1 / 8

Skedulerisimulaattorin implementointi fysiikkatöille ja sen matemaattinen validointi

Skedulerisimulaattorin implementointi fysiikkatöille ja sen matemaattinen validointi. Rasmus Hotakainen 8.9.2010 Ohjaaja: Tapio Niemi Valvoja: Harri Ehtamo. Tausta. HIP:in (Helsinki Institute of Physics) tutkii energiansäästöä tietokonelaskennassa.

conan-ramirez
Download Presentation

Skedulerisimulaattorin implementointi fysiikkatöille ja sen matemaattinen validointi

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Skedulerisimulaattorin implementointi fysiikkatöille ja sen matemaattinen validointi Rasmus Hotakainen 8.9.2010 Ohjaaja: Tapio Niemi Valvoja: Harri Ehtamo

  2. Tausta • HIP:in (Helsinki Institute of Physics) tutkii energiansäästöä tietokonelaskennassa. • Tutkimus koskee fysiikkatöiden laskentaa Klustereissa ja nodeissa. • Miten työt kannatta laittaa ajoon tietokoneen resurssien perusteella? • Fysiikkatyöt pitkiä, vaativat paljon laskentaa. • Oikeasti vaikeaa kokeilla skeduleripolitiikoita, liian aikaavievää. • Simulaattori voisi antaa arvokkaita tuloksia skeduloinnista nopeasti.

  3. Tavoitteet • Matemaattinen malli ja simulaattori skeduloinnille: • Nopeaselkoinen. • Helposti muokattava myöhempää muuttamista varten. • Validointi tärkeää simulaattorin toiminnan kannalta. • Matemaattinen validointi. • Tilastollinen validointi. • Simulattoria voidaan myöhemmin hyödyntää • Uusien skeduleripolitiikoiden kokeilemiseen. • Parametrien ja läpimenoaikojen optimoimiseen.

  4. Rajaukset • Kaksi eri skeduleria kyseessä: • Klusteriskeduleri. • Nodeskeduleri. • Työssä keskitytään nodeskedulerin tutkimiseen. • Linux Kernel skeduleri myös mallinnettava oikein.

  5. Tietolähteet ja aineistot • Päätietolähde: ”Memory-based Scheduling of Scientific Computing Clusters”, Ari-Pekka Hameri ja Tapio Niemi. • Tärkeitä lähteitä Linux Kernelistä esim. ”Understanding Linux Kernel”, O’Reilly. • Paljon materiaalia verkossa skeduloinnista ja tietokoneen toiminnasta. • Ei valmista, hyödynnettävää simulaattoria olemassa. • Simulaattori koodattava itse.

  6. Menetelmät ja työkalut • Java kieli, Olio ohjelmointi: • Hyvä kuvaus noden eri osista. • Paljon hyödynnettäviä kirjastoja. • Mahdollinen ongelma: Numeerinen laskenta. • Tärkeää tarkat tulokset, validointi tärkeässä roolissa: • Matemaattinen ja tilastollinen. • Excel tai soveltuva tilastollinen ohjelmisto. • Muut menetelmät tarpeen vaatiessa. • Simulaattori parannetaan tarpeen vaatiessa. • Voidaan myös valioida uudestaan muunnoksien jälkeen. • .

  7. Aikataulu • Työ alkoi kesällä, jatkuu syksyllä. • Vaiheet osittain päällekkäin. • Tavoite: Valmis raportti jouluun mennessä.

  8. Kiitos! Kysymyksiä?

More Related