Terveyden edistäminen erikoissairaanhoidon tarpeen vähentäjänä

1. Terveyden edistäminen erikoissairaanhoidon tarpeen vähentäjänä Riitta Luoto, LT prof mvs TaY/UKK-instituutti

2. Tulevaisuusnäkökulmia Kansanterveyden tulevaisuuden haasteet - amerikkalaisesta, eurooppalaisesta ja suomalaisesta näkökulmasta Kansanterveyden tulevaisuuden aseet 1) hoidontarpeen ennakointi ja työnjako 2) terveys verolle? 3) elintapaohjauksen osaaminen 4) terveyden edistämisen edellytysten vahvistaminen

3. Kansanterveyden tulevaisuuden haasteetamerikkalaisesta näkökulmastaJAMA 2000;284:1696-98 • Järkevän terveydenhuoltojärjestelmän luominen • Terveyserojen poistaminen • Ympäristön puhdistaminen ja suojeleminen • Uudet infektiotaudit • Pidemmän elinajan saavuttaminen • Liikunnan ja terveellisen ravinnon integroiminen arkipäivään • Lasten emotionaalisen ja älyllisen kehityksen huomioiminen • Mielenterveyden yhteydet terveyteen ja hyvinvointiin • Väkivallan yhteiskunnallisten vaikutusten vähentäminen • Tieteellisen tiedon ja teknologisen kehityksen viisas käyttö

4. Kansanterveyden tulevaisuuden haasteetEU:n näkökulmastaEUPHA 2004 Poliitikot ■ Poliitikkojen noteerattava kansanterveyden pitkäaikaisvaikutukset ■ Kansanterveys poliittiseen keskusteluun kaikilla sektoreilla • Tutkimuksen tulisi vastata poliitikkojen käytännön tarpeisiin • Tutkijat kommunikoimaan poliitikkojen ja kliinikoiden kanssa Terveyden edistäminen • Kansanterveyspolitiikkaan enemmän ennakointia (salutogeneesi vs patogeneesi) • Terveyden edistämisen innovaatioita kannustettava Tutkimus ja yhteistyö • Tutkimus kansanterveyden perusta • Tulevaisuuden kansanterveystyö: ajattele globaalisti, toimi paikallisesti • Kansanterveystieteelle kumppaneita : turismi, liiketoiminta • Yhteiseurooppalainen kansanterveyspolitiikka tarpeen

5. ...ja Suomen näkökulmasta

6. Aromaa & Puska 2007

9. Kansanterveyden tulevaisuuden aseet 1. hoidontarpeen ennakointi ja työnjako

10. HOIDONTARPEEN ARVIOINTI: JÄÄVUORI- MALLI TOTEUTUNUT HOITO -TOIMENPITEET, HOITOPÄIVÄT, HOITOJAKSOT, ELÄKKEET, LÄÄKKEET, KORVAUKSET HOITO TOTEUTUMASSA -JONOT TYYDYTTYMÄTÖN TAI KOETTU HOIDONTARVE -VÄESTÖKYSELYT

11. Aamulehti 2.2.2007: Pirkanmaan kunnille miljoonien lisälasku Erikoissairaanhoito: 28 kuntaa maksaa lisää lähes 16,8 miljoonaa euroa

12. Suodenniemen kunnanhallituksen pöytäkirja Lounais-Pirkanmaa ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUTILAUS VUODELLE 2006 Peltk.          48 §           Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän palvelutarjous vuodelle 2006 on valmisteltu sairaanhoitopiirin hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Tarjouksen pohjana olevat hinnat sairaanhoitopiirin hallitus on vahvistanut 23.05.2005.                                    Tarjouksessa palvelujen määrä perustuu toisaalta kolmen edellisen vuoden käyttöön ja toisaalta vuodelle 2005 sovittujen palvelujen määrään. Lisäksi tarjouksessa on huomioitu kuluvana vuotena voimaan tulleen hoitotakuun toteutumisen edellyttämä palvelujen tarve. Hoitotakuun edellyttämää hoitoa ei ole vielä täysin pystytty toteuttamaan vuonna 2005. Palvelujen määrä voi lisäksi poiketa esitetystä, mikäli palvelujen tarve on osoitettavissa TEHOTA-projektin tarveselvityksellä tai jono- tms. tiedoilla.                                    Perustarjouksen mukaiset erikoissairaanhoidon jäsenkuntamyynnit kasvavat 6,5 % sairaanhoitopiirin vuoden 2005 talousarvioon verrattuna.

13. TEHOTA- loppuraportti 2003

14. TEKONIVELLEIKKAUKSET, ENNUSTE V 2010 ILMAN 1990-LUVUN TRENDITIETOA TEHOTA LOPPURAPORTTI 2003

17. TEHOTA väliraportti: Lounais-Pirkanmaan ennuste • ”Koko 1990-luvun trendi on Lounais-Pirkanmaalla ollut sairaanhoitopiirin keskiarvosta poikkeava tekonivelleikkauksia lukuunottamatta. Rintasyövän ilmaantuvuus on vähen-tynyt selvästi sairaanhoitopiirin kehityksestä poiketen, toisaalta syöpätautien hoito on lisääntynyt hieman sairaanhoitopiiriä enemmän. Myös naistentautien, keuhkosairauksien, ihotautien, lastentautien ja korva-nenä- ja kurkkutautien aloilla hoidon lisääntyminen on ollut sairaanhoitopiirin tasoa vähäisempää ja trendiennuste tästä johtuen myös pienempi. Poikkeuksia ovat tekonivelleikkausten lisäksi sisätautien avohoitokäynnit, sil-mätautien ja neurologian hoitojaksot sekä erityisesti ensiavussa käynnit, jotka ovat lisääntyneet 1990-luvulla, näinollen niiden trendiennuste on sairaanhoitopiirin tasoa suurempi. • Johtopäätös: ensiavussa käyntien ennakoidaan lisääntyvän enemmän kuin sairaanhoitopiirissä keskimäärin

18. Erikoissairaanhoidon palvelujen tarpeen arviointitutkimukset • Uudenmaan hoidontarvetutkimus (UHOTA) 1998-2000 • Tilaaja HYKS, toteuttaja Kansanterveyslaitos, Terveyden ja toimintakyvyn osasto • Pirkanmaan hoidontarvetutkimus (TEHOTA) 2000-2003 • Tilaaja Pirkanmaan shp, toteuttaja TaY Terveystieteen laitos

19. Leikkaukset Pirkanmaalla 2010 TEHOTA-projekti Luoto ym 2003

20. Yhteenveto- Pirkanmaa 2010 TEHOTA-projekti Luoto ym 2003

21. Pekka Puska

22. Kansanterveyden tulevaisuuden aseet 2. terveys verolle?

23. Esko Ahon teesit - Kenen kantti kestää sanoa, että ikääntyvistä ei ole vara huolehtia, jos rahat menevät elintapasairauksien hoitoon? Aho kysyy. Ahon mielestä se, että hänen ehdotuksessaan ihmisiä rokotetaan taloudellisesti henkilökohtaisista elintavoista, ei ole arveluttavaa. - Jos on hyväksyttävää, että tupakointia saa rajoittaa voimakkaasti, kuinka huonompi tapa on kannustaa ihmisiä elämään terveemmin, Aho puolustaa ajatteluaan. Kauppalehti 2005

24. Terveydenhuollon rahoituksen kehittämistä koskevat keskeiset suositukset (Pekurinen 2007) • 20 suositusta, mm. seuraavat (yksilötasoiset): • Normaalipainoisilta, tupakoimattomilta ja alkoholin kohtuukäyttäjiltä voitaisiin periä muita alhaisempia terveydenhuollon asiakas- ja sairasvakuutusmaksuja • Alkoholi- ja tupakkaveron korotus • Terveystilin edellytykset lisätä kansalaisen vastuuta omasta terveydestään • Terveysveron soveltuvuutta terveydenhuollon rahoituksessa tulisi tutkia

25. Terveydenhuollon rahoituksen kehittämistä koskevat keskeiset suositukset (yhteisötaso) (Pekurinen 2007) • Suurten ikäluokkien ehkäisevää terveydenhuoltoa painotettava • Terveydenhuollon kokonaismenojen säätely palvelujen tarjonnan kautta • Asiakasmaksut hoidollisesti vähemmän vaikuttaviin palveluihin • Kokonaiskorvaus/kapitaatioperiaate kuntalaskutuksessa menojen ennakoitavuuden parantamisessa • Monikanavarahoitus ja uudet rahoitusmallit mm. Terveydenhuollon Unelma

26. Kansanterveyden tulevaisuuden aseet 2. elintapaohjauksen osaaminen

27. ”Tehkää mulle jotain” 150-kiloinen II tyypin diabeetikko lääkärin vastaanotolla

28. Kokevatko lääkärit ja hoitajat elintapaneuvonnan tehtäväkseen? Saako potilaiden elintapoihin puuttua? Kuka on vastuussa elintapamuutoksesta?

29. Valtti- tutkimus • Ikihyvä Päijät-Häme 2002-2012 • Alueellinen tutkimus- ja kehittämishanke • päijäthämäläisten hyvinvoinninparantaminen • sairastavuuden vähentäminen • Ikihyvä-VALTIT • Työkaluja hoitohenkilökunnalle elintapasairauksien hoitoon ja seurantaan • Elintapaohjauksen tukeminen • Ryhmätoiminnan kehittäminen • Omahoitoa ja omaseurannan kehittäminen Jallinoja & Patja 2006

30. Kyselytutkimus Päijät-Hämeessä • Talvella 2004-2005 • Kenelle? • Terveyskeskus: lääkärit, terveydenhoitajat • Sairaalat: henkilöstö, joka hoitaa metabolista oireyhtymää • Lomake • Asenteet elintapaneuvontaan • Elintapaneuvonnan käytännöt • Hoitosuositusten käyttö • Vastausprosentti 59%, n=301 Jallinoja & Patja 2006

31. Valtti- tutkimuksen yhteenveto • Terveydenhuollon henkilökunta kokee elintapaneuvonnan tehtäväkseen mutta vain puolella lääkäreistä riittävät taidot elintapaneuvontaan • Potilaiden katsotaan olevan vastuussa elintapojensa muutoksesta Jallinoja & Patja 2006

32. Kansanterveyden tulevaisuuden aseet 4. terveyden edistämisen edellytysten vahvistaminen

33. Terveyden edistämisen ja tautien ehkäisyn suositukset (Aromaa ja Puska 2007) • 10 suositusta • Useimmat kansantaudit ehkäistävissä • Tautien ehkäisy pidentää elinikää; toisaalta myös tautien siirtymistä myöhemmäksi • Tautien ehkäisy vähentää terveyspalvelujen tarvetta ja niistä aiheutuvia kustannuksia • Toimintakykyiset ja terveet elinvuodet ovat lisääntyneet, ikäihmiset entistä terveempiä • Terveyden edistämisellä merkitystä myös työvoiman työkykyyn ja työpanokseen

34. Terveyden edistämisen ja tautien ehkäisyn suositukset (Aromaa ja Puska 2007) • 10 suositusta, jatkuu • Tautien ehkäisy ja terveyden edistäminen halvin tapa parantaa kansanterveyttä • ...halvempaa kuin tautien ja niiden seurausten hoito • Terveys eri politiikoissa voi vähentää tauteja ja edistää terveyttä sekä vähentää terveyseroja • Haittaveroilla (alkoholi, tupakka) voidaan lisätä valtion tuloja, pienentää haitallista kulutusta ja sen aiheuttamia tauteja ja vähentää terveydenhuollon palvelujen tarvetta

35. Terveyden edistämisen ja tautien ehkäisyn suositukset (Aromaa ja Puska 2007) • Suomessa tulisi tehostaa tautien ehkäisyä ja terveyden edistämistä vaikuttaviksi osoitetuilla yhteiskunta- ja terveyspoliittisilla päätöksillä, vahvistamalla terveyden edistämisen rakenteita valtakunnallisesti ja perusterveydenhuollossa ja lisäämällä merkittävien kansallisten terveyden edistämisen yhteistyöohjelmien rahoitusta. Tätä koskevia periaatelinjauksia tarvitaan seuraavassa hallitusohjelmassa

36. Terveyden edistämisen vaikuttavuuden osoitusta tarvitaan lisää - Tutkimuksen rooli näytön tuottamisessa merkittävä - Pirkanmaalla vuonna 2007 alkavia terveyden edistämisen/tautien ehkäisyn tutkimuksia: Raskausdiabeteksen ehkäisy riskiryhmällä- satunnaistettu kliininen koe Vaihdevuosioireet, elämänlaatu ja elintavat; liikunnan vaikutus oireisiin- satunnaistettu harjoittelututkimus

37. TAKE HOME MESSAGE TÄMÄ KOTIIN VIETÄVÄKSI Kansanterveyden tulevaisuuden aseet 1) hoidontarpeen ennakointi ja työnjako: perusterveydenhuolto vedenjakajana 2) terveysvero ja uudet rahoitusjärjestelyt otettava vakavasti 3) elintapaohjauksen osaaminen: täydennyskoulutus! www.ukkinstituutti.fi 4) terveyden edistämisen edellytysten vahvistaminen: tutkimus lisää uskottavuutta

38. Raskausdiabeteksen ehkäisytutkimus NELLI (NEuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa)- projekti Riitta Luoto ja NELLI-tutkimusryhmä UKK-instituutti

39. Mikä raskausdiabetes on? Raskauden aikana ensi kertaa todettu sokeriaineenvaihdunnan häiriö

40. Raskautta edeltävä ylipaino BMI > 25 kg/m2 (%) Puuttuvia tietoja 39% Puuttuvia tietoja 29% % Lähde: Stakes/Syntymärekisteri 2004 (ei sis Naistenklinikkaa, Kätilöopiston sairaalaa)

41. Patologinen raskauden aikainen sokerirasitus* (%) % *Synnyttäjät, joilla sokerirasitus patologinen tai insuliinihoito aloitettu raskauden aikana 2004 (ei sis: Naistenklinikka, Kätilöopiston sairaala). Lähde: Stakes/Syntymärekisteri

42. Diabetes Prevention Study: menetelmätMiten diabeteksen ehkäisy onnistuu ja tulokset pysyvät yllä? • Henkilökohtaisesti räätälöityä ravitsemusneuvontaa, aluksi tiheämmin ja puolen vuoden tutkimuksen jälkeen kolmen kuukauden välein, keskimäärin 3.2 vuotta • Puolen vuoden ravitsemusneuvonnan jälkeen henkilökohtainen liikuntaohjaus; esim. 2-3 kertaa kuntosalilla/vko • Sopiva ja kustannustehokas ohjaus on todennäköisesti yhdistelmä yksilö- ja ryhmäneuvontaa. Salminen A, Lindström J ym. Ruokavalio- ja liikuntaneuvonta ehkäisevät diabeteksen puhkeamista. Suomen Lääkärilehti 2002;57:1379-82

43. NELLI- Pilotin tuloksia: RASKAANA OLEVAT KOENEUVOLOIDEN ÄIDIT • Olivat tyytyväisempiä tutkimuksen ravitsemus- ja liikuntaneuvontaan kuin kontrollineuvoloiden äidit • Lisäsivät kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöä ja kuidun saantia enemmän kuin kontrollineuvoloiden äidit • Säilyttivät riittävän vapaa-ajan liikunnan määrän raskauden loppuvaiheeseen asti paremmin kuin kontrollineuvoloiden äidit • Eivät eronneet raskauden painonnousun suhteen kontrollineuvoloiden äideistä • Saivat isokokoisia lapsia (> 4 kg) harvemmin kuin kontrollineuvoloiden äidit

44. Raskausdiabeteksen ehkäisy- tutkimuksen tavoite Ehkäistä raskausdiabeteksen puhkeaminen tehostetulla ravitsemus- ja liikuntaneuvonnalla ja vertaisryhmäliikunnalla

45. Hyödyt neuvolalle • voi pitkällä aikavälillä vähentää ylimääräisten neuvolakäyntien määrää ja TAYS käynneistä aiheutuvia kustannuksia • tutkittavat osallistuvat 2 sokerirasituskokeeseen maksutta • omat ja neuvolan yhteiset terveysneuvontakäytännöt kehittyvät (UKK- instituutin koulutus, uudet tukimateriaalit) • mahdollisuus irrottautua arkirutiineista ja vaihtaa kokemuksia muissa neuvoloissa työskentelevien terveydenhoitajien kanssa

46. Osallistujat Kyllä (vähintään yksi) Ei (joku seuraavista) • ylipaino (painoindeksi ≥ 25 kg/m²) • ikä ≥ 40 • aiempi raskausdiabetes tai makrosominen (> 4500 g) lapsi • lähisukulaisella (vanhempi, sisarus) tyypin 1 tai 2 diabetes • raskautta edeltävä tyypin 1 tai 2 diabetes • monisikiöinen tai jokin muu lääkärin määrittelemä ongelmaraskaus • liikunnan harrastamisen estävä rajoitus tai vamma • päihteiden väärinkäyttö • jonkin vakavan psyykkisen sairauden hoito tai kliininen historia

47. Tutkimusasetelma ja tutkimuksen kulku • kontrolloitu satunnaistettu tutkimus • puolet mukaan lähtevistä neuvoloista arvotaan koe- ja puolet kontrollineuvoloiksi • jokaisesta neuvolasta vähintään 30 raskaana olevaa asiakasta, yhteensä 616 • terveydenhoitaja rekrytoi raskaana olevat tutkimukseen heidän ilmoittautuessaan neuvolaan ensikäynnille

49. Ryhmäliikuntatapaamiset liikuntaneuvonnan tukena (UKK-instituutti ja tk:n fysioterapeutti) Yhteinen kannustusviesti Yhteinen kannustusviesti Yhteinen kannustusviesti Yhteinen kannustusviesti Teema A Teema B Teema C Teema D Yksilöllinen yhteydenotto Yksilöllinen yhteydenotto Yksilöllinen yhteydenotto Yksilöllinen yhteydenotto

50. Aikataulu • Huhti-toukokuu 2007: käynnit neuvoloissa, sopimukset • Touko-kesäkuu 2007: arvonta koe- ja kontrollineuvoloihin • Elo-syyskuu 2007: hoitajien ja liikunnanohjaajien koulutus • Syyskuu 2007: tutkittavien rekrytointi alkaa • Maalis-huhtikuu 2008: rekrytointi päättyy • Syys-lokakuu 2008: interventiovaihe päättyy, kontrollihoitajien koulutus • Syys-lokakuu 2009: 1-vuotisseuranta (UKK- instituutti) • Syys-lokakuu 2010: 2- vuotisseuranta (UKK-instituutti)