Katse tulevaisuuteen

1. Katse tulevaisuuteen Menneestä oppien Ali Kulhia, teol.toht.

2. Tänään listalla • Mikä on sosiaalinen innovaatio ja miten se syntyy? • Esimerkkejä • Kirkon tulevaisuusselonteosta • Strategiaviidakosta Herran peltovainioille

4. Sosiaalisen innovaatioprosessin elementtejä • Jos vakiintuneet toimintamallit tuottavat hyviä tuloksia vakaassa toimintaympäristössä, ei kovin helposti synny uusia toimintamalleja • Huonot tulokset tai epävakaa toimintaympäristö tuottavat stressiä (S) = sosiaalinen tilaus • Molemmat yhdessä erityisesti • Jäykkyyksiä on monenlaisia: henkisiä (J1), sosiaalisia (J2), taloudellisia (J3) ja systeemisiä (J4) • Jos kokeilut stressitilanteessa tuottavat onnistumisen kokemuksia, syntyy muutospaine (P) • Jos toimeenpanokyky ylittää systeemisen eli toimeenpanojäykkyyden (J4), paradigma pääsee vaihtumaan  tarvitaan kyvykkäitä henkilöitä

5. Sosiaalinen innovaatioprosessi Hämäläisen ja Heiskalan mukaan (2004)

6. toiset havahtuivat toimimaan Joensuun kokeilu Hätä perheiden puolesta Runsasta, kielteistä Voiko tästä keskustella asiallisesti? toiset tyytyivät toteamaan jumalattomuuden valtaavan alaa Jäykkyys (J1) Henkinen jäykkyys Heikko

7. Stressi ylittää jäykkyyden (J1) Helsingissä asevelipapit, Kristillinen Palvelukeskus Tampereella teollisuuden johto, kaupunki, seurakunnat

8. Läpimurto Uusi tapa hoitaa parisuhteitten ongelmia Oli nousemassa alan standardiksi Systeeminen jäykkyys (J4) eli kirkon työn vakiintuneisuus, jo olemassa olevat virat ja kirkollisveron taso, silloinen hallintorakenne Ratkaiseva kyky toimeenpanoon löytyi kirkon ylätasolta: kirkolliskokous, laajennettu piispainkokous, kirkkovaltuustot

9. Kiinteäksi osaksi kirkon agendaa Avioliittoneuvonnan hyödyllisyys ja tarve ymmärrettiin eri puolilla Suomen kirkkoa ja sen eri tasoilla Julkinen sektori ja parisuhdeongelmien käsittely olivat muuttuneet – sosiaalinen innovaatio oli otettu käyttöön Kirkon piirissä tapahtui kollektiivista oppimista parisuhteitten ongelmien ratkaisemisessa ennen 1945 Jälkeen 1945

11. Johtopäätöksiä • Perheneuvonnan syntyä voidaan nimittää sosiaaliseksi innovaatioksi Hämäläisen ja Heiskalan teorian (2004) mukaan • Riittävä muutospaine, motivoituneet ja kyvykkäät pioneerit tarvitsivat kokeilualustan • Verkostoituminen mahdollisti toimintamallin leviämisen • Kirkko oppi yhteisönä neuvontatoiminnan ja sen hyödyllisyyden • Tämä nosti poliittista kannatusta paradigmalle • Perheiden sielunhoidon hyppäyksellinen kehitys johti eriytyneen työmuodon laajaan käyttöönottoon

12. Lisää esimerkkejä sosiaalisista innovaatioista kirkkomme piirissä

13. Pullakirkko - hyvä laina Ruotsista • Vuonna 1946 Matti Joensuu teki opintomatkan Tukholman Kaupunkilähetykseen • Tutustui mm. työhön alkoholistien parissa • Tukholmassa oli alkoholistien parantamisklinikoita • Vapaaehtoiset olivat aloittaneet katujen miehille pullakirkot • Niissä oli hartaus tms ja sitten kahvia pullineen (Bullkyrkan) • Joensuu ryhtyi käynnistämään alkoholistiparantolaa Tampereen Kaupunkilähetykseen • Tästä tuli lyhyt ja kallis kokeilu, joka tosin innoitti vastaavan hankkeen Suomen Kirkon Sisälähetysseuraan

14. Pullakirkko - hyvä laina Ruotsista II • Pullakirkko unohtui ja seuraava johtaja Martti Järventie teki reissun Tukholman Kaupunkilähetykseen 1949 sekä opintomatkan (ammattioppilaskotien vuoksi) Eurooppaan palaten Tukholman kautta keväällä 1955 • Hänkin tutustui pullakirkkoon ja ryhtyi toimeen Suomeen päästyään • Pullakirkko käynnistettiin 24.4.1955 • Samana vuonna Tampereen mallin innoittamana pullakirkko aloitettiin Lahdessa • Toimintamalli levisi moniin kaupunkeihin

15. Lisää tamperelaisia diakoniakeksintöjä • Lasten päiväkerhot (Diakoniakeskus, 1950-l) • Vanhusten syntymäpäiväkäynnit (Pyynikin srk, 60-luvun alku) • Vanhusten päiväkerho (Pyynikin srk, 60-luvun puoliväli) • Mummonkammari (Diakoniakeskus, 80-luku)

16. Muita kirkollisia innovaatioita • Suomalainen rippikoululeiri (1950-l) • Tuomas-messu (Helsingin Agricola 1988) • Majataloillat (Kangasala 2000-luku)

17. Kristillisen toimijan selviytymisstrategioista • Toimeliaita ja verkostoituneita henkilöitä mukana • Paljon ja erilaisia tukijoita, joilta pyydetään tukea (yksityiset, yritykset, valtio, kaupunki, KELA, Raha-automaattiyhdistys) • Toiminnot vaihtuivat tarpeiden mukaan • Rukous ja Jumalan sanan viljely

18. Kiinteistömassan notkea käyttö + hyvä henkilöstöpolitiikka = jatkuvuuden salaisuus • Kun jokin toiminta alkoi, se yritettiin saada omiin tiloihin • Kun se päättyi, keksittiin uutta käyttöä tilalle • Toiminnot olivat yleensä jossain yhteistyössä, joten rahoitusta saatiin ulkoa • Myös henkilöstö siirtyi notkeasti työstä toiseen • Henkilöstöä koulutettiin edistyksellisesti + hyvät edut  kiitollinen mieli  hyvät tulokset • Jos ilmeni pikkumaista esimiestyötä, niin taitava ja lojaalikin työväki lähti muualle

20. Kirkon tulevaisuudesta • Kirkolliskokouksissa pohditaan tulevaisuutta ja siihen varautumista • Miten nämä pohdinnot kulkeutuvat paikallisseurakuntien mietintämyssyihin? • Jäävätkö ne pienen kirkollisen eliittijoukon keskusteluiksi?

21. Kirkon mahdollisuuuksista • Kirkon mahdollisuutena ovat neljän miljoonan jäsenen valtava osaamispotentiaali ja heidän kauttaan laajat yhteiskunnan kontaktipinnat • Kirkon jäsenmäärän väheneminen on uhkatekijä kirkon toimintaedellytyksille, mutta siitä ei saa tehdä itseään toteuttavaa uhkakuvaa (Yl.vlk mietintö 11-4, s.5) • Lisääntyvä muuttoliike tuo seurakuntien alueelle uusia ja osittain heikosti juurtuneita ihmisiä. • Heidän kohtaamisensa on suuri mahdollisuus. • Ellei muuttaneisiin saada yhteyttä, vähentää se ajan myötä seurakunnan toimintakykyä. • Seurakunnilla olisi tärkeä mahdollisuus tukea muuttaneiden paikallisidentiteettiä ja antaa uusia juuria. (s.10)

22. Kirkon mahdollisuuuksista II • Vapaaehtoisuus ja maallikkous ovat seurakuntalaisten uskon- ja itseilmaisun muotoja, joilla he toteuttavat kutsumustaan kristittynä • Seurakuntien tulee organisaatioina olla valmiita tukemaan ja ottamaan vastaan seurakuntalaisten itse järjestämää hengellistä toimintaa, • jota he haluavat toteuttaa joko jäseninä tai järjestöjen kautta (s.11) • Näin toimitaan täällä Akaassa monella työalalla ja kaikilla kolmella kylällä

23. Kirkon mahdollisuuuksista III • Sitoutuneet, koulutetut ja tyytyväiset työntekijät ovat (kirkossa) olennaisen tärkeitä. (s.11) • Työssä jaksamiseen, työolosuhteisiin ja työhyvinvointiin on sen vuoksi panostettava. Kirkon tehtävä on olla omien työntekijöittensä hyvinvoinnin edelläkävijä. (s.12) • Tämä oli myös tärkeä tutkimustulos väitöskirjassani: Työ menestyi, kun työntekijöillä oli riittävä toimintavapaus, jatkuva täydennyskoulutus ja kilpailukykyiset palkka- ja muut etuisuudet • Mutta näistäkin huolimatta jos työnjohto oli nuljua, se sai sitoutuneetkin lähtemään muualle

24. Kirkon mahdollisuuuksista IV • Kirkossa on välttämätöntä kehittää vapaaehtoistoimintaa • Vapaaehtoistoiminta edellyttää työntekijöitä, jotka kokoavat, kouluttavat, motivoivat ja organisoivat vapaaehtoisia, ja vastaavat vapaaehtoisten tekemästä työstä • Jos vain työntekijä on ohjelmien suorittaja, määrän lisääminen pysähtyy, kun kalenteri täyttyy

25. Tulevaisuuden kirkon rakenteista • Kirkon perinteinen hallintonäky perustuu läheisyysperiaatteelle, subsidiariteetille • Hallinto rakentuu tällöin alhaalta ylöspäin, ja perustehtävästä käsin • Kirkon ominta perinnettä on se, että organisaatio rakentuu hengellisestä toimintayksiköstä käsin, ja että •  varsinaista päätösvaltaa nostetaan vain niin ylös kuin se on tehtävän suorittamisen kannalta tarpeellista. (s.13)

26. Tulevaisuuden kirkon rakenteista II • Kun kunnat kasvavat ja seurakuntien työn tarpeet ovat selkeästi paikallisia, niiden hallintojen kehittämisen tarpeet kulkevat eri suuntiin •  Esim. lähetyspiirien hallinnointia ei pidä viedä suuralueen hallinnolle, vaan asioista päätetään siellä missä lähetyspiiriläiset asuvat ja toimivat • Seurakunnat osaavat tehdä oikeita paikallisia ratkaisuja, kun siihen annetaan mahdollisuus. (s.13)

27. Tulevaisuuden kirkon rakenteista III • Taloushallinnon rakenteita voisi koota kuntia suurempiin yksiköihin, ja toiminta voitaisiin hoitaa kuntia pienemmissä seurakunnissa  KIPA hoitaa jo Akaan rahaliikennettä osin • Seurakunta tulisi säilyttää muilta osin itsenäistä päätösvaltaa käyttävänä oikeushenkilönä

28. Tulevaisuuden kirkon rakenteista IV • Seurakunnan tehtävä on olla toiminnan ja talouden perusyksikkö, joka vastaa ratkaisuistaan ja sitoumuksistaan • Kuntarakenteesta irrotettuna seurakunta voi olla juuri sen kokoinen kuin kussakin paikassa on tarkoituksenmukaista (s.13)

29. Kirkkopohdiskelua • Kirkko - on moniulotteinen asia • rakennus • paikallinen seurakunnan jumalanpalvelustoiminnan keskus • valtakunnallinen ev.lut. kirkko • maailmanlaajuinen, näkymätön, mutta elävä Kristuksen kirkko

30. Kotikirkko - side seurakuntaan • kirkkorakennus tarjoaa moniaistisen hengellisen ja henkisen kokemuksen • Kotiseudun maamerkki • Kirkonkellot muistuttavat Jumalasta (paitsi kun ne vaikenevat toimintaa alasajettaessa…)

31. Kotikirkko - side seurakuntaan II • kynttilät ja kukat tuoksuineen • kirkon kuvitus ja väritys, valot ja varjot • äänimaailma kaikuineen • ehtoollispöytä väkevine hetkineen • muistot läheisen arkusta alttarin edessä • lapsen kaste kastemaljalla • nuoren rippikirkko • omat tai läheisten häät • elämän ilot ja riemut

32. Kotikirkko - side seurakuntaan III • nykyään näitä muistoja ei synny, • sillä lapsia kastetaan kodeissa, • häät pidetään vihkimistä myöten juhlapaikoissa, • vainajat siunataan krematorioissa ja erillisissä siunauskappeleissa, • harrastusrippikoulujen konfirmaatiot jossain itselle vieraassa kirkossa

33. Kotikirkko - side seurakuntaan IV •  ihmiset etääntyvät ja vieraantuvat kirkosta ja kirkkorakennuksesta samaan aikaan • kirkko ei merkitsekään enää mitään, sillä siellä ei tapahdu mitään omaa elämää koskettavaa

34. Kotikirkko - side seurakuntaan V • lapsi-, varhaisnuoriso- ja rippikoulutyömuodot pitävät kotikirkkotilaisuuksia  usein yhteistyönä kunnan päivähoidon ja koulujen kanssa • miten saisimme seurakuntalaisia kirkkoon, jos eivät edes työntekijät käy siellä kuin pitkin hampain työvuorolla?

35. Kotikirkko - side seurakuntaan VI • kirkosta pitäisi saada nykyistä parempi vaihtoehto tilaisuuksille •  tietoinen kirkon suositteleminen ja tilaisuuksien tekeminen houkuttelevammiksi  Viialan mallin mukaisesti kastejuhlapaikka tuli Akaassa kasteperheille ilmaiseksi •  näin kirkko tulee tutummaksi ja rakkaammaksi, kun lapsi on kastettu siellä ja kirkko on joka kuvassa kaikkien kameroissa

36. Kotikirkko - side seurakuntaan VII • Kirkossa vihillepääsyn helpottamisessa hääyöt hyvä päänavaus, • Tampereella on ollut kastepäiväkin. Tosin sen tulisi kiinnittää ihmisiä erityisesti kotikirkkoon, johon alentuisi kynnys tulla myöhemmin vaikka perhekirkkoihin • Nämä ovat paikallisesti pohdittavia kysymyksiä, mutta myös mielekkäitä sosiaalisia innovaatioita, jotka otetaan käyttöön laajalti

37. Strategiaviidakossa • Suomen kirkon ylätasolla laaditaan ahkerasti strategioita ja kehittämisasiakirjoja •  Miten näistä tulee todellisuutta paikallisseurakunnissa? • Ei kovin helposti

38. Strategiaviidakossa II •  paperia tulee ehkä jo liikaakin • edellisten lisäksi ovat koko kirkon teemavuodet eri työaloilla • hiippakunnalliset teemat ja strategiat • tietenkin jokainen seurakunta laatii omat strategiansa • Kuka ehtii lukea ja vieläpä omaksua nämä satojen sivujen pumaskat?  ainakin Kirkkohallituksen ahkerat virkailijat

39. Suomen ev.lut. kirkon strategiset asiakirjat

40. Suomen ev.lut. kirkon strategiset asiakirjat II • Meidän kirkko -strategia on voimassa vuoteen 2015 • Strategian pohjalta on laadittu strategisia suuntaviivoja eli linjauksia kirkon tehtävien näkökulmasta • Kehittämisasiakirjat ja toimintaohjelmat ovat linjauksia konkreettisempia asiakirjoja, jotka sisältävät käytännöllisiä kysymyksiä ja kehittämishaasteita

41. Suomen ev.lut. kirkon strategiset asiakirjat III • Meidän kirkko-strategia 2015 (pdf)  • Muut strategiat  • Meidän kirkko tietoverkoissa – Kirkon tietohallintostrategia 2009–2012 • Kirkon vanhustyön strategia 2015 (pdf) • Kirkon maaseutustrategia (pdf) (pdf) • Kirkon päihdestrategia (pdf) • Läsnäolon nuorisotyö – Erityisnuorisotyön strategia 2015 (pdf) • Meidän kirkko mukana perheiden arjessa: Kirkon perheneuvonnan strategia vuoteen 2015 • Kirkon ekumeeninen strategia Meidän kirkko – Ykseyttä etsivä yhteisö • Kirkon koulutuskeskuksen strategia 2006–2010 • Kirkon lähetysstrategia

42. Linjaukset eli strategiset suuntaviivat • Meidän kirkko - välittävä yhteisö: Diakonian ja yhteiskuntatyön linjaus 2015 • Meidän kirkko - kasvamme yhdessä: Kirkon kasvatuksen linjaus 2015 • Meidän kirkko - Maailmaan lähetetty yhteisö: Lähetystyön ja kansainvälisen diakonian peruslinja vuoteen 2015 (pdf) • Minäkö perhetyöntekijä? - Kirkon perhetyön linjaus (pdf)

43. Kehittämisasiakirjat • Lapsi on osallinen – Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisuunnitelma vuoteen 2015 • Tytöt ja pojat seurakuntalaisina (pdf) •  (pdf)Nuoret seurakuntalaisina (pdf) •  (pdf)Aikuiset seurakuntalaisina (pdf) • Toimintaohjelmat • saavu -Saavutettavuusohjelma  • Viemme viestiä – Kirkon viestintäohjelma vuoteen 2015 • Tulevaisuusselonteko • Kirkko 2020 - Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tulevaisuusselonteko

44. MEIDÄN KIRKKO 2015Hengellinen elämä vahvistuu • Huolehdimme siitä, että seurakuntien jumalanpalveluselämä on monipuolista, luontevaa ja sisältää inhimillistä lämpöä ja hengellistä syvyyttä • Tuemme kotien hengellistä elämää ja perheitä arkielämässä, myös sen vaikeuksissa ja ristiriidoissa • Kirkollisissa toimituksissa tarjoamme ihmisille mahdollisuuden pysähtyä Jumalan eteen • Olemme avoimia hengelliselle etsinnälle, julistamme evankeliumin sanomaa kaikille ihmisille ja olemme valmiit keskusteluun uskosta

45. MEIDÄN KIRKKO 2015 .. • Vahvistamme kirkon jäsenyyden merkitystä • Tavoitamme jokaisen jäsenemme laadukkaasti vähintään viisi kertaa vuodessa. • Kiinnitämme erityistä huomiota nuorten ja nuorten aikuisten jäsenyyteen sekä seurakuntaan muuttavien uusien jäsenten vastaanottamiseen. • Käännämme kirkon elämään osallistuvien määrän kasvuun kaikissa ikäluokissa. • Luovumme työntekijäkeskeisestä ajattelutavastamme ja luomme seurakuntalaisille mielekkäitä toimintamahdollisuuksia

46. MEIDÄN KIRKKO 2015 … • Huolehdimme heikommista ja kannamme maailmanlaajaa vastuuta • Tarjoamme vapaaehtoisille mahdollisuuden toimia lähimmäisenrakkauden puolesta ja kantaa vastuuta. • Toimimme heikommassa asemassa olevien puolestapuhujana yhteiskunnallisessa keskustelussa. • Osallistumme toimintaan luomakunnan, oikeudenmukaisuuden ja rauhan hyväksi. • Kasvatamme tukeamme lähetystyölle ja kansainväliselle diakonialle. • Olemme aktiivisessa kanssakäymisessä kehitysmaiden kirkkojen kanssa

47. MEIDÄN KIRKKO 2015 …. • Viemme viestiä • Lisäämme vuorovaikutusta viestinnässämme ja tuemme hengellistä elämää myös median välityksellä • Osallistumme aktiivisesti mediassa käytävään keskusteluun • Lisäämme panostusta uuden median käyttöön • Kehitämme sisäistä viestintäämme • Koulutamme keskeisiä toimijoita viestinnän taidoissa

48. MEIDÄN KIRKKO 2015 ….. • Rakenteet palvelevat toimintaa • Kehitämme kirkon henkilöstörakenteen sellaiseksi, että strategian tavoitteet saavutetaan • Tuemme työntekijöiden hengellistä kasvua • Rakennamme osallisuuden kirkosta unelmien työpaikkaa. • Pidämme hallinnon tehokkaana, riittävän kevyenä ja toimintaa tukevana • Säilytämme toiminnalliset yksiköt inhimillisen kokoisina • Investoimme lisää strategian mukaisiin kehittämisalueisiin

49. MEIDÄN KIRKKO 2015 …… • Kirkon uudistuminen jatkuu • Seuraamme toimintaympäristön muutoksia ja uudistamme toimintaa perustehtävälle uskollisena • Selvitämme rakenneuudistusten toiminnalliset vaikutukset ja kehitämme keinoja tukea yhdistyneiden seurakuntien toimintaa • Pidämme huolta, että talousarvioissamme jää liikkumavaraa kehittämiskohteiden tarpeisiin • Rakennamme yhdessä osallisuuden kirkkoa ja teemme paikalliset strategiat huolella ja laajan yhteistyön avulla • Huolehdimme siitä, että strategiasta muodostuu jatkuva prosessi

50. MITEN TÄMÄ TOTEUTETAAN VAIKKAPA AKAASSA? • Apuna Strategiaopas seurakunnille (Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2009: 5) • Ainakin kerran vuodessa suuri suuntaviivat - päivä(t), jossa seurakunnan luottamushenkilöt ja työntekijät • arvioivat toteutunutta (toimintakertomukset) ja • tähtäävät eteenpäin (toimintasuunnitelmat ja strategian mahdollinen hienosäätö)