1 / 22

Sotilasaineistot – 1600-1800-luku

Sotilasaineistot – 1600-1800-luku. ylitarkastaja Veli-Matti Pussinen, Turun maakunta-arkisto 23.2.2004. Ruotsinvallan aika 1530-luvulta 1620-luvulle. aatelin varustama ratsuväki värvätty jalkaväki sekä koti- että ulkomaista 1550-1650 sotalaitoksen kehitys Euroopassa nopeaa:

lonna
Download Presentation

Sotilasaineistot – 1600-1800-luku

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Sotilasaineistot –1600-1800-luku ylitarkastaja Veli-Matti Pussinen, Turun maakunta-arkisto 23.2.2004

  2. Ruotsinvallan aika 1530-luvulta 1620-luvulle • aatelin varustama ratsuväki • värvätty jalkaväki sekä koti- että ulkomaista • 1550-1650 sotalaitoksen kehitys Euroopassa nopeaa: • lisää joukkoja, uusia aseita ym. • palkka-armeijat kasvoivat • Ruotsissa kehitys vastakkainen: • kansalliset väenotot lisääntyivät • sotilasrasituksesta veroihin verrattava rasitus väestölle

  3. Sotilasaineistot – 1530-1620-luku • Ruotsin sota-arkisto (Krigsarkivet, KrA): • Sotilastilit (militieräkenskaper) • 1537-, joukko-osastojen tilejä sekä miehistö- ja palkkaluetteloita • järjestetty maakunnittain, Suomea koskeva osa mikrofilmattuna KA:ssa (Ruotsista hankitut mikrofilmit VA:ssa II-luettelo) • joukko-osastot nimetty komentajien mukaan • värväys- ja väenottoaluetta vaikea selvittää • Varsinais-Suomen osalta kts. Fagerlund ja sotilaspäällystön osalta kts. Kiuasmaa • Ruodutus- ja väenottoluetteloita (roterings- och utskrivningslängder) 1608-1618

  4. Sotaväenotto – väenottoluettelot • alkoi 1500-luvun puolivälissä, luetteloita säilynyt vasta 1600-luvulta • Pääpiirteet 1590-luvulta lähtien • ruodutettiin 20 taloa, joista yksi luovutti nihdin (knekt) jalkaväkeen • sota-aikoina raskaampaa: 10 taloa tai 10 miestä/ruotu • 1619 Sotaväen järjestys (Krigsfolcks-Ordning) • kutsuntalautakunta, papiston laatimat manttaaliluettelot yli 15-v. miehistä • aatelin lampuodit 20, muut 10 miehen ruotuihin • talonpojat kehittivät varamiesjärjestelmän • ratsutalojärjestelmä kehittyy 1530-luvulta alkaen

  5. Sotilasaineistot – 1620-1680-luku (1) • Organisaatiomuutoksia, m.m. maakunnalliset rykmentit • Ruotsin sota-arkisto (KrA) • ruodutus- ja väenottoluettelot 1621- (mikrofilmattu) • rullor –sarja 1620-1723 (mikrofilmattu) • kortisto upseereista ja aliupseereista 1620-99 (mikrokortit KA:ssa ja TMA:ssa) • Mikrofilmit: • TMA:ssa filmejä OK-tunnuksella • TY Suomen historian oppiaine, kts. www.utu.fi/hum/shistoria/mikrofilmit/index.htm/

  6. Sotilasaineistot – 1620-1680-luku (2) • Kansallisarkisto (KA) • Militaria I-kokoelma, väenottoluetteloita 1655-56 • läänintilit (ratsuväen luetteloita ja sotilasmaakirjoja) • tuomiokirjat (renovoidut) • Maakunta-arkistot • läänintilit • tuomiokirjat (konseptit) • Esimerkki Satakunnasta vuodelta 1665 (kalvoilla) • Ulvilan Söörmarkun Yrjö Matinpoika ja lankonsa Lasse Jaakonpoika • vrt. Pylkkänen 1993 (Sukuviesti 1/93)

  7. Ruotujakolaitos - 1680-luku - 1809 • Ruotujakolaitos (indelningsverket) • toteutusvaihe 1680- ja 1690-luvuilla, Pohjanmaa 1730-luvulla • päällystölle ja sotilasvirkamiehille virkatalot ja palkka määrättyjen talojen veroista (määräjakolaitos) • ratsuväen varustivat rusthollit eli pysyvät ratsutilat tiettyjen aukmenttitilojen tukemina • jalkaväen (ja laivaston) vakinainen sotamiehenpito (laivamiespito) ruoduttamalla 2-5 taloa, ruotu hankki sotamiehen ja varusti torpan • järjestelmä vaikutti tilojen verotukseen 1800-luvun lopulle asti

  8. Suomen ruotujakoiset joukko-osastot 1700-luvun alussa (1) • Ratsuväki • Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentti (myöh. Henkirakuunarykmentti) • Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentti • Karjalan ratsuväkirykmentti (supistui itärajan muutosten mukana) • kaikki kolme muutettiin 1720-luvulla rakuunarykmenteiksi

  9. Suomen ruotujakoiset joukko-osastot 1700-luvun alussa (2) • Jalkaväki • Turun läänin jalkaväkirykmentti • Porin läänin jalkaväkirykmentti • Uudenmaan läänin jalkaväkirykm. • Hämeen läänin jalkaväkirykm. • Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentti • Viipurin läänin jalkaväki-rykmentti (supistui 1743 Kymenkartanon läänin jalkaväki-pataljoonaksi) • Pohjanmaan jalkaväkirykmentti 1730-luvulta

  10. Suomen ruotujakoiset joukko-osastot 1700-luvun alussa (3) • Laivamiehet • Ahvenanmaan ja Etelä-Suomen komppania (n. 450 miestä) • Kaupunkien laivamiehet • Laivakirvesmiehet • Kruunupyy (50 miestä) • Pedersöre (80 miestä) • palvelivat Karlskronassa

  11. Ruotujakolaitos – tärkeimmät aineistot (1) • Pääkatselmusrullat (-luettelot) • laadittiin 3-4 kappaleena • Katselmus-, tarkastus-, värväys- ym. rullat • Alkuperäisten säilytys: • KrA, Tukholma • kokoelma Generalmönsterrullor 1681- • kokoelma Rullor 1724- • rykmenteittäin järjestetty aineisto (Finska regementen)

  12. Ruotujakolaitos – tärkeimmät aineistot (2) • KA, Helsinki • Kokoelma Militaria II, rykmenteittäin järjestetty • Maakunta-arkistot • lääninkonttoreitten arkistot (TMA:ssa H-pääsarja) • eräät kruununvoutien arkistot • eräät rykmenteittäin järjestetyt aineistot (lähinnä tilejä 1800-luvulta) • Pääperiaate: • rullat mikrofilmattu

  13. Esimerkki 1 – rippikirjasta rulliin • Loimaan seurakunnan rippikirja 1725-1730, sivu 170: Henrik dräng, vide p. 209 N. 26 • Sivu 209: Lif Dragoner N. 26 Niels Fogel Henrich Kerstin Tho:dr

  14. Esimerkki 1 – rippikirjasta rulliin • Etsitään pääkatselmusrulla: • lääninkonttorin luettelo • Militaria II (Valtionarkiston yleisluettelo 1, mf-luettelo tai arkistoluettelon mikrokortit KA:sta tai VAKKA-tietokanta) • KrA (Ruotsista hankitut mikrofilmit VA:ssa tai SVAR, www.ra.se) • Määritetään komppania (yksi kahdeksasta): • Suomen historian kartasto • Rustholliluettelo (1884), www.genealogia.fi • Myös Korkiakangas (HeRR s. 102, TJR s. 116) ja Kankaanpää (PJR)

  15. Esimerkki 2 – rippikirjasta rulliin • Eurajoen syntyneiden ja kastettujen luettelo 31.3.1765: Gustaf Linnama Sold. Matts Manlig Walb. Henr. dr. • Eurajoen rippikirja 1762-1767, s. 136 • Mihin rykmenttiin ja komppaniaan Matts Manlig kuului? • Suomen historian kartasto tai Korkiakangas (s. 116) • Pääkatselmusrulla läheiseltä vuodelta, sisällysluettelo

  16. Laivamiehet • Ahvenanmaan ja Etelä Suomen laivamieskomppanian ruodutus koki useita muutoksia 1700-luvun aikana • Alkuperäisiä rullia TMA:ssa lääninkonttorin arkistossa • Kaikki säilyneet pääkatselmusrullat KrA:sta mikrokortteina KA:ssa nimellä ”Marinens rullor 1675-1810” • Kannattaa tutustua kirjallisuuteen (Villstrand, Stormbom, Ekman)

  17. Värvättyjä joukkoja – esimerkiksi: • Adlercreutzin rykmentti (1803-1808) • Savon jääkärijoukko (1770-1808) • Karjalan jääkärijoukko (1788-1808) • Leskikuningattaren henkivartio-rykmentti (1741-1808) • Jägerhornin rykmentti (1739-1808) • v. Zelowin kasakat (1789-1791) • Kts. C.G. Aminoff ja Kaarina Zetterbergin selvitys Arkistolaitoksen intranetissä (kopio TMA:n asiakaspalvelussa)

  18. Päällystö 1700-luvulla • Rykmenttiupseerit • Eversti (överste) • Everstiluutnantti (överstelöjtnant) • Majuri (major) • Komppaniaupseerit • Kapteeni (kapten) • Luutnantti (löjtnant) • Vänrikki (fänrik) - Kornetti (kornett) • Aliupseerit • Vääpeli (fältväbel) • Kersantti (sergeant) • Lippumies (förare) • Majoittaja (furir) • Varusmestari (rustmästare)

  19. Tietoja päällystöstä ja virkataloista • Virkatalonhaltijoista 1718-1810 matrikkeli (Wirilander) • Asutustarkastajien arkistoissa (maakunta-arkistot) talokohtaisia akteja, osa järjestetty talon mukaan arkistoiksi • Ansioluetteloita mikrofilmeinä KA:ssa KrA:sta • 1700-luvun alkupuolelta erillinen matrikkeli (Lewenhaupt)

  20. 1809 - 1917 • Upseerit jäivät virkataloihinsa • Sotilaista torppareita tai muihin ammatteihin (sopimukset, nimet) • Uusia kansallisia joukko-osastoja • 1812-1830 kolme jääkäri-rykmenttiä (nimenmuutoksia) • jatkuvuutta edustaa Suomen Kaarti (eri nimillä) vuoteen 1905, jonka jälkeen ei kansallista sotaväkeä • Suomen meriekipaasi 1830-1880 • Kadettikoulu Haminassa 1821- • Organisaatiosta kaavio aikajanalla ja päällystöstä matrikkeli (Wirilander) • Aineisto pääosin Suomen sota-arkistossa (www.sota-arkisto.fi)

  21. 1809 - 1917 • Tarkk´ampujapataljoonat 1854-1867 • 9 pataljoonaa, omat seurakunnat • Venäläisiä joukko-osastoja • arkistoja KA:ssa • Kts. Vuorinen, Sukutieto 1/2003 • Yleisen asevelvollisuuden 1881-1901 aikaiset joukko-osastot: • tarkk´ampujapataljoonat ja Suomen Rakuunarykmentti • ei omia seurakuntia • kutsunta-asiakirjat kootusti Suomen sota-arkistossa

  22. Sotilasnimistä • Mikä tahansa miehelle hänen sotilaaksi ryhtyessään annettu lisänimi • usein sidottu ruotuun ja sotilastorppaan: • Manlig - Manlig • seuraajalla osia edeltäjän nimestä: • Ståhl – Ståhlström • suomenkieliset nimet liittyvät usein kylien ja talojen nimiin: • Mustanojan kylän sotilaat vuonna 1733 olivat Mustfält ja Mustberg

More Related