi PR Talous ja hallinto Esko Keskinen Teknologiainfo Teknova Oy Tietohallinto Talous HR Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö Mervi Sibakov

  14. Suunnittelu ja konsultointi on kansainvälistä asiantuntijaliiketoimintaa • SKOL-yrityksissä on paljon myös kauppatieteiden, taiteiden, sosiologian, teollisen muotoilun, psykologian, viestinnän, opetuksen, juridiikan, maantieteen, lääketieteen asiantuntijoita ... • Viennin osuus SKOL-yritysten Suomen liikevaihdosta on noin viidennes • Kolmasosa työntekijöistä työskentelee kansainvälisissä yrityksissä, joiden pääkonttori on Suomen ulkopuolella SKOL-yritykset työllistävät yli 15500 ihmistä Suomessa Valtaosalla yliopisto- tai AMK-tasoinen tutkinto Tekninen koulutus vielä yleisin koulutustausta

  15. SKOL-yritystenjahenkilöstönmääränkehitys

  16. SKOL-yritysten kolme päätoimialaa Teollisuuden suunnittelussa ja konsultoinnissa toimii vajaat 40 % SKOL-yritysten henkilöstöstä Talonrakennusalan suunnittelua ja konsultointia tekee reilut 30 % Liikenne-, yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelua ja -konsultointia tekee noin 30 %

  17. SKOL-yritykset ovat ”parasta A-ryhmää” Vastuullisuus • SKOL-yritys on puolueeton, vastuullinen ja toimii eettisesti. • Vain parhaat suunnitteluyritykset kuuluvat SKOLiin. • Alan yhteiset sopimusehdot ja pelisäännöt on kehitetty yhdessä tilaajien kanssa. Laatu, osaaminen ja yhteistyö • Valtaosa henkilöstöstä työskentelee ISO- tai RALA-sertifioiduissa toimistoissa. • Henkilöstön jatkuvasta koulutuksesta, kehityksestä ja suunnittelijapätevyyksistä huolehditaan. • SKOL ja SKOL-yritykset kehittävät alaa isolla työpanoksella (esim. eurokoodeihin ja tehtäväluetteloihin liittyvä kehitys, säädösvalmisteluun osallistuminen, lausunnot, työryhmiin osallistuminen jne.). • Asiakasnäkökulma ja kumppanuus perusarvoja. Suunnittelun merkitys - arvoa tuottavat ratkaisut • Kestävä kehitys on suunnittelijoiden käsissä. • Suunnittelun laatu ratkaisee lopputuotteen hinnan ja elinkaaritalouden. 

  18. Kaikki alkaa suunnittelusta - maapallon kestävä tulevaisuus on suunnittelijoiden työpöydällä Suunnittelutoimistoissa parannetaan energiatehokkuutta, luodaan toimivaa elinympäristöä, kehitetään uusia tuotteita, materiaaleja, prosesseja ja tuotantomenetelmiä, suunnitellaan tulevaisuuden liikennejärjestelmää ja energiantuotantoa, ratkaistaan jätehuollon ongelmia, hyödynnetään digitalisaatiota, kehitetään uusia tapoja toimia, muotoillaan tuotteita ja palveluja... Uudet teknologiat, innovaatiot ja parhaat käytännöt syntyvät useimmiten yhteistyössä osapuolten kesken Uuden luominen edellyttää panostamista tutkimukseen ja kehitykseen

  19. Suurimmat jäsenyritykset laskutuksen perusteella, M€ (2013) 2012 (2011)

  20. Suunnittelun hyvät hankintamenettelyt

  21. Tutkimuksetosoittavathyvänsuunnittelunvaikuttavuuden: ”Tulokset osoittavat, että panostukset suunnitteluun ja projektinjohtoon vaikuttavat eniten rakennusprojektin tuottavuuteen” Suunnitteluun kannattaa siis käyttää enemmän resursseja. Lisäksi suunnittelu- ja toteutusvaiheiden integrointi ja toimijoiden vuorovaikutus parantavat lopputulosta. Lähde: Mawdesley, M.J. & Al-Jibouri, S. (2010). Modelling construction project productivity using systems dynamics approach. International Journal of Productivity and Performance Management. 59(1). 18–36.

  22. Vuorovaikutteiset, strategisiin kumppanuuksiin perustuvat hankintamenettelyt sekä tulokseen perustuva palkitseminen tuottavat eniten arvoa tilaajalle.

  23. Suunnittelun vaatimukset lisääntyvät jatkuvasti • Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen lisää suunnittelun haasteellisuutta • Ympäristön suojelu ja kestävä kehitys ohjaavat suunnitteluratkaisuja • Hallinnolliset lupamenettelyt muuttuvat yhä raskaammiksi päinvastaisista tavoitteista ja lupauksista huolimatta • Vuorovaikutus tilaajien, käyttäjien ja ylläpitäjien kanssa lisääntyy ja on yhä tärkeämpää • Energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät, tarvitaan uusia toimivia ja terveellisiä ratkaisuja • Tietomallintaminen muuttaa suunnittelumenetelmiä, lisää suunnittelua ja parantaa suunnitelmien hyödynnettävyyttä • Suunnittelussa tulee huomioida investoinnin koko elinkaaren aikainen käyttö ja elinkaarikustannukset • Suunnitelmien tulee olla hyödynnettävissä kohteen ylläpidossa ja käytössä ja ne on pidettävä ajan tasalla

  24. Lisääntyvistä vaatimuksista huolimatta halvin hinta on liian usein ratkaiseva valintakriteeri • Kokematon tai ylityöllistetty tilaaja kilpailuttaa suunnittelun halvimman hinnan perusteella, koska se on yksinkertaisinta. • Halvin hinta on helppo arviointikriteeri, koska se on numero eikä edellytä tarjousten laadullista arviointia ja siihen liittyvää vaivannäköä. • Numerosta ei voi valittaa markkinaoikeuteen, joten on turvallisinta käyttää vain hintavertailua. • Suunnittelun tilaaminen halvimman hinnan perusteella on kuitenkin näennäistä säästöä, koska ”säästö” suunnittelussa johtaa jopa monikymmenkertaisiin lisäkustannuksiin investoinnin elinkaaren aikana. • Mitä haasteellisempi tehtävä, sen suurempi tulee olla laadun painoarvo valinnassa.

  25. Suunnittelusta tinkiminen johtaa vaikeuksiin: • Keskinkertaisiin suunnitteluratkaisuihin, suunnitelmien keskinäisiin ristiriitoihin ja epäoptimaaliseen toteutettavuuteen • Ristiriitoihin tai kompromisseihin suunnitelmien ja tilaajan tavoitteiden välillä • Tilaajan, urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden välisiin riitoihin ja vaatimuksiin koskien rajapintoja ja vastuita, näiden seurauksena lisä- ja muutostöihin ja rakennuskustannuksiltaan jopa kymmeniä prosentteja kalliimpaan toteutuskustannukseen • Toimivuudeltaan keskinkertaiseen lopputulokseen • Elinkaarikustannuksiltaan kalliiseen investointiin.

  26. Standardointimenettely auttaa painottamaan laadun ja hinnan suhteen oikein • Laadun ja hinnan painoarvot eivät usein toteudu oikein, vaikka laadulla olisikin näennäisesti korkea painoarvo • Laatupisteet arvioidaan lähelle toisiaan, kun taas hinnan arvioinnissa käytetään koko skaalaa, jolloin käytännössä halvimman hinnan merkitys korostuu ja halvin tarjous voittaa useimmiten • Tämän johdosta tarjousta tekevä suunnittelutoimisto pyrkii tarjoamaan mahdollisimman halvalla, eli aliresursoi tarjouksen • Helsingin yliopiston matematiikan laitoksella on kehitetty standardointimenetelmä, joka tilastomatemaattisin menetelmin poistaa vääristymät laadun ja hinnan pisteytyksessä ja antaa tarjousvertailussa hinnalle ja laadulle alunperin tarkoitetut painoarvot • Menetelmää on jo käytetty useissa tarjousvertailuissa hyvin tuloksin • Standardointimenetelmän kuvaus ja laskentataulukko löytyy SKOLin ja ATL:n sivuilta, www.skolry.fi/asiakkaille

  27. Standardointimenettely, vertailutaulukko

  28. Standardointimenettely, hyvä esimerkkiHelsingin keskustakirjasto, LVI-suunnittelu

  29. Standardointimenettely, huono esimerkkiHelsingin keskustakirjasto, sähkösuunnittelu

  30. Uudet yhteistoimintamallit kehittävät toimintaa • Liikennevirasto kumppaneineen on toteuttamassa kahta allianssiurakkaa, Tampereen rantatunnelia ja Lielahti-Kokemäki-rataa. • Helsingin yliopisto on myös toteuttamassa kiinteistöhankkeita allianssimenettelyllä. • Senaatti on kehittänyt oman kärkihankeallianssin isojen hankkeiden toteutukseen. • Visoninfasilitoimana on käynnistetty yli kymmenen tilaajan yhteishanke integroitujen projektintoteutusmallien kehittämiseksi eri tyyppisiin hankkeisiin. • Liikennevirasto on käynnistämässä uutta kaksivaiheista allianssia, jossa ensimmäisessä vaiheessa valitaan suunnittelijat ja toisessa vaiheessa toteuttajat.

  31. Miksi yhteistyö kannattaa? • Yhteistyömalleissa kaikki osapuolet tekevät töitä yhteisen päämäärän eteen • Riskit jaetaan, samoin innovaatioiden tuotot • Esille nouseviin ongelmiin on löydettävä nopeasti tehokkaat ratkaisut • Riitoja ei synny eikä syyllisiä etsitä • Toimintatapa auttaa pysymään kustannusarviossa, parantamaan tuottavuutta ja laatua sekä vähentämään hukkaa ja virheitä • Työskentely on kaikille osapuolille kannustavaa ja mielekästä • Toiminta perustuu avoimuuteen ja luottamukseen • Innovaatioiden avulla parannetaan koko rakennusalan tuottavuutta ja kannattavuutta, ja tuotetaan enemmän arvoa sijoitetulle rahalle

  32. Vuorovaikutus ennen hankintaprosessia auttaa tavoitteiden määrittelyssä • Keskustelut suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa jo ennen tarjouspyynnön tekemistä auttavat tavoitteiden ja työn sisällön määrittelyssä ja ymmärtämisessä. • Vapausasteiden lisääminen ja lopputuotevaatimuksiin keskittyminen mahdollistavat vaihtoehtoiset toteutustavat. • Käyttäjien ja ylläpitäjien kuunteleminen jo suunnitteluvaiheessa takaavat paremmin toimivat ratkaisut

  33. Suunnittelija tarvitsee aikaa ja yhteistyötä • Hyvään suunnitelmaan ei ole ohituskaistaa, hyvien ratkaisujen kehittämiseen tarvitaan realistinen aikataulu. • Suunnitteluvaiheessa pitää olla mahdollisuus ratkaisuvaihtoehtojen vertailuun. • Eri suunnittelualojen vuorovaikutus, suunnittelutyön oikea vaiheistus ja suunnitelmien kunnollinen yhteensovitus minimoivat vaikeudet työmaalla. • Tilaajan tavoitteet saavutetaan parhaiten, kun suunnittelijalla on aikaa vuorovaikutukseen tilaajan kanssa – myös tilaajalla pitää olla aikaa tähän. • Suunnitelmien toteutettavuus varmistetaan hyödyntämällä urakointiosaamista. • Hyvä toimivuus, käytettävyys ja huollettavuus saavutetaan selvittämällä loppukäyttäjän ja ylläpitäjän tarpeet.

  34. KIITOS!

More Related