Jari Lehto, RI Asiantuntija, maaseudun rakentaminen

1. Investointien hyvät käytännöt uudella ohjelmakaudella Rakennetukien kesäpäivät 4.–5.6.2014 Tampereella Tampere Jari Lehto, RI Asiantuntija, maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Jari Lehto, Maaseutu ja energia yksikkö

2. Keskeisimmät asiat • Pikakatsaus Pohjois-Pohjanmaan alueeseen. • Investoinnit kuluneella ohjelmakaudella. • Hakemusten käsittelystä kuluneelta ohjelmakaudelta. • Päätösvalmistelu ja asiakirjavaatimusten täyttäminen. • Hyvät käytännöt. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Jari Lehto, Maaseutu ja energia yksikkö

3. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Jari Lehto, Maaseutu ja energia yksikkö

4. Pohjois-Pohjanmaalla tuotetaan maitoa Suurimmat maidontuottajakunnat olivat edellisvuoden tapaan: Kokkola, Kiuruvesi, Nivala, Vieremä, Jalasjärvi, Lapinlahti ja Kauhava, joissa kaikissa tuotettiin maitoa yli 30 miljoonaa litraa. http://www.maataloustilastot.fi/alueittainen-maidontuotanto Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Jari Lehto, Maaseutu ja energia yksikkö

5. Navettainvestoinnit ELY-keskuksittain 2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Jari Lehto, Maaseutu ja energia yksikkö

6. Pohjois-Pohjanmaan tunnuslukuja Tuettuja lypsykarjainvestointeja: Lypsykarjanavetat kpl kustannusarviot Pihatot 82 (49) 68 393 019 Parsinavetat 10 (8) 4 910 347 Uudet lypsykarjanavetat yht. 92 kpl (57) Lisäksi peruskorjaus ja laajennusinvestoinnit 35 kpl joista 16 parsinavettaa (17) Lypsykarjanavetat yhteensä 127 kpl (74) Vuonna 2013 hyväksytyt kustannukset 14,2 milj. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Jari Lehto, Maaseutu ja energia yksikkö

7. Keskeisiä huomioita hakemusten käsittelystä • Resurssit vähentyneet P-P:llä 1 ½ htv:tä. • Investointimäärät säilyneet tasaisena. • Myönteisiä rahoituspäätöksiä noin 250 – 300 kpl / vuosi • Varsinaista rakentamista 80-100 kpl / vuosi • 90 % hakemuksista tulee vireille puutteellisilla asiakirjoilla. • Usein lupahakemukset jätetty vireille lähes yhtä aikaa kuin rahoitushakemus. • 25 % hakemuksista vireille ilman suunnitelmia. • Paljon hakemusten peruuntumisia ennen päätöstä. • Yleisin syy ympäristö- tai rakennusluvan puuttuminen • Rahoitusneuvottelut kesken • Samat hakemukset vireillä useilla hakukierroksilla. • Kustannusten nousu yleistä -> tukea haettu liian alhaisella kustannusarviolla. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

8. Hankkeiden päätösvalmistelu? • Rakennussuunnitelmat hyväksyttynä ennen rahoituspäätöstä. • Ennakkotieto yksikkökustannuksesta rahoituspäätöstä varten. • lähtökohtana usein rahoitussuunnittelulle • luottolupaus, elsu, likvi, valtiontakauspäätös • Käytännössä täydennyspyyntöjen jälkeen tarvittavat suunnitelma-asiakirjat. • Todellinen käsittelyaika on muutama viikko. • Jatkuva kiire ja paljon turhaa työtä. • Arvioidaan keskeneräisiä suunnitelmia • Kiireestä aiheutuu • Päätöksen jälkeen hankkeiden muutokset ovat yleisiä. • Vaatimuksia joudutaan katsomaan läpi sormien ja asiakirjoissa puutteita. • Virheiden riski kasvaa. • SEURAA -> Keskeneräiset hankkeet kannustetaan hanketoteutukseen ja myönteiseen rahoituspäätökseen. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

9. Hakemuksen jättäminen viimetingassa? • Kertoo pääasiassa puutteellisesta hankesuunnittelusta! SEURAA… • Ammattimaisuus hankesuunnittelussa katoaa. • Rakennuttaminen ja aikataulutus puuttuu • Tuotannon suunnittelu ei useinkaan hallussa (management) • Ei ymmärretty rakentamisen haasteita ja ennakkovalmistelun tarvetta. • Hankesuunnittelun aloittaminen myöhässä. • Ei ammattilaisia kiinnitettynä hankkeeseen. • Vaihtoehtoisten toteutusratkaisujen vertailu jää tekemättä. • Kustannusvaikutusten vertailu jää toteuttamatta. • Vauhtisokeus • Hankintoja tehdään ilman rahoitusneuvotteluja • Kustannukset ylittyy Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

10. Rakennussuunnitelman valmius • Kiireellä harvoin saavutetaan hyvä lopputulos • Rakentamisen osalta aiheutuu huomattavia riskejä • Taloudelliset riskit. • Rahoitussuunnittelulle ei kunnon pohjaa. • Suunnitelmaratkaisujen toimivuus. • Toiminnallisuus ja tilatehokkuus vaihtelee. • Seuraa jatkuvia muutoksia . • Työmaalla puutteelliset suunnitelmat. • Urakkatarjoukset sisältävät suuremman riskivarauksen -> kalliimpi hinta. • Hankintojen kilpailuttaminen puutteellisilla suunnitelmilla -> kalliimpi hinta. • Viivästykset työmaalla -> kalliimpi hinta. • ISÄNTÄ MAKSAA… Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

11. Hyvät käytännötja rakentamisen asiantuntijan rooli Jari Lehto, RI Asiantuntija, maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Jari Lehto, Maaseutu ja energia yksikkö

12. Ennakkoilmoittautuminen rahoituksen hakemiseen • Voisiko saada hyötyjä? • Koskisi esim. yli 800 000 euron hankkeita. • Ilmoitus Hyrrään vuosi ennen hakuajankohtaa. • Etusijalla valintamenettelyssä? • Mistä porkkana vai tiukka vaatimus? Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

13. Oletettavia hyötyjä hallinnolle hakemuskäsittelyssä. • Ei aiheuta ylimääräistä työtä! • Olisiko varojen käytön ennakointi helpompaa? • Vähentää ”aikasyöppöjä” hakemusten käsittelyvaiheessa. • Saadaan ajoissa tieto hankkeista. • Pystytään vaikuttamaan hankesuunnitteluun ennen lupaprosesseja! • Ajoissa aloitettu selvittely parantaa hakesuunnittelua ja laatua. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

14. Oletuksia hyödyistä hakijan kannalta. • Hankesuunnittelulle jää enemmän aikaa. • Taloudellisten edellytysten arvioinnille jää enemmän aikaa. • Rahoitusneuvottelut ja suunnittelu käynnistyy aikaisemmin. • Parempi valmius investointituen hakemiseen. • Täydellisemmät hakemusasiakirjat. • Luonnossuunnitelmat käytettävissä hyvissä ajoin. • Lupaprosessit saadaan vireille ajoissa. • Toteutuksen kustannussuunnittelulle paremmat edellytykset. • Suunnitelmapuutteet ehditään havaita ennen toteutusta. • Riskienhallinta paranee. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

15. Oletuksia hyödyistä rakentamisen osalta. • Vähemmän muutoksia hankkeen toteutusaikana. • Rakennesuunnitelmat ajallaan työmaalla. • Urakoiden ja hankintojen kilpailuttaminen valmiilla suunnitelmilla tuo kustannussäästöjä. • Rakentamisen ennakkosuunnittelu mahdollista. • Työmaan toteutus ja aikataulutus pysyy hallinnassa. • Pienemmät taloudelliset riskit. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

16. Hakemusten käsittely • Tarvitaan ENEMMÄN AIKAA HAKEMUSKÄSITTELYYN!!! • 95% hakemuksista saapuu kahtena viimeisenä päivänä. • Ei ole tarvetta kahden kuukauden hakuajalle. • Muutostoive: • Jatkuva haku • Hakemuskäsittelyyn varattava aikaa vähintään 6 kk. • Päätöksenteko vasta, kun hankesuunnittelun valmius sitä edellyttää • Hyödyt: • Mahdollisuus tehdä nopeammin päätökset (myös force majeure) • Vähemmän muutossuunnitelmien arviointia • Vähemmän muutoksia rahoitussuunnitelmiin • Suunnitelman mukainen lopputulos • Vähemmän työtä hakemuskäsittelyssä TÄRKEIMPÄNÄ… JAKSETAAN PAREMMIN! Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

17. Rakentamisen asiantuntijan rooli • Pystyy arvioimaan ammattimaisesti rakentamisen kokonaisuutta. • Tuntee rakentamisen säädökset ja rakennesuunnittelun perusteet. • Ohjaa ja arvioi hankkeen vaatimustenmukaisuutta. • Tuetun rakentamisen säädösten täyttämisen varmistaminen • Yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa • Tarvittaessa arvioi muutosten vaikutukset myönnettyyn investointitukeen. • Rakennussuunnitelman hyväksyminen edellyttää • Maatalouden tuotanto-olosuhteiden ja erityisvaatimusten huomioimista (MMM asetukset) • Rakennusluvan lisäksi tuetun rakentamisen ”poikkeavien” vaatimusten täyttämistä • Kustannusarvion hyväksymistä ja arviointia (on myös suunnitelma!) • Kustannusten arviointia edellyttää kustannustuntemusta • Muut viranomaislupamenettelyt eivät arvioi edellä mainittuja asioita!!! Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

18. Lopuksi Toimialan kehittäminen edellyttää yhteistyötä • Ympäristölupa-asiat -> yhteistyötä AVIn ja kuntaviranomaisen kanssa. • Paloturvallisuus -> yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa. • Investointien laadukkuus -> yhteistyöt viljelijän ja suunnittelijan kanssa. • Työturvallisuus -> huomautetaan huolehtimisvastuusta. • Säädösten valmistelu -> yhteistyötä eri asiantuntijoiden kanssa. MMM, Mavi, ELYt • ELYjen välisen yhteistyön kehittäminen välttämätöntä! • Kuinka turvataan rakentamisen asiantuntijoiden osaamisen säilyminen. • Muistetaanko hyödyntää rakentamisen asiantuntijoiden osaaminen? • Paljonko todellisuudessa halutaan panostaa investointien laatuun. • Mitkä tukiprosessin toimenpiteet vaikuttavat hankkeiden lopputulokseen? Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

19. Mikä tämä on? • Sillä on halu ja osaaminen tehdä pitkäjänteistä kehitystyötä rakentamisen puolesta. • Keskeisenä pyrkimyksenä ”yleensä” turvata hakijoiden oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu noudattaen annettuja ohjeita. • Varmistaa rakennuksen soveltumisen aiottuun toimintaan. Toiminnallisuuden ja turvallisuuden ohella ympäristön huomioonottaminen kuuluu heidän tavoitteisiinsa. • Pyrkii työllään edistämään tuotantoeläinten olosuhteista ja parantamaan eläinten terveyttä ja hyvinvointia. • Hankkeiden kannattavuuden arvioinnissa hänellä on keskeinen rooli varmistaa kustannussuunnittelun näkökulmasta hankkeiden toteutusedellytykset. • Hallinnon rahoituskäsittelyyn liittyvässä ketjussa tukipilarina hankkeen alusta loppuun saakka. • Kustannus- ja rahoitussuunnittelun sekä tukivarojen kohdentumisen varmentamisessa hän säästää huomattavasti enemmän rahaa kuin kuluttaa. • …voi olla muutenkin mukava  Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

20. Rakentamisen asiantuntija. KIITOS Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Jari Lehto, Maaseutu ja energia yksikkö