Frankfurtin koulukunnasta uusvasemmistolaisiin teorioihin

1. Frankfurtin koulukunnasta uusvasemmistolaisiin teorioihin Porvarillisen massakulttuurin kritiikki

2. Frankfurtin koulukunnan lähtökohdat • koulukunta sai alkunsa Saksassa 1920-luvulla • lähes kaikki tutkijat juutalaisia  päätyivät 1933 New Yorkin Columbia-yliopistoon (vrt. Lazarsfeld) • pää-äänenkannattaja Zeitschrift für Sozialforschung

3. Kriittisen teorian lähtökohdat • arvostelee vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä • omanlaistaan marxismia: • torjuvat ajatuksen yhteiskunnan kehityksestä luonnonlainomaisena • katsovat, että Marxin teoria ei sellaisenaan päde 1900- luvun yhteiskunnassa (valtio-/monopolikapitalismi) • huomio perinteisen marxismin hylkimiin kysymyksiin tajunnasta ja kulttuurista • massakulttuuri ja media

4. Frankfurtilaiset ja MCR-perinne • frankfurtilaiset arvostelivat vallitsevaa MCR-perinnettä a) pitäytymisestä vallitsevaan ’annettuna otettuun’ (hallinnollinen tutkimus, tekninen tiedonintressi) • tutkimuksen tulee etsiä paremman maailman mahdollisuuksia (kriittinen tutkimus, emansipatorinen tiedonintressi) b) keskittymisestä empiirisiin yksityiskohtiin (positivismi) ja kyvyttömyydestä nähdä yhteiskuntakokonaisuutta

5. Massakulttuuri ja kulttuuriteollisuus • Max Horkheimer & Theodor Adorno (1944) Dialektik der Aufklärung • massakulttuuri kulttuuriteollisuutena: kulttuurin muuttuminen teollisuudeksi, jonka pitää tuottaa omistajalleen voittoa, johtaa kulttuurituotteiden standardointiin ja samanlaistumiseen: • ”kaikesta tulee yhtä ja samaa” tuotteiden keinotekoinen erilaistaminen takaa kuitenkin jatkuvan kysynnän

6. Kulttuuriteollisuus ja ’väärä tietoisuus’ • Herbert Marcuse (1969) Yksiulotteinen ihminen • kulttuuriteollisuus pitää yllä status quota ja väärää tietoisuutta • väärän tietoisuuden tuottaminen on väistämätöntä mutta ei tietoista • kulttuuriteollisuuden tuotteiden täytyy myötäillä vallitsevaa makua, mikä edelleen vahvistaa sitä • taitavasti tehty elokuva tms. aisteja kiehtova tuote kiinnittää katsojansa tehokkaasti harhaanjohtavaan ilmiötasoon: • viihde ja mielihyvä on pakoa ajattelusta • vain moderni, avantgardistinen taide emansipatorista ja kriittistä

7. Frankfurtin koulukunnan kritiikki • elitistinen ja liian pessimistinen teoria • Onko kulttuurituotanto tosiaan noin yhdenmukaista? • Ovatko vastaanottajat tosiaan noin alttiita?

8. Frankfurtin koulukunnan empiirinen tutkimus1 • tunnetuimpien edustajien empiirinen tutkimus vähäistä • Leo Lowenthal (1944) Literature, Popular Culture, and Society • lehdissä 1900-1941 julkaistujen elämäntarinoiden sankarit ovat yhä useammin viihteen edustajia (kulutuksen sankareita), yhä harvemmin talouden tms. edustajia (tuotannon sankareita) • tarinoissa keskitytään yhä enemmän yksityiselämään • menestys selitetään onnella eikä työnteolla • johtopäätös: todellista yksilöllisyyttä ei enää ihailla vaan se määrittyy epänormaaliksi (kulttuurin standardoituminen)

9. Frankfurtin koulukunnan empiirinen tutkimus2 • David Riesman (1950): • sosiologi, joka sai vaikutteita Frankfurtin koulukunnalta • amerikkalaisen sosiaaliluonteen muutos sisältä ohjautuvasta ja taloudelliseen menestykseen pyrkivästä yrittäjätyypistä ulkoa ohjautuvaksi ja sosiaalista suosiota tavoittelevaksi sopeutujaksi

10. Frankfurtin koulukunnan toinen vaihe: Jürgen Habermas1 (1962) Strukturwandel der Öffentlichkeit • ihanteena 1700-1800-lukujen porvarillinen julkisuus • ns. klassinen julkinen sfääri = herruudesta vapaa kommunikaation alue, joka jää yksityisen (perhe ja talouselämä) ja julkisen (valtion viranomaiset) väliin • kriittinen ja harkitseva yhteiskunnallinen keskustelu • 1800-luvun loppupuolelta alkaen julkinen sfääri rappeutuu = teollistunut tuotantojulkisuus • päätöksenteko siirtyy monopoleille, puolueille ja intressiorganisaatioille (mainonta, kaupallistuminen, pr) → julkisuuden uusfeodalisoituminen, näytösluontoisuus

11. Habermasin kritiikkiä2 • naiset on pääsääntöisesti suljettu pois klassisesta porvarillisesta julkisuudesta • myös työnväenluokka on suljettu julkisen sfäärin ulkopuolelle • Onko siis julkinen sfääri 1700-luvullakaan toiminut ihanteellisella tavalla?  Habermas muunsi teoriaansa pyrkien ottamaan kritiikin huomioon

12. Jürgen Habermas2 • kommunikatiivisen toiminnan yleinen teoria: • yhteiskunnassa keskeistä pyrkimys kommunikatiiviseen kanssakäymiseen (vrt. Dewey) • kommunikatiivinen rationaalisuus, paras argumentti voittaa • valtasysteemit (markkinat ja valtio) vaikeuttavat herruudesta vapaata viestintää • nykyään Habermas tunnetaan modernin ja valistuksen projektin puolustajana (versus ns. postmodernismi)

13. George Gerbner (1973) Communications Technology and Social Policy. • yhteiskuntakriittinen näkökulma ja kvantitatiivinen empiirinen tutkimus • kulttuuri-indikaattoriprojekti: • symboliympäristö kultivoi, ’pisarointivaikutus’: suurten televisioyhtiöiden ohjelmavirrassa jopa 7-10 väkivaltatapausta/tunti → paljon televisiota katsovat uskovat muita useammin maailman olevan väkivaltainen • kritiikki: • toisintotutkimuksen (1980) mukaan yhteys muiden tekijöiden aiheuttama • katsojien omat merkityksenannot?

14. Länsimaiden ’kulttuurivallankumous’ 1) kansainvälisen tilanteen muutos: • Vietnamin sota • Algerian sota • Afrikan siirtomaiden itsenäistyminen 2) yhteiskunnallisen ja kulttuurisen ilmapiirin muutos: • rock-musiikin ja nuorisokulttuurin leviäminen Yhdysvalloista 1950-luvulta lähtien • mustien kansalaisoikeusliike USA:ssa • rauhanliike ja hippiliike • opiskelijaliikkeet ja vuoden 1968 levottomuudet • naisliike, E-pilleri ja ns. seksuaalinen vapautuminen

15. Uusvasemmistolaisuuden teoreettisia lähtökohtia1 1) Frankfurtin koulukunnan vaikutus: • positivismin kritiikki • akateeminen marxismi • kapitalistinen talousmuoto määrittelee median rakennetta ja toimintaa • eroavia näkemyksiä: • on olemassa myös vastajulkisuutta • luokkataistelu jatkuu!

16. Uusvasemmistolaisuuden teoreettisia lähtökohtia2 2) yhteiskuntien sisäiset ja yhteiskuntien väliset (globaalit) luokkaerot: • kansainvälinen kapitalismi ja kehitysmaat! 3) hallitseva ideologia ja vastustavat ideologiat • ristiriitaisia käsityksiä! • (yhtenäisen) porvariston (tietoisesti tuotetusta) luokkaintressistä tahattomasti tuottuvaan ja kaikkialle tunkeutuvaan ’väärään tietoisuuteen’

17. Perustana ideologiateoria • Louis Althusser (1969/ suom. 1984) Ideologiset valtiokoneistot • koulujärjestelmä, media ym. Takaavat yhteiskuntamuodon jatkuvuuden • Ideologiasta ei voi päästä eroon • ideologia tuottaa yksilöt yksilösubjekteina • ideologia on osallistumista toimintaan, käytäntöihin, rituaaleihin • Ideologia hämärtää olemassaolon yhteiskunnalliset ehdot