Osuustoiminnallisuuden haasteita: OT-johtamisen oppirakenteen puute

1. Osuustoiminnallisuuden haasteita:OT-johtamisen oppirakenteen puute - toisin kuin oy-puolelle, ot-puolelle ei ole päässyt rakentumaan yhtenäistä, testattua ja ajassa muokkautuvaa oppirakennetta Osuustoiminnan neuvottelukunta 2.6.2010Alustajana toimitusjohtaja Vesa Lehikoinen, Janakkalan OP

2. Mitä oppirakenteen puutteesta seuraa? Osuustoiminta on vierasta

3. Mitä tiedonpuutteesta seuraa tai voi seurata?

4. Mitä edellisistä seuraa? Kustannuksia ja lisäarvomenetyksiä

5. Entä, jos ongelmaan ei puututa? • Osuustoiminta on aina ja ikuisesti huutolaispojan asemassa liiketaloustieteellisessä tutkimuksessa ja opetuksessa • Ot-yritykset eivät maksimaalisesti hyödynnä yritysmuotoonsa liittyviä kilpailuetutekijöitä! • Henkilövaihdoksiin eri sidosryhmissä liittyy koko yritysmuodon kannalta alituinen uhka!

6. Mikä on ongelman ydin? • Liiketaloustieteet ja johtamisen näkökulma on se, joka voi tuottaa puuttuvan oppirakenteen, mutta… • Liiketaloustieteen ot-professuureja ei kuitenkaan ole • yliopistoissa ei ole ketään kenelle ot-yritysten johtamiseen liittyvän tietovarannon kerryttäminen, ylläpitäminen ja levittäminen viran puolesta kuuluisi • Liiketaloustieteissä ei ole suuria ot-johtamisen tutkimushankkeita • Professuurit eivät yksin riitä, vaan tarvitaan riittävä määrä tutkijoita, jotka tukevat professoreita oppirakenteen luomisessa • Tutkijoilla ei ole käytössään ot-tunnuslukuja kokoavia tietokantoja • Tämä ohjaa empiiristä tutkimusta osakeyhtiöiden suuntaan ks. (Jussila, Kalmi, & Troberg) ”Selvitys osuustoimintatutkimuksesta Suomessa ja maailmalla”

7. Onko ongelma lähtöisin myös meistä itsestämme? • Kuka meistä oikeasti ymmärtää kuinka merkittävässä roolissa yliopistot yhteiskunnassamme ovat? • Yliopistot ovat yhtäältä paikka, jossa keskeiset ot-ilmiöt voidaan käsitteellistää ja ot-yritysten parhaat käytännöt voidaan koota yhteiseksi oppirakenteeksi (tietovarannoksi) • Yliopistot ovat toisaalta paikka, joiden kautta opit leviävät mm. ammattikorkeakouluihin, yrityksiin, niiden koulutuskeskuksiin, yhteiskunnan päättäjille ja medialle – välittäjinä tutkimukset, oppikirjat, muut kirjat, koulutukset ja julkinen keskustelu sekä tietysti opistojen oppilaat

8. Miten yliopistoja rahoitetaan? • Peruspääomaan vuoden 2010 aikana tehty lahjoitus tuo yliopistolle valtion tukea 2,5 -kertaisena • Peruspääoman tuottoa (2-3 %-yksikköä vuotuisesta tuotosta) voidaan käyttää mm. tutkimuksen rahoitukseen yliopiston strategisilla painopistealueilla, joihin ot ei (yleensä) kuulu • Miten muu tutkimus rahoitetaan? Ulkopuolisen rahoituksen vaatimus tutkimushankkeissa on 45%. Strategian ulkopuolisissa hankkeissa se voi olla tätä korkeampi*. • Tutkimuksen kohdistumisen määrää yliopiston strategian lisäksi se, keitä ulkopuoliset rahoittajat ovat • Yritysten näkökulmasta rahoittamisessa käydään kilpailua siitä ketkä saavat yliopistojemme älyllisen pääoman käyttöönsä kilpailuasemansa parantamiseksi (tämä on kv. käytäntö) * Siksi, että laatuluokittajat tyypillisesti edellyttävät yliopiston oman rahoituksen kohdistamista sen strategian mukaisesti

9. Mikä on ot-tutkimuksen osuus tässä mallissa? • Liiketaloustieteellisen ot-tutkimuksen määrä riippuu täysin siitä kuinka paljon ot-yritykset ovat valmiita siihen sijoittamaan • Yritykset ja yhtiömuodot kilpailevat myös institutionaalisella kentällä! Tiedostammeko aidosti ne uhkat, jotka liittyvät heikkoon kilpailuasemaamme tällä areenalla? • Yksittäiset suuret perhe- ja pörssiyritykset lahjoittavat vuosittain omaan liiketoimintaansa liittyvään yliopistotutkimukseen satoja tuhansia, jopa miljoonia euroja. Miten ot-yritykset ? • Sijoittaminen yliopistojen tutkimustoimintaan on yleensä kannattavaa*, mutta ot-oppirakenteen kehittämisen osalta se on välttämätöntä. * Joidenkin tutkimusten mukaan yliopistoihin tehtyjen sijoitusten välillinen tuotto on keskimäärin 16%.

10. Ot-tutkimuksen ja opetuksen alueita Suomessa Co-op Studies -yliopistoverkosto

11. Tutkimuksen kärjessä Suomessa… • Liiketaloustieteellinen tutkimus • Professori Iiro Jussilan tutkimusryhmä (Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteellinen tiedekunta) • Asiakasomisteisten ot-yritysten kilpailuedut ja niiden johtaminen • Ot-yrittäjyys ja yrittäjien ot-muotoinen strateginen kumppanuus • Monitieteinen yhteisötalouden tutkimus • Professori Tapani Köpän tutkimusryhmä (Helsingin yliopiston Ruralia instituutti) • Yrittäjyys ja osuustoiminta maaseudun elinkeinojen ja elinolojen edistämisessä • Kansantaloustieteellinen tutkimus • Dosentti Panu Kalmin tutkimusryhmä (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu) • Osuuspankit ja finanssikriisi

12. …tutkimuksen kärjessä Suomessa • Maatalous-metsätieteellinen tutkimus • Yliopistonlehtori Petri Ollila (Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta) • Tuottajaosuustoiminnan kehittäminen • Yhteiskuntatieteellinen tutkimus • Professori Juhani Laurinkarin tutkimusryhmä (Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta) • Osuustoiminta ja yhteiskunta

13. Millainen on nykyajan uskottava tutkimushanke? • Suomen Akatemian näkökulmasta uskottavat tutkimusryhmät koostuvat n. 2 professorista, 3 tutkijatohtorista ja 3 nuoremmasta tutkijasta sekä näiden kanssa yhteistyötä tekevästä kansainvälisestä tutkijajoukosta. • Yhden projektin kesto on noin 5 vuotta, josta hanketta jatketaan edellisen päälle rakentuvaan uuteen projektiin. • Tällaisen yhden porukan 5-vuotinen hanke maksaa noin 5 miljoonaa euroa (jos ydinporukka [3+3+3] työskentelee hankkeessa täyspäiväisesti). • 45% vaatimus tarkoittaa, että ryhmä tarvitsee ulkopuolista rahaa 5-vuotiskaudelle noin 2,25 miljoonaa euroa (eli 450 000 euroa vuodessa) .

14. Millaisia ovat suomalaiset ot-tutkimushankkeet? • Kaikki ot-tutkimusrahoitus (oikeasti ot-erityispiirteisiin kohdistuva) ml. Säätiöt on n. 200-250 tuhatta euroa vuodessa. Liiketaloustieteellisen tutkimuksen osuus tästä n. 60 – 100 tuhatta euroa. • Hankkeet ovat suhteellisen pieniä. Suurimmissa hankkeissa 1 professori ja/tai tohtori sekä 1-2 nuorempaa tutkijaa. • Ulkopuolinen rahoitus on pientä (n. 30-100 euroa vuodessa) ja lyhytjänteistä. Tyypillisesti rahoitus vähäisyydestään johtuen varmistunut lähinnä kuukausiksi eteenpäin. • Tutkijat siis tekevät pioneerityötään jatkuvan epävarmuuden alaisena. Monille tutkijoista olisi tarjolla suurempaa ja pitkäjänteisempää rahoitusta, jos tekisivät jotain muuta kuin ot-tutkimusta. • Ot-tutkijat ovat usein tiedekunnissaan kummajaisen roolissa. Ot-tutkimus on urariski, erityisesti liiketaloustieteilijöille. Kv. Huippulehdet eivät juuri julkaise osuustoimintaa käsittelevää tutkimusta.

15. Nykyisellään tutkimusrahoitus on täysin riittämätöntä! • Maamme ot-yrityksissä ja keskinäisissä vakuutusyhtiöissä on yli 7 miljoonaa jäsentä (3,5 miljoonaa kansalaista on jäsenenä jossakin ot-yrityksessä), mutta kansa ei tunne osuustoimintaa. • Ot on tarjonnut maassamme kasvualustan monen toimialan johtavalle yritykselle, mutta ei ot-tutkimukselle. • Suomi yksi johtavia maailman osuustoiminnallisia maita, mutta toisin kuin maailmalla, meillä ei ole merkittäviä ot-tutkimuksen keskuksia. • Suomalainen ot pyörittää vuodessa useita kymmeniä miljardeja. Ot-tutkimusrahoitus / liikevaihto –suhde on n. 1/700 000. Onko kyseessä mittakaavavirhe? • Suomalainen ot pyörittää vuodessa useita kymmeniä miljardeja. Onko tutkimusrahoitus / liikevaihto -suhde oikea? EI!

16. Mitä meidän tulisi tehdä? HERÄTÄ!!! • Tosiasia on se, että OT-tutkimukseen olisi sijoitettava vähintään 1 miljoonaa euroa vuodessa, jotta oppirakenteen luominen saisi tuulta purjeisiin. Tälläkin rahalla saisi tosin vain yhden hieman normaalia suuremman hankkeen. • Rahoituksen tulisi olla riittävän pitkäjänteistä. Esim. viisivuotisia hankkeita, joissa on lähtökohtaisesti riittävä osuustoiminnan erityispiirteiden ymmärrys sekä riittävä määrä tiivistä yhteistyötä tekeviä tutkijoita. • Tärkeää olisi osoittaa rahoitusta nimenomaan osuustoiminnan kilpailuetutekijöiden ja niiden johtamisen tutkimiseen. • Tarvitsemme ennen kaikkea kvalitatiivista case-tutkimusta, joka pyrkii rakentamaan teoriaa käsitteellistäen ot-johtamisen ilmiökenttää ja tunnistamaan yhteyksiä keskeisten käsitteiden välillä. Vasta tämän jälkeen on mahdollista luotettavasti edetä muuhun empiiriseen tutkimukseen.

17. Jos suomalainen ot-kenttä ei ota tästä asiasta vastuuta, kuka sen sitten ottaa?

18. Vesa Lehikoinen - taustatietoja Työura: • Kehittämis-, konsultointi ja koulutustehtävät /OPK 1978 – 1985 • Esimiestyö 1980 – jatkuu • Kenttätyö: apulaisjohtajana OP:ssa 1985 – 1988 toimitusjohtajana OP:eissa 1988 – jatkuu • Luottamustoimia, kehittämis- ja työryhmäjäsenyyksiäpankki-, alue- ja OP-Pohjola –ryhmän tasolla 1978 – jatkuu Ikuinen opiskelija: • Ekonomi 1978 • Ammatillinen koulutus 1978 – 2005 • eMBA, Jyväskylän Yliopisto 2001 • OP-johdon täydennyskoulutus, LTY 2003 – 2006 • Tutkimusprojekti LTY:ssä ”Osuustoimintayrityksenmenestystekijät ja niiden johtaminen” 2005 -