1 / 63

Prof. Juha Raitio

Prof. Juha Raitio. Ajankohtaista sisämarkkinaoikeutta: Huomioita perusvapauksista ja valtiontuista. Eurooppaoikeus ja sisämarkkinaoikeus.

mendel
Download Presentation

Prof. Juha Raitio

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Prof. Juha Raitio Ajankohtaista sisämarkkinaoikeutta: Huomioita perusvapauksista ja valtiontuista

  2. Eurooppaoikeus ja sisämarkkinaoikeus • Sisämarkkinaoikeudessa on kyse markkinoiden ja tuotannontekijöiden vapauttamisesta kilpailulle EU:ssa / Kilpailuoikeudessa keskitytään markkinavoiman kontrollointiin (esim. SEUT 101 ja 102 artiklat, EY 81 ja 82 artiklat, fuusiokontrolli). • Neljän liikkumisvapauden alalta erityisesti tavaroiden vapaa liikkuvuus on keskeisessä asemassa, koska sen piirissä ovat kehittyneet useat yleiseen etuun liittyvät rajoitusperusteet liikkumisvapaudelle. • Viime aikoina merkittävään yleiseen etuun liittyvät sisämarkkinoiden perusvapauksien rajoitusperusteet ovat saaneet erityistä painoarvoa poliittisen unionin vahvistumisen myötä. Samoin suhteellisuusperiaatteen merkitys kansallisten rajoitustoimien osalta on korostunut.

  3. Tavaroiden vapaan liikkuvuuden perusteet • Erityisesti SEUT 28,30,34,35,36,110 artiklat (EY 23,25,28,29,30 ja 90 artiklat) • Tulliliitto (SEUT 28, 30 artiklat, EY 23, 25 artiklat) • Direktiivi 70/50/ETY • Tuontirajoitukset • 8/74 Dassonville (1974) ECR 837 • Rinnakkaistuonnin edistäminen, vvt-käsite • 120/78 Cassis de Dijon (1979) ECR 649 • Vastavuoroisen tunnustamisen periaate • Pakottavat vaatimukset harmonisoimattomilla aloilla: • Vilpillisen kilpailun ehkäiseminen, Verovalvonta, Kansanterveys • Kuluttajansuoja, Ympäristönsuojelu ym. / Vrt. EY 30 artiklan oikeuttamisperusteet • Tuontituotteisiin ja kotimaisiin tuotteisiin erotuksetta soveltuvat toimenpiteet • Rule of reason – ei de minimis, suhteellisuusperiaate • Sisämarkkinahanke ja harmonisaatio – direktiivit • C-267/91 ja C-268/91 Keck (1993) ECR I-6097 ja myyntijärjestelyt • SEUT 114 artikla (EY 95 artikla) ja kansalliset poikkeukset yhdenmukaistamistoimenpiteistä • Uusi tieteellinen näyttö, • ympäristön- tai työympäristönsuojelu ja SEUT 36 artiklassa (EY 30 artikla) ilmaistut syyt

  4. Tavaroiden kaupan rajoittaminen: SEUT 36 (EY 30) artiklan oikeuttamisperusteet • Julkinen moraali • Yleinen järjestys ja turvallisuus • Ihmisten, eläinten ja kasvien terveys ja elämä • Taiteellisten, historiallisten ja arkeologisten kansallisaarteiden suojeleminen • Teollisen tai kaupallisen omaisuuden suojeleminen • Nämä eivät saa olla keino mielivaltaiseen syrjintään tai kaupan peiteltyyn rajoittamiseen.

  5. Tavaroiden kaupan rajoittaminen: Merkittävä yleinen etu? • C-112/00 Schmidberger (2003) ECR I-5659 (sanan- ja kokoontumisvapaus, merkittävä yleinen etu) • Mielenosoitus Brennerin solassa moottoritiellä ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden estyminen. • C-36/02 Omega Spielhallen (2004) ECR I-9609(ihmisarvo, oikeus elämään, yleinen järjestys ja turvallisuus) • EY 28 ja 49 artiklat (SEUT 34 ja 56 art.), Taistelusimulaatio, jossa sensoriliivein varustetut pelaajat pyrkivät ampumaan infrapuna-asein vastapelaajia. • Kansallinen perusoikeusperinne otettiin ratkaisussa huomioon ja pelin kieltäminen Saksassa sallittiin. • Vrt. C-159/90 Grogan (1991) ECR I-4685 (abortin salliminen Irlannissa, palveluiden vapaa liikkuvuus) / Mutta vrt. C-470/03 A.G.M.-COS.MET (2007) ECR I-2749.

  6. Yleinen etu ja kansalliset olot?- C-110/05 komissio v. Italia (2009) ECR I-519 (Trailers-tapaus). • Yleinen etu voidaan käsitteenä liittää myös SEUT 36 (EY 30) artiklan syihin, Cassis de Dijon-oikeuskäytännön pakottaviin vaatimuksiin ja myös edellä mainittuun Schmidberger-tapauksessa esiintuotuun perusoikeusperustaiseen yleiseen etuun.(kohdat 59, 60). • Kyseisessä ratkaisussa liikenneturvallisuus (pakottava vaatimus) katsottiin Italian oloissa perustelluksi syyksi estää kokonaan moottoripyörästä ja siihen liitetystä perävaunusta koostuvan yhdistelmän käyttö, vaikka perävaunut on saatettu laillisesti markkinoille muissa jäsenvaltioissa (Barnard: Market access-case) • (ks. Cassis de Dijon-oikeuskäytännöstä C-55/93 van Schaik (1994) ECR I-4837).

  7. Yleisen edun mukainen pakottava vaatimus? • Ks. esim. C-531/07 LIBRO (2009) ECR I-3717. • ”Kansallinen sääntely, jossa saksankielisten kirjojen maahantuojia kielletään alittamasta kustantajan sen valtion, jossa kirja on kustannettu, osalta vahvistamaa tai suosittelemaa vähittäismyyntihintaa, ei voi olla perusteltu SEUT 36 (EY 30) artiklan ja SEUT 167 (EY 151) artiklan eikä yleisen edun mukaisten pakottavien vaatimusten nojalla”. /Määrähintajärjestelmä on yleisesti SEUT 34 (EY 28) artiklan kieltämä ”vvt”. • Kirjan suojeleminen kulttuurihyödykkeenä voi olla yleisen edun mukainen pakottava vaatimus (kohta 34).

  8. Tavaroiden kaupan rajoittaminen: yleinen etu ja lasten suojelu? • C-244/06 Dynamic Medien (2008) ECR I-505, (pj. A. Rosas, 5 tuomarin jaosto) • Taustalla kansallinen lainsäädäntö (Saksa), jossa kielletään sellaisten kuvatallenteiden postimyynti, joita toimivaltainen viranomainen ei ole alaikäisten suojelemiseksi tarkastanut ja luokitellut ja joissa ei ole kyseisen viranomaisen mainintaa alimmasta sallitusta katseluiästä. • Anime-elokuvia Englannista nettimyynnillä Saksaan, elokuvat tarkastettu Englannissa, ei alle 15-vuotiaille. • Kuinka tulee suhtautua Saksalaiseen lainsäädäntöön, joka vaatii kansallista lisätarkastusta ja merkintää pakkaukseen?

  9. Tavaroiden kaupan rajoittaminen: Merkittävä yleinen etu? • -Keck-oikeuskäytäntö ei sovellu, SEUT 34 (EY 28) artikla soveltuu, eli kyse ei ole myyntijärjestelystä. • -säännöksiä, jotka koskevat alaikäisten suojelua postimyynnissä ei ole harmonisoitu (vrt. Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä 2000/31EY). • -SEUT 36 (EY 30) artiklan oikeuttamisperusteeksi soveltuu yleinen järjestys ja julkinen moraali – siis konkreettisemmin lastensuojelun intressi. • Ihmisoikeusjuridiikan merkitys: YK: KP-sopimus, lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus/ EU: perusoikeuskirja (kohdat 39-41) • Ex analogia C-36/02 Omega: kansallinen tilanneherkkyys huomioon, eli niiden rajoittavien toimien, joita tietyn jäsenvaltion viranomaiset ovat määränneet lasten suojelemiseksi, ei tarvitse vastata kaikkien jäsenvaltioiden yhteistä käsitystä tämän suojelun tasosta ja toteuttamistavoista (kohta 44). • Lopputulos: saksalainen lisätarkistus ja viranomaismerkintä sallittiin, edellyttäen mm. ettei viivettä käsittelyssä ja oikeussuojatie olemassa.

  10. Tavaroiden vapaan liikkuvuuden perusteet: New Approach-direktiivit • New Approach-päätöslauselma, OJ, N:o C 136,4.6.1985, s. 1. • Liittyy CE-merkinnän käyttö • EY määrää ainoastaan tuotteiden olennaisista turvallisuus- ja terveysvaikutuksista • Tekniset määräykset laatii esim. eurooppalainen standardointikomitea CEN • Koskevat erityisesti ns. non food -sektoria, esim. • Tietyllä jännitealueella toimivat sähkölaitteet (73/23/ETY, 93/68/ETY • Yksinkertaiset paineastiat (87/404/ETY) • Lelujen turvallisuus (88/378/ETY) • Rakennusalan tuotteet (89/106/ETY) • Sähkömagneettinen yhteensopivuus (89/336/ETY) • Hissit (95/16/ETY) • Koneet (98/37/EY) • Mittauslaitteet (2004/22/EY)

  11. Tavaroiden vapaan liikkuvuuden perusteet: Global Approach • Global Approach-päätöslauselma, OJ, N:o L 10, 16.1.1990, s. 1 ja neuvoston päätös 93/465/ETY, OJ, N:o L 220, 30.8.1993, s. 23. • Kyse on lähinnä teknistä yhdenmukaistamista koskevien direktiivien vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn eri vaiheissa tarkoitetuista moduuleista ja CE-merkinnän kiinnittämistä koskevista säännöistä ja käytöstä • Esimerkkejä, joissa yhdistyy uusi ja globaali lähestymistapa: • Kotitalouksien sähkökäyttöisten jääkaappien, pakastimien ja näiden yhdistelmien energiatehokkuusvaatimukset (96/57/EY) • Kuljetettavat painelaitteet (99/36/EY) • Ulkona käytettävien laitteiden melupäästöt (2000/14/EY) • Loistelamppujen virranrajoittimien energiatehokkuusvaatimukset (2000/55/EY) Huom. Uuden ja globaalin lähestymistavan direktiiveihin ei aina liity CE-merkinnän käyttöä, esim. Pakkaukset ja pakkausjätteet (94/62/EY) tai laivanvarusteet (96/98/EY)

  12. Sisämarkkinoiden tavarakaupan säädösuudistus 2008/CE-merkintä • Uusi lähestymistapa (New approach) ja siihen läheisesti liittyvä vaatimustenmukaisuuden osoittaminen on nyt kirjoitettu uuteen päätökseen tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista, päätös N:o 768/2008/EY (9.7.2008) • Uuden lähestymistavan varmistamiseksi on tehty asetus 765/2008 tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista. Siihen on kirjoitettu CE-merkintää koskevat yleiset periaatteet. (voimaan 1.1.2010) • Asetus 764/2008 vastavuoroisesta tunnustamisesta, joka pätee harmonisoimattomalla alalla, Cassis de Dijon-oikeuskäytännön linjaus on nyt kirjattu asetuksen tasolle.(voimaan 13.5.2009, kumosi päätöksen 3052/95/EY)

  13. Tavaroiden vapaa liikkuvuus: 5 kysymystä SEUT 34-36 (EY 28-30) artiklasta • Onko kyseessä vienti-tai tuontirajoitus? Soveltuuko Keck-oikeuskäytännön myyntijärjestelyt?/ Mitkä oikeusnormit soveltuvat (SEUT 34-35 (EY 28, 29) artikla, direktiivi?) • Onko se oikeutettavissa? • SEUT 36 (EY 30) artiklan oikeuttamisperusteet • Cassis de Dijon-oikeuskäytännön pakottavat vaatimukset • Kansanterveys, kuluttajansuoja, ympäristönsuojelu, hyvä kauppatapa, verovalvonta ym. • Onko rajoitusperusteena merkittävä yleinen etu? • Perus-ja ihmisoikeudet • Ympäristönsuojelu? Terveys? • Syrjimättömyysperiaatteen soveltuvuus? -soveltuuko toimenpide erotuksetta kotimaisiin ja tuontituotteisiin? -onko kyseessä Keck-oikeuskäytännön myyntijärjestely? • Suhteellisuusperiaatteen soveltuvuus? • Oikeusvarmuuden soveltuvuus?

  14. Tavaroiden vapaa liikkuvuus: oikeuttamisperusteet/ terveys ja yleinen järjestys • C-434/04 Ahokainen ja Leppik (2006) ECR I-9171. • Tausta: Tullitarkastuksessa (1.8.2002) löydettiin n. 9500 litraa väkiviinaa (n. 96 –tilavuusprosenttista) litran pulloihin pakattuina. Tarkoitus nauttia laimennettuna alkoholijuomana. Rahtausasiakirjojen mukaan piti olla 32 palettia seesamöljyä. • Raaseporin KO ja HO(Hki), tuomio salakuljetuksesta. • KKO: ennakkoratkaisupyyntö

  15. Tavaroiden vapaa liikkuvuus: oikeuttamisperusteet/ terveys ja yleinen järjestys • 1. Onko EY 28 artikla (SEUT 34 art.) esteenä yli 80-prosenttisen alkoholin maahantuonnin ennakkolupaedellytykselle? • 2. Jos on, onko se oikeutettavissa EY 30 artiklan (SEUT 36 art.) nojalla? • Huom: Alaan liittyvä direktiivi 92/12/ETY ei sääntele EY 30 artiklan (SEUT 36 art.) yleiseen etuun perustuvien vaatimusten suojaamista, ja siksi asiaa voidaan tutkia EY 28 ja 30 artiklan (SEUT 34 ja 36 art.) kannalta (C-394/97 Heinonen (1999) ECR I-3599, kohta 29).

  16. Tavaroiden vapaa liikkuvuus: oikeuttamisperusteet/ terveys ja yleinen järjestys • Ennakkolupa on EY 28 artiklan (SEUT 36 art.) vastainen. • Ennakkolupajärjestelmä on oikeutettavissa EY 30 artiklan (SEUT 36 art.) nojalla, ellei kyseessä olevan jäsenvaltion tilanteelle ominaisten tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen perusteella ilmene, että kansanterveyttä voidaan suojella ja yleinen järjestys turvata alkoholin vahingollisilta vaikutuksilta toimenpiteillä, jotka vaikuttavat vähemmän yhteisön sisäiseen kauppaan. -Ks. KKO:2007:11 (16.2.2007): ei EU-oikeudellista estettä tuomita alkoholin salakuljetuksesta alkoholilain 82 ja 87 §:n nojalla. /Ks. Alkoholin maahantuontiin liittyen myös C- 170/04 Rosengren ym (2007) ECR I-4071 (yksityishenkilöiden alkoholin maahantuontia on arvioitava SEUT 34 (EY 28), ei SEUT 37 (EY 31) artiklan valossa).

  17. Tavaroiden vapaa liikkuvuus ja sen rajoittamisperusteet: siirtolupa/ katsastus? • C-54/05 komissio v. Suomi (2007) ECR I-2473. • Voidaanko suomalaisessa lainsäädännössä edellyttää, että muissa jäsenvaltioissa laillisesti rekisteröidyistä ja käytetyistä ajoneuvoista vaaditaan maahantuonnin yhteydessä siirtolupaa, joka on voimassa 7 päivän ajan? • / Ks. & vrt. Suomeenkin vaikuttanut ja ajoneuvojen maahantuontiin liittyvä C-297/05 komissio v. Alankomaat, ratkaisu 20.9.2007 (katsastustarkastukset)

  18. Tavaroiden vapaa liikkuvuus: tuoteturvallisuus ja CE-merkintä • C-40/04 Yonemoto (2005) ECR I-7755 • Konedirektiivi 98/37/EY, SEUT 34 ja 36 artiklat, (EY 28 ja 30 artiklat) – HUOM: uusi konedirektiivi 2006/42/EY! • Esimerkiksi konedirektiivi 98/37/EY on ns. New Approach direktiivi, määrää ainoastaan tuotteiden olennaisimmista turvallisuus- ja terveysvaatimuksista, non-food –sektori. • Jäsenvaltioilla on mahdollisuus direktiiviä tiukempiin suojatoimiin suhteellisuusperiaatteen rajoissa • Jos jäsenvaltion mielestä CE-merkinnällä varustettu kone, jota käytetään käyttötarkoituksensa mukaisesti, vaarantaa henkilöiden turvallisuuden, kone voidaan poistaa markkinoilta, mutta tästä on ilmoitettava viipymättä komissiolle ja toimi on perusteltava. • Valmistajan/edustajan on laadittava tuotteesta EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus

  19. Tavaroiden vapaa liikkuvuus: tuoteturvallisuus ja CE-merkintä • Tausta: ranskalaisen särmäyspuristimen maahantuonti Suomeen. • vaatimustenmukaisuusvakuutus, CE-merkintä / kone oli kuitenkin laadultaan puutteellinen, mm. hätäpysäytin epätyydyttävä. • Koneen käyttäjälle tapaturma koneen puutteiden vuoksi. • Maahantuojan edustaja TJ Yonemoto: Työturvallisuuslain 40 §:n rikkominen ja vammantuottamus (Helsingin KO, samoin HO). • KKO: • Onko maahantuoja velvollinen tarkistuttamaan toisessa jäsenvaltiossa tyyppikatsastetun ja CE-merkinnöin varustetun koneen turvallisuuden, kun vielä otetaan huomioon, että koneeseen liittyvät erilliset on käyttö- ja huolto-ohjeet? • Onko sillä merkitystä, millaisesta koneen turvallisuutta koskevasta puutteesta on kyse? • Työturvallisuuslain 40 §:n mahdollinen ristiriita EU-oikeuden kanssa?

  20. Tavaroiden vapaa liikkuvuus: tuoteturvallisuus ja CE-merkintä • EY-tuomioistuimen tuomio: • Direktiivi estää sellaiset kansalliset säännökset, jotka edellyttävät maahantuojan varmistuvan toisessa jäsenvaltiossa valmistetun koneen turvallisuudesta, jos kone on varustettu CE-merkinnällä ja EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksella. • Jäsenvaltio voi edellyttää: • Maahantuojan varmistavan, että tuotteella on CE-merkintä ja vaatimustenmukaisuusvakuutus käännöksineen. • Olemaan yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa koneen osoittauduttua vaaralliseksi. • Jäsenvaltio voi säätää rikosoikeudellisia sanktioita direktiivin tehokkaan toteutumisen varmistamiseksi. • EY 10 artiklan (SEU 4(3) artikla) lojaliteettiperiaate ja assimilaatioperiaate • Ks. KKO:2006:1 (4.1.2006) : syyte työturvallisuusrikoksesta hylättiin

  21. Tavaroiden vapaa liikkuvuus: tuoteturvallisuus ja tuotevastuu • C-402/03 Skov v Bilka (2006) ECR I-199 • Vahinkoa kärsineet sairastuivat salmonellaan nautittuaan kananmunia, jotka he olivat ostaneet Bilkan myymälästä ja jotka olivat Skovin tuottamia. • Yleisesti ottaen valmistaja vapautuu tuotevastuusta tuotevastuudirektiivin 7. artiklan määrittelemissä tilanteissa (esim. tuotetta ei ole valmistettu myyntiin tms. jakeluun). • Keskeistä on annetussa tuomiossa se, että direktiivin 85/374/ETY nojalla jälleenmyyjä ei vastaa muissa kuin sen 3(3) artiklassa tyhjentävästi luetelluissa tapauksissa sellaisesta tuottamuksesta riippumattomasta vastuusta, joka asetetaan valmistajalle. • Mainittu 3. artiklan 3 kohta viittaa tilanteisiin, joissa tuotteen valmistajaa ei voida tunnistaa tai tilanteisiin, joissa maahantuojaa ei tunnisteta, mutta valmistaja sen sijaan käy tuotteesta ilmi.

  22. Tavaroiden vapaa liikkuvuus: tuoteturvallisuus ja tuotevastuu • Johtopäätös: Tuotevastuussa ensisijainen vastuu on edelleen valmistajalla, vaikka jälleenmyyjien vastuun ankaroittaminen helpottaisikin yksityisten kuluttajansuojaan perustuvien kanteiden nostamista. • Syy: jälleenmyyjien vastuun lisääminen nostaisi tuotteiden hintoja vakuutuskustannuksien seurauksena ja johtaisi (takautumis)kanteiden moninkertaistumiseen.

  23. Tavaroiden vapaa liikkuvuus: tuoteturvallisuus ja etiketit • C-315/05 Lidl (2006) ECR I-11181 • Italian terveysviranomaiset ottivat näytteitä Italian Lidl-ketjun myymälässä olleesta saksalaisesta yrttilikööristä (Amaro alle Erbe), ja havaittiin, että sen suhteellinen alkoholipitoisuus oli alhaisempi kuin etikettiin merkitty 35%. Mikä on jälleenmyyjä Lidl:in vastuu tästä?

  24. Tavaroiden vapaa liikkuvuus: tuoteturvallisuus ja etiketit • Tuomio: • Elintarvikemerkintöjä koskevaa direktiiviä 2000/13/EY on tulkittava siten, että se ei estä sellaista kansallista lainsäädäntöä, jossa säädetään mahdollisuudesta, että tässä jäsenvaltiossa sijaitsevan alkoholijuoman jälleenmyyjän voidaan katsoa olevan vastuussa ko. kansallisen lainsäädännön rikkomisesta, joka muodostuu virheellisestä etiketistä.

  25. Tavaroiden vapaa liikkuvuus: tuoteturvallisuus ja sananvapaus • C-470/03 A.G.M.-COS.MET (2007) ECR I-2749 • Voiko jäsenvaltion Francovich-oikeuskäytäntöön perustuva vahingonkorvausvastuu aktualisoitua, jos maahantuotavien esineiden tuoteturvallisuusasioiden parissa työskentelevä valtion virkamies esittää vapaa-aikanaan yksityisissä julkisissa tiedotusvälineissä, että tietty tuote (autojen nostokonelaite) ei vastaa tuoteturvallisuuden edellyttämiä vaatimuksia, vaikka sillä on CE-merkki, ja kun tämän kannanoton seurauksena tuotteen menekki romahtaa?

  26. Tavaroiden vapaa liikkuvuus: tuoteturvallisuus ja sananvapaus • Tuomio: • Lausumat, joiden muodon ja olosuhteiden johdosta niiden vastaanottajille syntyy vaikutelma, että kyse on valtion virallisesta kannanotosta eikä virkamiehen yksityisistä näkemyksistä, luetaan valtion syyksi direktiivin 98/37/EY 4(1) artiklan rikkomisena ja voivat johtaa korvausvastuuseen. (ns. ’prudent trader’-testi, rikkomus ”ilmeinen”, eli ”sufficiently serious breach”). • Kyseinen menettely ei ollut oikeutettavissa terveydensuojelun eikä virkamiesten sananvapauden nojalla. • Kansallisilla vahingonkorvaussäännöksillä ei saa tehdä suhteettoman hankalaksi korvauksen saamista eurooppaoikeuden rikkomisesta aiheutuneesta vahingosta.

  27. Suojatoimenpiteet – SEUT 114 (4-9) artikla (EY 95 (4-9) artikla) • SEUT 114 (4) artikla, EY 95(4) artikla: Jos sen jälkeen kun Euroopan parlamentti ja neuvosto, neuvosto tai komissio on toteuttanut yhdenmukaistamistoimenpiteen, jäsenvaltio voi tärkeistä SEUT 36 artiklassa tarkoitetuista taikka ympäristön tai työympäristön suojelua koskevista syistä tarpeellisena pitää voimassa kansalliset säännöksensä tai määräyksensä, jäsenvaltio antaa nämä säännökset ja määräykset sekä perusteet niiden voimassa pitämiselle tiedoksi komissiolle. • EY 114(5) artikla, 95(5) artikla: uudet kansalliset suojatoimenpiteet, ilmoitus komissiolle, uusi tieteellinen näyttö, ympäristönsuojelu, työympäristön suojelu, jäsenvaltion erityiset ongelmat ilmenneet direktiivin jälkeen. • Komissio hylkää/hyväksyy, 6 kk:n määräaika • Ks. esim. 41/93 Ranska v komissio (1994) ECR I-1829

  28. Tullit ja verot 1) SEUT 28-30 artiklat (EY 23-25 artikla) liittyvät maksuihin, joita peritään tuotteista niiden ylittäessä rajan. • EU:n sisäisessä kaupassa sinällään laittomia. 2) SEUT 110-113 artiklat (EY 90-93 artikla) liittyvät maksuihin, jotka ovat jäsenvaltion sisäisiä. - nämä suoritukset ovat laittomia vain tuontituotteita syrjivinä ( esim. 77/76 Cucchi (1977) ECR 987). -ks. esim. oluen ja viinin erilaista verotusta koskeva C-167/05 komissio v. Ruotsi (2008) ECR I-2127. -Ero SEUT 34 ja 110 artiklan (EY 28 ja 90 artikla) välillä? -ks. C-383/01 De Danske Bilimportører (2003) ECR I-6065.

  29. Palveluiden vapaa liikkuvuus ja sijoittautumisoikeus • Palveluiden vapaata liikkuvuutta koskevat oikeusohjeet ovat SEUT 56-62 artiklat (EY 49-55 artiklat) / vrt. vapaata sijoittautumisoikeutta koskevat SEUT 49-54 artiklat (EY 43-48 artiklat). • Vapaaseen sijoittautumiseen liittyy pysyvä tukipaikka toisessa valtiossa. • Palveluiden vapaa liikkuvuus viittaa siihen, ettei palvelujen tarjoajan tarvitse siirtyä toiseen jäsenvaltioon, vaan hän voi tarjota vain palveluja sen alueella, jolloin palvelun suorittajan kotipaikka säilyy toisen valtion alueella kuin missä palvelu vastaanotetaan. • Erinomainen esitys sijoittautumisvapauden sisällöstä ja rajoituksista löytyy asiasta C-314/08 Filipiak (2009) ECR I-11049, kohdat 52-62.

  30. Palveluiden vapaa liikkuvuus – SEUT 56 artikla (EY 49 artikla) • Taloudellisen toiminnan vaatimus palvelulle (esim. lääkäripalvelut 286/82 & 26/83 Luisi ja Carbone (1984) ECR 377 ja vrt. esim. C-159/90 Grogan (1991) ECR I-4685). • Yleishyödylliset palvelut (C- 180 -184/98 Pavlov (2000) ECR I-6451. • Toiminnan väliaikaisuus (C-55/94 Gebhard (1995) ECR I-4165) • Palvelun tarjoamisen tilapäisyyttä on arvioitava toiminnan keston, määrän, toistuvuuden ja jatkuvuuden perusteella. • Jäsenvaltioiden rajat ylittävää toimintaa • Palvelun tarjoaja, vastaanottaja ja itse palvelu liikkuvat

  31. Palveluiden vapaa liikkuvuus ja sijoittautumisoikeus • Rajoitusperusteet (SEUT 52 ja 62 artiklat, EY 46 ja 55 artiklat): -yleinen järjestys ja turvallisuus -kansanterveys /* yleinen etu (*esim. C-384/93 Alpine Investments (1995) ECR I-1141, Hollannin kielto markkinoida rahoituspalveluita puhelimitse ilman vastaanottajan kirjallista suostumusta sallittiin).

  32. Yleiseen etuun liittyvä rajoitusperusteen oikeuttamistesti – C-55/94 Gebhard, kohta 37: syrjimättömyys, välttämättömyys, soveltuvuus ja oikeasuhtaisuus • “Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan sellaisten kansallisten toimenpiteiden, jotka voivat haitata perustamissopimuksessa taattujen perusvapauksien käyttämistä tai tehdä näiden vapauksien käyttämisestä vähemmän houkuttelevaa, on kuitenkin täytettävä neljä edellytystä: niitä on sovellettava ilman syrjintää, niitä on voitava perustella yleiseen etuun liittyvillä pakottavilla syillä, niiden on oltava omiaan takaamaan niillä tavoiteltavan päämäärän toteuttaminen, eivätkä ne saa puuttua perusvapauteen enempää kuin mikä on tarpeen tämän päämäärän saavuttamiseksi (ks. asiassa C-19/92, Kraus, 31.3.1993 annettu tuomio, Kok. 1993, s. I-1663, 32 kohta)”.

  33. Palveluiden vapaa liikkuvuus ja sijoittautumisoikeus: yleinen etu • Palvelun vastaanottajan suojelemiseksi tarkoitetut ammatilliset säännöt (110/78 & 111/78) • Henkisen omaisuuden suojelu (62/79) • Työntekijöiden suojelu (279/80) • Kuluttajansuoja (220/83) • Historiallisen ja taiteellisen kansallisomaisuuden säilyttäminen (C-180/89) • Yhteiskunnallisen järjestyksen säilyttäminen (C-275/92) • Petosten torjuminen (C-275/92) • Sosiaaliturvajärjestelmän taloudellisen järkkymisen vakavan vaaran torjuminen (C-158/96) • Verojärjestelmän johdonmukaisuuden tehokkuuden turvaaminen (C-204/90) • Oikeuslaitoksen toimintaan liittyvät syyt (C-3/95) • Ammatillisten ja eettisten sääntöjen soveltaminen (C-106/91) • Tietyn ammattikunnan maineen suojeleminen (C-384/93)

  34. Palveludirektiivin 2006/123/EY rajoitusperusteet: • 1. Syrjimättömyys • Kansallinen vaatimus ei saa olla syrjivä kansalaisuuden taikka oikeushenkilöiden tapauksessa sijoittautumisjäsenvaltion suhteen. • 2. Välttämättömyys • Yleinen järjestys, turvallisuus, kansanterveys, ympäristönsuojelu • 3. Oikeasuhteisuus • Vaatimuksen on oltava omiaan takaamaan tavoitellun päämäärän saavuttaminen, eikä se saa ylittää sitä, mikä on tavoitteen saavuttamiseksi välttämätöntä. • Ks. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla, EUVL, N:o L 376, 27.12.2006, s. 36.

  35. Palveluiden vapaa liikkuvuus ja sijoittautumisoikeus • Vapaan sijoittautumisoikeuden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden välinen ero: • sijoittauduttaessa on periaatteena, että sijoittautunut vastaa uuden kotimaan ammattiinpääsyvaatimuksia. • C-168/98 Luxemburg v. neuvosto ja Euroopan parlamentti (2000) ECR I-9131, (asianajajat). • C-371/97 Cinzia Gozza (2000) ECR I-7881, (lääkärit). • Palveluja tulee voida tarjota samoin edellytyksin kuin kyseisen maan kansalaisetkin voivat niitä tarjota (syrjimättömyysperiaate) • C-355/98 komissio v. Belgia (2000) ECR I-1221, (vartioimisliikkeen perustamisedellytykset).

  36. Palveludirektiivin 2006/123/EY soveltaminen • Alkuperämaaperiaatteesta (vastavuoroisen tunnustamisen periaatteesta) luovuttu. • Yleisnormi, eli erityissääntely ohittaa palveludirektiivin määräykset • Soveltamisala kapea: Taloudellinen palvelutoiminta ja tietyt yleishyödylliset palvelut, esimerkiksi: • Liikkeenjohdon konsultointi, • Sertifiointi- ja testauspalvelut • Rekrytointipalvelut, • Mainospalvelut • Kiinteistö- ja kiinteistönvälityspalvelut • Rakennuspalvelut • messupalvelut • Jakelupalvelut • Autojen vuokraus, matkatoimisto- ja turismipalvelut • Osa kotitalouksien tukipalveluista • Vapaa-ajan palvelut (esim. urheilukeskukset)

  37. Terveyspalvelut? • Palveludirektiivi 2006/123/EY ei sovellu • Jatkossa kuitenkin terveydenhuoltoa koskevien palveluiden vapauttaminen tulee valmisteltavaksi – on tullut ja potilaiden liikkuvuusdirektiivikin on! • komission tiedonanto, Terveyspalveluita koskeviin yhteisön toimiin liittyvä kuuleminen, Bryssel, 26.9.2006, SEC (2006) 1195/4 ja E 161/2006 vp, komission tiedonannosta terveyspalveluita koskeviin yhteisön toimiin liittyvästä kuulemisesta. • Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/24/EU potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa, EUVL N:o L 88, 4.4.2011, s. 45 (ks. myös KOM (2008) 414 lopullinen, 2.7.2008.)

  38. Terveyspalvelut? • Terveydenhuoltopalvelut: C-385/99 Müller-Faure ja van Riet (2003) ECR I-4509. • Hollantilaisille hammashoito Saksassa ja niveltähystys Belgiassa –voidaanko korvata? • Sairausvakuutuskassan ennakkolupa ei ole SEUT 56 ja 57 (EY 49 ja 50) artiklan vastainen toisessa jäsenvaltiossa hankittavan sairaalahoidon osalta. • Ennakkolupavaatimus sen sijaan on ristiriidassa SEUT 56 (EY 49) artiklan kanssa, jos kyse on laitoshoidon ulkopuolisesta hoidosta, joka on saatu toisessa jäsenvaltiossa laitokselta, jonka kanssa vakuutetun sairaskassa ei ole tehnyt sopimusta. • (ks. myös C-157/99 Smits & Peerbooms (2001) ECR I-5473)

  39. Palveluiden vapaa liikkuvuus ja perusoikeudet – työmarkkinajärjestöt esiin • Ns. Vaxholm-tapaus, eli C-341/05 Laval un Partneri (2007) ECR I-11767 • Lähetetyt työntekijät palveluiden vapaan liikkuvuuden yhteydessä, yleissitovat työehtosopimukset, direktiivi 96/71/EY, lakko-oikeus, yleinen etu ja suhteellisuusperiaate, ammattiliittojen mahdollisuus pyrkiä painostamaan työtaistelutoimin muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneita yrityksiä neuvottelemaan palkoista ja liittymään rakennusalan työehtosopimukseen. • C-438/05 Suomen Merimies-Unioni v Viking Line (2007) ECR I-10779. • Työtaistelutoimet ja sijoittautumisoikeus, ammattiliittojen työtaistelutoimia koskevan yhteensovitetun politiikan avulla sijoittautumisvapautta ei saa rajoittaa niin, että jaetaan työmarkkinat syrjimättömyysperiaatteen vastaisesti.

  40. Palveluiden vapaa liikkuvuus ja perusoikeudet – työmarkkinajärjestöt esiin • C-346/06 Rüffert (2008) ECR I-1989. • Lähetetyt työntekijät (Direktiivi 96/71/EY) ja palvelujen tarjoamisen vapaus (SEUT 56 (EY 49) artikla) • Jäsenvaltio ei voi edellyttää, että julkisissa hankinnoissa hankintaviranomainen tekee sopimuksia rakennusalan palveluista vain sellaisten yritysten kanssa, jotka sitoutuvat kirjallisesti maksamaan vähintään palvelun suorituspaikassa voimassa olevan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. • Vrt. julkisia rakennusurakoita ja poikkeuksellisen alhaisia tarjouksia koskeva C-147/06 ja C-148/06 SECAP (2008) ECR I-3565 ja lähetettyjä työntekijöitä koskeva C-319/06 komissio v. Luxemburg (2008) ECR I-4323.

  41. Palveluiden vapaa liikkuvuus ja kolmannen valtion kansalaiset • C-113/89 Rush Portuguesa (1990) ECR I-1417 • C-43/93 Vander Elst (1994) ECR I-3803 • ”Vander Elst-viisumi” • Direktiivi 96/71/EY lähetetyistä työntekijöistä • C-168/04 komissio v. Itävalta (2006) ECR I-9041 • C-244/04 komissio v. Saksa (2006) ECR I-885 • Jäsenvaltiosta 1 kotoisin oleva yritys A tarjoaa palveluja jäsenvaltiossa 2 ja yrityksellä A on työntekijöinään EU:n ulkopuolisen kolmannen maan kansalaisia. Kyse on kuukauden mittaisesta rakennusurakasta JV 2:ssa. A on hankkinut kaikille työntekijöille viisumit kuukauden oleskelua varten JV 2:ssa. Tarvitseeko A:n hakea vielä työlupaa (work permit) näille EU:n ulkopuolisesta maasta oleville työntekijöilleen? (Vander Elst)

  42. Palveluiden vapaa liikkuvuus ja rahapelit • Kansallinen harkintavalta rajoittaa rahapelipalveluiden liikkuvuutta – ”sufficient margin of discretion” • C-275/92 Schindler (1994) ECR I-1039 • Kohta 60: ”…ei voida olla ottamatta huomioon arpajaisiin samoin kuin muihin rahapeleihin kaikissa jäsenmaissa liittyviä moraalisia, uskonnollisia tai kulttuurisia näkökohtia”. • Kohta 61: ”…on perusteltua, että kullakin jäsenvaltiolla on riittävästi harkintavaltaa päättää, mitä vaatimuksia arpajaisten järjestämistapojen, pelipanosten suuruuden ja arpajaisista saatavien tulojen käytön osalta on asetettava pelaajien suojaamiseksi ja kunkin jäsenvaltion yhteiskunnalliset ja kulttuuriset erityispiirteet huomioon ottaen yleisimmin jäsenvaltion yhteiskuntajärjestyksen suojaamiseksi.”.

  43. Palveluiden vapaa liikkuvuus ja rahapelit • C-212/08 Zeturf, 30.6.2011 (hevoskilpailut), kohta 39: ”The Court has, moreover, often stated that moral, religious or cultural factors, as well as the morally and financially harmful consequences for the individual and for society associated with betting and gaming, may serve to justify a margin of discretion for the national authorities, sufficient to enable them to determine, in accordance with their own scale of values, what is required in order to ensure consumer protection and the protection of society” • Jäsenvaltioilla on kansallista harkintavaltaa ottaa huomioon erityisolosuhteensa, mutta oikeusvarmuuden kannalta ennakoitavuutta luo alaa koskevan oikeuskäytännön suuri linja – nyt palvelut, uhkapelit

  44. Pääoman vapaa liikkuvuus • SEUT 63-66, 75 artiklat (EY 56-60 artiklat), direktiivi 88/361/ETY • Sisämarkkinahanke ja EMU ovat edellyttäneet pääoman vapaan liikkuvuuden tehostamista. • SEUT 63 (EY 56) artikla on välittömästi vaikuttava (C-163/94, C-165/94 & C-250/94 Sanz de Lera (1995) ECR I-4821). Se kieltää kaikki rajoitukset, jotka koskevat pääomanliikkeitä (esim. kiinteistösijoitukset, rahoituslainat, vakuudet, panttioikeudet ym.) ja maksuja (oikeustoimesta suoritetut vastikkeet) jäsenvaltioiden välillä taikka jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä.

  45. Pääoman vapaa liikkuvuus: rajoitukset, SEUT 65 (EY 58) artikla • Jäsenvaltiot voivat kohdella verovelvollisia eri tavoin heidän asuinpaikkansa tai heidän pääomansa sijoituspaikan perusteella. • Verovalvonnan tehokkuus, kotimaisen verojärjestelmän johdonmukaisuus • Oikeutta toteuttaa seuraavia toimia ei ole rajoitettu: • Toimenpiteet, joilla estetään verotusta ja rahoituslaitosten toiminnan vakauden valvontaa koskevan lainsäädännön rikkominen. • Toimenpiteet, joilla säädetään pääomanliikketä koskevista ilmoitusmenettelyistä hallinnollisten tietojen tai tilastojen saamiseksi. • Toimenpiteet, jotka ovat perusteltuja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta. • / Nämä toimenpiteet eivät saa olla keino mielivaltaiseen syrjintään tai pääomien ja maksujen vapaan liikkuvuuden peiteltyä rajoittamista.

  46. Pääoman vapaa liikkuvuus: oikeuskäytäntöä • C-358/93 & C-416/93 Bordessa (1995) ECR I-361. • Suuriarvoisten setelien ja pankkivekselien maastavienti on ilmoituksenvaraista, ei luvanvaraista. Taustalla oli tarve puuttua rahanpesuun ja huumekaupan aiheuttamiin haittoihin. • Vrt. C-163/94, C-165/94 & C-250/94 Sanz de Lera (1995) ECR I-4821( 10 milj. pesetaa EY:n ulkopuolelle, ei kauppasumma).

  47. Pääoman vapaa liikkuvuus: oikeuskäytäntöä • EY-tuomioistuin on lähtökohtaisesti sallinut pääoman vapaan liikkuvuuden rajoittamisen kiinteistökaupassa yleisen edun nimissä, kunhan suhteellisuus- ja syrjimättömyysperiaatteita ei loukata. • Ennakkoilmoitusvelvollisuus kiinteistökaupasta voidaan edellyttää, mutta ennakkolupaa ei pääsääntöisesti voida vaatia sen tosiasiallisesti syrjivän luonteen vuoksi. Tästä on poikkeuksena maa- ja metsätalousmaan hankinta toisesta jäsenvaltiosta. • C-515/99, C-519/99 –C-524/99 & C-526/99-C-540/99 Reisch (2002) ECR I-2157. • Ennakkolupaa ei voida lähtökohtaisesti vaatia myöskään yrityskaupoissa (C-54/99 Eglise de Scientologie (2000) ECR I-1335.)

  48. Henkilöiden vapaa liikkuvuus • SEUT 26(2) ja 45-48 artiklat (EY 14(2), 39-42 art.), useita direktiivejä, esim. direktiivi 2004/38/EC, EUVL, N:o L 158, 30.4.2004, p. 77/ myös SEUT 18 (EY 12) artiklan syrjimättömyysperiaate aktualisoituu toisinaan, esim. C-164/07 Wood (2008) ECR I-4143. • SEUT 45(1) artikla (EY 39(1) artikla): • ”Turvataan työntekijöiden (’workers’) vapaa liikkuvuus unionissa.” • Kaikki kansalaisuuteen perustuva jäsenvaltioiden työntekijöiden syrjintä työsopimusten tekemisessä sekä palkkauksessa ja muissa työehdoissa poistetaan. (Abolition of any discrimination based on nationality between workers of the Member States as regards employment, remuneration and other conditions of work and employment). • Liikkumisvapauden sisältö (SEUT 45 (3) artikla, EY 39 (3) artikla) • Välitön vaikutus SEUt 45 (EY 39) artiklalla (41/74 Van Duyn (1974) ECR 1337) • Vastavuoroisen tunnustamisen periaate? (Direktiivi 89/48/ETY, tutkinnot) • Schengen sopimus (OJ, N:o C 340, 10.11.1997, p. 93) • SEUT 20 ja 21 artiklat, EY 17 ja 18 artiklat • EU-kansalaisuuteen perustuva liikkumis- ja oleskeluvapaus jäsenvaltioiden alueella. • Työntekijä– Taloudellisesti ei-aktiivinen kansalainen – EU-kansalainen

  49. Henkilöiden vapaa liikkuvuus • Työntekijä? • EU kansalainen • Muutoin laaja tulkinta, sensu largo Oikeuskäytäntöä: • 75/63 Hoekstra (1964) ECR 177 (yhdenmukainen tulkinta työntekijän käsitteestä EY:ssä). • 53/81 Levin (1982) ECR 1035 (osa-aikatyö) • C-357/89 Raulin (1992) ECR 1027 (tilapäistyöt) • 344/87 Bettray (1989) ECR 1621 (terapiatyöt, sos. syyt) • Taloudellisesti merkityksellinen työ tietyn ajan työnantajan direktio-oikeuden piirissä korvausta vastaan, eli ”for a certain period of time a person performs services of economic value for and under the direction of another person in return for which he or she receives remuneration”. • 66/85 Lawrie-Blum (1986) ECR 2121, para. 17.

  50. Henkilöiden vapaa liikkuvuus • Palkkio ? • Kuinka vähäinen korvaus on vielä työstä saatua palkkiota? (139/85 Kempf (1986) ECR 1741). • Työttömyys? (39/86 Lair (1988) ECR 3161). • Perhe? • Lähtökohta kaikille EU-kansalaisille: Puoliso, lapset (ei yli 21 v., jos he ovat työntekijän huollettavina), vanhemmat (työntekijän huollossa) – Dir. 2004/38/EY, artikla 2. • Opiskelijan perhe? Ennen puoliso ja lapset (työntekijän huollossa)/ Nykyisin samoin kuin kenellä tahansa EU-kansalaisella (ks. edellä, Direktiivi 2004/38/EY, artikla 3 – soveltuu kaikkiin EU-kansalaisiin). • Direktiivi 2004/38/EY: rekisteröidyt parisuhteet • avoparit? (59/85 Reed (1986) ECR 1283).

More Related