1 / 25

Mitä koulusurmat ovat meille opettaneet?

Mitä koulusurmat ovat meille opettaneet?. 8.-9.2.2011 Oppilaitosten turvallisuuskulttuurin tutkimus- ja kehittämissymposium Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus. Sukupolvien vuorovaikutus. Psyykenlääkkeet. Varhainen puuttuminen. Poliisitoiminta. Tietosuoja. Nuoruus.

marcos
Download Presentation

Mitä koulusurmat ovat meille opettaneet?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Mitä koulusurmatovat meille opettaneet? 8.-9.2.2011Oppilaitosten turvallisuuskulttuurin tutkimus- ja kehittämissymposiumJohtava tutkija Kai ValonenOnnettomuustutkintakeskus

  2. Sukupolvien vuorovaikutus Psyykenlääkkeet Varhainen puuttuminen Poliisitoiminta Tietosuoja Nuoruus Profilointi Pelit Mielenterveys Itsemurha Nuorisotyö Perhe Luokaton lukio Pettymysten sieto Aseiden saatavuus Kiusaaminen Henkirikokset Pisa-tutkimus Yhteisöllisyys Armeija Internet Omatoiminen pelastautuminen Julkisuus Kasvatus Väkivaltaviihde Syrjäytyminen Omaiset Koulusurmat ilmiönä Terveydenhuolto Oppilas- ja opiskelijahuolto Välittäminen Pahuus Psykososiaalinen tuki Varautuminen Yhdysvallat Terveydenhuolto Suomalaisten väkivaltaisuus Individualismi Aseiden määrä Suomessa Pelastustoiminta

  3. Jokela Kauhajoki Tutkintalautakunnat Pekka Sauri Pekka Aho Mirjam Kalland Esko Kaukonen Ullamaija Kivikuru Pauli Niemelä Leena Suurpää Kai Valonen Sini Järvi Puheenjohtaja: varatuomari Tuulikki Petäjäniemi Jäsenet: ylijohtaja Jarmo Littunen, om valmiusjohtaja Janne Koivukoski, sm peo poliisiylitarkastaja Robin Lardot, sm po hallitusneuvos Eeva-Riitta Pirhonen, opm apulaisosastopäällikkö Kristiina Pietikäinen, lvm ylilääkäri Tom Silfvast, stm ylitarkastaja Maire Kolimaa, stm johtaja Tuomo Karppinen, Otkes Sihteeri: johtava tutkija Kai Valonen, Otkes

  4. Tutkintaselostusten sisältö Kauhajoen luku 3: • Suomalaisen yhteiskunnan väkivaltaisuus • Nuorten henkirikokset ja nuorten väkivalta • Koulusurmat ilmiönä • Syrjäytyminen ja syrjäyttäminen • Nuorten kehityksen riskitekijät • Internet, verkkoyhteisöt ja pelit • Mediaympäristön vaikutus väkivaltaiseen käyttäytymiseen • Kriisiviestintä internet-aikana • Nuorten ongelmien tunnistaminen ja sukupolvien välinen kommunikaatio • Yhteisöllisyyden määrittelyä • Nuorten vapaa-ajan kulttuurit ja uusi yhteisöllisyys 1. Tapahtumat, poliisi- ja pelastustoiminta 2. Tapahtuman taustatiedot 3. Yleistä tutkimustietoa 4. Viestinten toiminnan tutkinta 5. Analyysi ja johtopäätökset 6. Toteutetut toimenpiteet 7. Suositukset Saatavissa osoitteesta www.om.fi

  5. Jokela 7.11.2007

  6. 28 johtopäätöstä - 13 suositusta Tekijä (18-vuotias lukiolainen) oli syrjäytynyt, mikä johtui monista osatekijöistä. Syrjäytymisen ehkäisyyn on keskeiset mahdollisuudet perheillä, kasvatuksella, kouluyhteisöillä, mutta myös muulla yhteiskunnalla, nykyisin myös internet-ympäristöllä. Suositusten tarkoituksena on vähentää koulusurmien todennäköisyyttä ja pienentää niiden aiheuttamia vahinkoja.

  7. Teon taustaa • Tekijän tarkoituksena oli tappaa monta ihmistä, aiheuttaa tuhoa sekä saada julkisuutta ja näkyvyyttä ulkomaisten koulusurmien tapaan. Toive saada paljon julkisuutta toteutui mediassa. Teko oli suunnitelmallinen. • Tekijän syrjäytymisen kuva oli toisenlainen kuin henkirikostapauksissa yleensä. • Tekijä antoi ympärilleen viitteitä tulevasta teostaan. • Tekijän havaittiin muuttuneen viimeisen puolen vuoden aikana, mikä tuli ehkä parhaiten esiin nuorisotyössä.

  8. Jokelan lukioon oli onnistuttu luomaan yhteisöllisyyttä vaikkakin kiusaamista ja työilmapiirin puutteita oli. • Tekijää oli kiusattu aina ala-asteelta saakka. Asiaan ei saatu joistakin yrityksistä huolimatta ratkaisua. • Oppilas- ja opiskelijahuollon työssä on epäselvyyttä salassapitosäännöksistä. Suositus 1. Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen • Resurssit • Suunnitelmallisuus • Ongelmien tunnistaminen • Tukitoimenpiteiden varmistaminen

  9. Suositus 2. Tiedonkulkuun ja salassapitoon liittyvien säännösten selkiyttäminen oppilas- ja opiskelijahuollossa. Suositus 3. Kiusaamisen ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja seuranta • Järjestelmälliset ja toimivat käytännöt • Nollatoleranssi • Alkaa varhaiskasvatuksesta

  10. Tekijä oli hakeutunut 16-vuotiaana kouluterveydenhuoltoon ja saanut SSRI-lääkityksen. Lääkitys ja hoito edellyttäisi tiivistä seurantaa ja hoitosuunnitelman. Näissä oli puutteita. Suositus 4. Nuorten mielenterveyspalvelujen parantaminen: • Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen yhteistyö • Suunniteltu hoitokokonaisuus • Lääkehoidon ohjeistus

  11. Tekijä sai aseen suhteellisen helposti. Suositus 5. Käsiaseiden luvansaannin oleellinen tiukentaminen ja aseiden määrän merkittävä vähentäminen.

  12. Omatoiminen pelastautuminen oli improvisoitua ja epävarmaa. Rehtorin kuulutus ohjasi toimintaa hyvällä tavalla. Parempi suunnitelmallisuus olisi tarpeen. Suositus 6. Koulujen kokonaisturvallisuuden suunnittelu • Riskien tunnistaminen ja ennaltaehkäisy • Eri suunnitelmien yhteensovittaminen • Muutama omatoimisen pelastautumisen malli eri tilanteisiin • Tekniset järjestelyt

  13. Tekijä oli yksinäinen ja sosiaaliset suhteet olivat enimmäkseen netissä. Myös pelaamisella saattoi olla kielteisiä vaikutuksia. • Internet vaikutti tekoon monella tavalla. Suositukset 7, 8 ja 9 Yhteiset käytännesäännöt internet-keskustelujen moderoimiseksi, nettivihje poliisille ja poliisin toimintamahdollisuudet netissä.

  14. Muita suosituksia • Henkirikoksen valmistelun kriminalisointi. • Moniviranomaisyhteistyön ja tiedottamisen kehittäminen • Tiedotusvälineiden itsesääntelyjärjestelmän vahvistaminen.

  15. Kauhajoki 23.9.2008 Kuvat: Poliisin esitutkinta

  16. 28 johtopäätöstä - 9 suositusta Tekijä oli 22-vuotias AMK-opiskelija. • Tiedot teon suunnittelusta ovat vähäiset • Koulusurmat olivat kiinnostaneet tekijää useita vuosia • Päätös teon toteuttamisesta on voinut syntyä myöhään • Teko kohdistui ensisijaisesti tekijän omaan opiskeluryhmään, vaikka ei ole tiedossa, että ryhmä olisi kohdellut tekijää huonosti • Aikaisempien koulusurmien jäljittelyä, mutta ei ideologista taustaa • Nuorisorikollisuudelle ja itsemurhille tyypillisiä piirteitä

  17. Tekijän kotiolot, sosiaaliset suhteet ja koulunkäynti • Perheessä oli ollut huolenpitoa eikä ole syytä olettaa tekijän olleen erityisen yksinäinen. • Hänen elämänkulkuunsa liittyi menetyksiä ja muutoksia, joiden tiedetään tilastollisesti lisäävän kehitykseen ja käyttäytymiseen liittyviä riskejä. • Lapsuudessa koetut koulunvaihdot, viimeisiin vuosiin saakka jatkuneet useat muutot ja kiusatuksi tulemisen kokemukset todennäköisesti aiheuttivat tekijälle vaikeuksia kiinnittyä kunnolla mihinkään yhteisöön. Tekijällä kuitenkin oli eri paikkakunnilla useita ystäviä, joihin hän piti yhteyttä.

  18. Varusmiespalvelus Mielenterveysongelmat tunnistettiin varusmiesten terveydenhuollossa. Psykiatrian erikoissairaanhoitaja suositteli ajan varaamista psykiatrille. Aikaa ei varattu, vaan varuskunnan lääkäri ehdotti palveluksen keskeyttämistä, mitä myös tekijä toivoi. Tekijä lähetettiin kotiin, ja ongelmien ratkaisu ja seuranta jäivät kesken ja tekijän omalle vastuulle.

  19. Mielenterveys ja terveydenhuolto Tekijä kärsi vakavista ja monimuotoisista mielenterveyshäiriöistä, ja hän sai lääkehoitoa masennukseen ja ahdistukseen. Voi olla, että tekijän oireet ennakoivat vakavampaa sairautta. Hän olisi todennäköisesti hyötynyt psykiatriaan erikoistuneen lääkärin tutkimuksesta.

  20. Kuva: Poliisin esitutkinta

  21. Ilman asetta tämänkaltainen koulusurma ja suuri uhrimäärä ei olisi ollut mahdollinen. Suositukset: • Käsiaseet, joilla on mahdollista ampua lyhyessä ajassa paljon laukauksia, kerätään pois esimerkiksi maksua vastaan. Uusia hankkimislupia näille aseille ei myönnetä. Luvattomien aseiden poisluovutusmahdollisuuden houkuttelevuutta tulee lisätä. • Muiden ampuma-aseiden hallussapidon ikäraja nostetaan 20 ikävuoteen, luvista tehdään määräaikaisia ja luvan saanti edellyttää vähintään kahden vuoden pituista ampumaharrastusta. Aseita koskevista suosituksista on eriävä mielipide.

  22. Mielenterveyspalvelut • Alle 23-vuotiaille ei aloiteta mielenterveyslääkehoitoa ilman psykiatriaan tai nuorten psyykenlääkehoitoon perehtyneen lääkärin tutkimusta.

  23. Sukupolvien välinen vuorovaikutus • Opiskelijaterveydenhuollon resursseja vahvistetaan erityisesti mielenterveyden osalta (mm. säännölliset pakolliset terveystarkastukset). • Oppilaille ja opiskelijoille luodaan koulukohtaisia mahdollisuuksia tuoda myös verkossa esiin huoliaan ja ajatuksiaan sekä keskustella opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. - sisältää menetelmät ongelmatilanteiden tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi.

  24. Muut suositukset • Oppilaitosten kokonaisvaltainen turvallisuussuunnittelu • Moniviranomaistilanteen johtaminen • Viranomaisyhteistyö ennaltaehkäisyssä • Psykososiaalisen tuen koordinointi

  25. Yhteenveto

More Related