240 likes | 594 Views
Esityksen rakenne. Nkkulmia nytt ja vaikuttavuus teemaan Sosiaalialan erityisyydestNyttagendasta Tutkimuksen lhestymistavoistaKirjallisuuskatsaukset vaikuttavuustiedon tiivistmisen vlineenJoitain linkkej. 26.4.2012. Esityksen nimi / Tekij. 2. Sosiaalialan peruskysymyksi. MIHIN
E N D
1. Vaikutusten ja vaikuttavuuden tutkimuksesta sosiaalialalla Riitta Haverinen
Johtava asiantuntija, dosentti 27.4.2012 Vaikutusten ja vaikuttavuuden mallit sosiaalialalla/Riitta Haverinen 1
2. Esityksen rakenne
Näkökulmia näyttö ja vaikuttavuus –teemaan
Sosiaalialan erityisyydestä
Näyttöagendasta
Tutkimuksen lähestymistavoista
Kirjallisuuskatsaukset vaikuttavuustiedon tiivistämisen välineenä
Joitain linkkejä
27.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä 2
3. Sosiaalialan peruskysymyksiä MIHIN ILMIÖÖN HALUTAAN VAIKUTTAA, MILLÄ METODEILLA SIIHEN VOI VAIKUTTAA, MITEN VAIKUTUKSIA ARVIOIDAAN?
Tutkimusmenetelmät valittava tutkimuskysymyksen ja ongelman mukaan, ei päinvastoin (Mäkitalo ym. 2008)
Vaikutukset syntyvät: yhteisprosessissa, jossa toiminnan kuvaus, mielipiteet ja näkemykset, tilastollinen mallintaminen, kustannusten huomiointi, eettiset kysymykset, toimeenpano
Sosiaaliset ja käyttäytymisen muutokset syntyvät hitaan tuskallisesti > tarvitaan erilaisia toimia syvällisen ja kestävän muutoksen aikaan saamiseksi
27.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä 3
4. Mitä pitäisi tavoittaa? Evaluaatiomenetelmät eivät välttämättä tavoita olennaisia elementtejä ( Pawson 2009)
Asiakkaiden yhteistyö (co-production) ja osallistuminen ovat ratkaisevia elementtejä sosiaalityön tulosten aikaan saamisessa
Sosiaalialan tuloksiin liittyvä kysymys onkin miten ja missä olosuhteissa riittävä tulos/vaikutus saadaan tapahtumaan
Näin ollen on identifioitava/löydettävä mekanismit, kriittiset avaintekijät, jotka tuottavat muutokset asiakkaiden elämässä, mitä kapasiteetteja/osaamisen alueita on tuotettu, jotka indikoivat muutosta 27.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä 4
5. Kokonaisuus olennainen Lastensuojelututkimus tuonut esille kriittisiä menestystekijöitä: asiakkaan kokemus elämänlaatunsa kohentumisesta, lapsen ja nuoren riskiolosuhteiden vähentyminen
Perusedellytyksiä: vankka asiakaslähtöinen organisaatio, ajankohtaisia vaatimuksia vastaava osaaminen, voimavaraistumista edistävät toimintaprosessit
Keskustelukulttuuri vahvuutena, sosiaaliset vaistot, kokemustiedon ohjaama epämuodollinen toimintatapa (Rousu 2007, 2008) 27.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä 5
6. Näyttöagenda (EBP)Näyttöön perustuva lääketiede
Evidence based policy and practice -liike
Kausaliteetin kysymys: jos a niin b -sääntö
Arvioitava julkinen interventio perustuu olettamukseen intervention tuloksista/hyödyistä/vaikutuksista
Vaikuttavuuden arvioinnissa testataan näitä käsityksiä todellisuudesta
Cochrane- ja Campbell –kansainvälinen yhteistyöverkosto RCT ja kvasikoeasetelmilla tuotetun vaikuttavuusnäytön tuottajina
27.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä 6
7. Terveydenhuollon näyttöajattelu (Korppi & Lauri & Mäntyranta 2004) Tarjoaa kliinikoille työkalut kliinisten tutkimusten arviointiin
Mahdollistaa keskenään vertailukelpoisten systemoitujen katsausten laatimisen
Systemoitujen katsausten pohjalta voidaan laatia tutkimus- ja hoito-ohjeita
Tarjoaa yhteisen, selkeän ja työtä palvelevan kielen ja käyttökelpoisia tunnuslukuja
Systemoidut katsaukset hyvä tietolähde ja haetaan vastauksia tiettyihin kysymyksiin
Tavoitteena selvittää hoidosta saatava hyöty ja siitä aiheutuva haitta potilastyössä 27.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä 7
8. Systemoidut katsaukset tiedon tiivistäjänä Positivistinen tutkimusperinne
Tavoitteena antaa vastaus täsmälliseen vaikuttavuutta koskevaan kysymykseen ,joten hankitaan tietoja julkaistuista artikkeleista systemaattisella tavalla, jotta kattava ja läpinäkyvä ja sovitut laatukriteerit täyttävä tiedon koonti ja sen analyysi mahdollistuu
Mukaan vain kontrolloidut satunnaistetut tutkimukset, jotka täyttävät kriteerit
Arvioinnissa voi olla tietyin edellytyksin meta-analyysi, jossa aineistot yhdistetään ja tehdään tilastollinen analyysi vaikuttavuudesta
Näytön luokittelu neljään luokkaan (useiden tutkimusten tulokset samansuuntaiset RCT:t, tuloksia vain yksi, tutkimuksia ei ole tehty, asiantuntijasuositus) 27.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä 8
9. Näyttöön perustuvan terveydenhuollon kritiikkiä RCT golden standard- ajattelua arvosteltu kaavamaiseksi, kliinisiin satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuvaksi
Kuvaavat vaikutusta keskimääräisellä potilaalla, vain tulos ratkaisee, prosessia ei tavoiteta
Sairauksien etiologiaa, diagnostiikkaa ja ennustetta ei voi tutkia RCT:lla
Sairauksien kokemista, vaikutusta elämään ei voida saada haltuun
Kriittisyys tutkimusten valinnassa, katsausten tekijät valitsevat
Evidence based Policy and Practice -ajattelun rinnalle nousemassa Patient centered, jolloin huomio potilaan kokemuksiin 27.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä 9
10. Vuorovaikutus olennainen Laboratoriokokeet: väliin tulevien muuttujien poissulkemisen pulma sosiaalisessa toimintaympäristössä: mikä kaikki vaikuttaa lopputulokseen
Sosiaalialan auttamis/asiakastyö on vuorovaikutuksessa syntyvää vaikutuksen yhteistuotantoa > asiakas ja työntekijät vaikuttavat lopputulokseen
Miten tutkia vuorovaikutuksen vaikutusta? Psykoterapiatutkimuksesta ideoita?
Prosessien, kokemusten tutkimus videoiden, äänittäen, yhdessä asiakkaiden kanssa analysoiden, tiheä kuvaus, yhteistoiminta, refleksiivisyys, responsiivisuus
27.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä 10
11. Vaikuttavuus sosiaalialalla
Millaisten prosessien avulla muutos tapahtuu tietyssä ajassa on keskeisempi kuin, mikä vaikuttaa mihin, miten, milloin, millä edellytyksillä?
Tietoon perustuva käytäntö on ammattilaisten asiantuntemuksen, käyttäjien mielipiteiden ja kokemusten yhdistämistä parhaaseen tieteelliseen tietoon.
Parhaaseen tietoon työn perustaminen: systemaattiset ja kartoittavat tutkimuskatsaukset, tiedon tiivistäminen, analysointi, kriittinen tarkastelu, johtopäätökset
Toiminta voi olla vaikuttavaa, vaikkei siitä ole vaikuttavuusnäyttöä, siitä voi olla muuta vaikutustietoa
27.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä 11
12. Erilaisia tutkimusperinteitä Teoriaperusteinen evaluaatioperinne (mm. Chen 1990; Pawson ja Tilley 1997; Pawson 2009)
Vaikuttavuus kuvaa tulosta, vaikutusta ja vaikuttamisen prosessia. Olennaista prosessien ja tulosten yhdistäminen (mm. Dahler-Larsen 2005)
Vaikutusten tutkimus vaatii suurempia toimintayksiköitä, systemaattisen tiedonkeruun rakenteita, ja tiedon määrittämistä asiakashyötyjen näkökulmasta
27.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä 12
13. Paras tieto - näyttö - vaikutukset Mikä riittää näytöksi yhteiskuntatieteissä, kun koeasetelmilla tehtyä tutkimusta ei juuri ole? Millä toiminnan tulokset perustellaan?
Ed Mullen (USA, Columbia yliopisto): sosiaalityön vaikuttavuus on tutkimuksilla toteen näytetty!
Miten yhdistää vaikutustietoa: systemaattinen kirjallisuuskatsaus, valikoiva katsaus vaikutuksista, sosiaalityön tutkimustieto…
työyhteisötieto, kumulatiivinen tieto, yksilön tieto asiakaspalaute
Se mikä tuottaa hyötyjä asiakkaille eli toimii, on sanoitettava ja mallinnettava, jotta sitä voidaan tutkia…
14. Mistä sosiaalialan vaikuttavuustutkimuksessa on kyse? Sosiaalialan toimien tavoite on tuottaa enemmän hyvää kuin vahinkoa! Miten tuotetaan hyödyt, miten estetään vahingot?
Vaikuttavuus, vaikutus -käsite tulkintojen kirjon kohde; ei yhteisesti hyväksyttyä sisältöä
Tieteellinen, yhteiskunnallinen, eettinen näkökulma
Tuottiko tehty interventio tavoitellun vaikutuksen? Miten se varmistetaan? Mitä pitää ottaa huomioon?
Vaikutusten tasot: yksilö, perhe, ryhmä, yhteisö, yhteiskunta - eri lähestymistapoja
27.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä 14
15. Työn arki ja vaikutusten tuottaminen Sosiaalialan työn todellisuudessa vaikea soveltaa manuaalien tai protokollan mukaista prosessia
Toimeenpanotutkimuksen mukaan pelkkä näyttö (evidenssi) ei riitä päätöksentekoon, mietittävä yhteiskunnallisia, eettisiä, kohdentumis -näkökulmia
Ammatilliset ajatteluprosessit, asiantuntemus ja jäsentynyt asiantuntemus korostuvat
Manuaalit ja protokollat ovat viitteellisiä, ne eivät riitä muuttuvassa toimintaympäristössä
27.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä 15
16. Ammattilaisten tietohierarkiat(Raunio 2004) Teoreettinen tieto ja
Empiirinen tieto ja
Proseduraalinen tieto ja
Persoonallinen tieto ja
Käytännön viisaus yhdistyvät asiantuntijatyössä
Sosiaalialan ja sosiaalityön tietoperustan moninaisuus; syvällinen – yleistettävä; kumulaatio – erityisyys; standardi – räätälöity
Ammattilainen – asiakas – menetelmä –kolmio; entä kun menetelmä on esim. maisema, miljöö, eläin, kokonaisuus – mikä vaikuttaa ja mihin suuntaan?
Miten saada prosessi, vaikuttajat, kriittiset asiat esille?
17. Tieto Mikä tieto on merkittävää? Mitä arvostetaan, mistä näkökulmista tuotetaan, mittarit, seuranta
Mikä tieto ei tule nähtäville?
Jotta näyttötieto on käyttökelpoista sen pitää olla yhteiskunnallisesti hyväksyttyä, eettistä, käytännön toimintaan sovellettavaa ja asiakkaille hyötyjä tuottavaa 27.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä 17
18. Käytäntötutkimus tiedon tuottajana sosiaalialalla Sosiaaliteorioista johdettujen käsitteiden rinnalle metodisia työkaluja, tarinoita, metaforia, dialogisia kohtaamisia, jotka jäsentävät elettyä todellisuutta kulttuurisesti ymmärrettävästi
Toimijoiden ja tutkijoiden intuition ja hiljaisen tiedon pohjalta menetelmällisiä ja metodisia innovaatioita
Jaettu tai yhteinen tiedonmuodostus; kaikki tietäviä subjekteja
Tiedon henkilökohtainen koskettavuus; marginaaleihin joutuneiden, poliittista valtaa vailla olevien ja heikosti puolustuskykyisten kansalaisten tiedon ja kokemuksen esille tuominen ja sanoittaminen
19. Vaikuttavuus ja interventiotutkimus (Sheldon 2000)
20. Kvasi-kokeelliset tutkimukset
21. Narratiiviset katsaukset
22. Ennen-jälkeen testit
23. Sosiaalialan sovellus: Kartoittava kirjallisuuskatsaus Metodologia: Haetaan etukäteen asetetuilla sisäänottokriteereillä laadullista tutkimusta jonkun työmuodon/intervention ulottuvuuksista ja vaikutuksista
"Kartoittava" tarkoittaa kaksivaiheisuutta, ensin haetaan laajemmalla haulla kokonaiskuvan saamiseksi kohteesta
Toisessa vaiheessa päätetään alustavan haun pohjalta etukäteen tiukat sisäänottokriteerit, jolloin hallittava määrä tutkimusta tulee analysoitavaksi. Mikäli eivät täytä kriteerejä voidaan sulkea pois tässäkin vaiheessa.
Kirjallisuuskatsaus on osa opinnäytetöitä: Onko se systemaattinen vai "mukavuuskatsaus?" Explikoitava miten on tehty, millä hakusanoilla haettu ja mistä.
24. Kirjallisuutta Peter Dahler-Larsen (2005) Vaikuttavuuden arviointi, Stakes,FinSoc, arviointiraportteja 3/2005. Helsinki.
Mike Fisher (2004) Knowledge Production for Social Welfare: enhancing the evidence base
Kyösti Raunio (2004) Olennainen sosiaalityössä, Gaudeamus, Helsinki.
Mirja Satka & Synnöve Karvinen-Niinikoski & Marianne Nylund & Susanna Hoikkala (toim.) (2005) Sosiaalityön käytäntötutkimus, palmenia-kustannus, Helsinki.
Brian Sheldon (2000) Cognitive Behavioral Methods in Social Care: A Look at the Evidence. Teoksessa Paul Stepney and Deidre Ford (2000) (eds.) Social Work Models, Methods and Theories.
Korppi, Matti & Sirkka Lauri ja Taina Mäntyranta (2005) Näyttöön perustuva terveydenhuolto. Julkaisussa Mäntyranta, Tasina & Outi Elonheimo & Jukka Matti ja Juha Viitala (toim.) Terveyspalvelujen suunnittelu, Duodecim 2005.
Mäkelä, Marjukka & Minna Kaila & Kristian Lampe & Martti Teikari (toim.) (2007)
Menetelmien arviointi terveydenhuollossa, Duodecim.
Mäkitalo Jorma & Jari Turunen & Ilpo Vilkkumaa (2008) Vaikuttavuus muutoksessa. Verve
Leiman, Mikael (2008) psykologisten interventioiden vaikuttavuus. Ed. teoksessa.
Vilkkumaa, Ilpo (2008) Kuntoutus vaikuttavuuden pelikentällä. Ed. teoksessa.
Pawson, Ray (2009) esitys FES:n seminaarissa 6.10.09 Hki.
Rajavaara, Marketta (2007) Vaikuttavuusyhteiskunta. Sosiaalisten olojen arvostelusta vaikutusten todentamiseen. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia. Hki.
25. Tietolähteitä * Institut för Metodutveckling (IMS) Ruotsin sosiaalihallituksessa
Julkaisuja ja muuta materiaalia:
(http://www.socialstyrelsen.se/evidensbaseradpraktik)
* SCIE (Social Care Institute for Excellence)
(www.scie.org); kehitellyt mallin kartoittavasta kirjallisuuskatsauksesta, laadullisen tutkimuksen huomiointi
Julkaisuja: (http://www.scie.org.uk/publications/index.asp)
* EPPI centre; myös systematic mapping ajattelua (http://eppi.ioe.ac.uk/EPPIWeb/home.aspx)
* Campbell Collaboration, systemoidut katsaukset, kirjasto,ja tietokannat mm. SORO: (www.campbellcollaboration.org)
* Cochrane Collaboration: systemoidut kirjallisuuskatsaukset (www.cochrane.org)
* Campbell –kirjastosta löytyvät systemoidut kirjallisuuskatsaukset ( www.campbellcollaboration.org)
(http://www.campbellcollaboration.org/library.php)