Järjestöjen toiminta tulevaisuudessa – kansalaistoimintaa vai myytäviä palveluita?

1. Eeva Kuuskoski Järjestöjen toiminta tulevaisuudessa – kansalaistoimintaa vai myytäviä palveluita?

2. SOSTE – kohti hyvinvointitaloutta

3. SOSTE – kohti uutta hyvinvointia • Kolme alan vahvaa toimijaa, STKL, Tekry ja YTY oivalsivat, että ilman yhtä, rohkeaa kansalaisjärjestöjen ääntä voi koko suomalainen hyvinvointi ja sitä koskeva keskustelu ajautua umpikujaan. • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry perustettiin vastaamaan tähän yhteiskunnan huutoon, rohkeasti ja kokonaisvaltaisesti. Kun pankkiiri tai sosiaalitoimisto eivät erikseen enää riitä, tarvitaan uusi talouden ja yhteiskunnan perusta. Tämä synnytetään yhteisellä keskustelulla, kestävillä hyvinvointiteoilla ja järjestöjen toimilla. • Toiminta aloitettiin 2012.

4. SOSTE rakentaa hyvinvointitaloutta • Talouspuhe hallitsee yhteiskunnassa • Hyvinvoivan yhteiskunnan perusta on hyvinvoiva talous • Hyvinvointi synnyttää talouskasvua • Talouskasvu ei välttämättä synnytä hyvinvointia • Talous väline, ei itseisarvo • Hyvinvointitaloudessa voivat hyvin sekä ihminen että talous

5. Investointi vai kulu? • Ovatko sijoitukset teihin, ratoihin, koneisiin ja ohjelmistoihin kuluja vai investointeja? • Miten näistä eroavat neuvola, yliopisto, terveyskeskus tai katkaisuasema? • Hyvinvointi-investoinnit rakentavat inhimillistä pääomaa • Hyvinvoiva ihminen on itseisarvo ja talouden moottori

6. Hyvinvointi syntyy osallisuudesta • Hyvinvointitaloutta rakentavat ihmiset • Hyvinvointitaloutta rakentavat yhteisöt • Hyvinvointitaloutta rakentaa valtio • Hyvinvointitaloutta rakennetaan kansainvälisessä yhteistyössä

7. Hyvinvoinnin timantti Julkinen sektori:Valtio Kunnat Kansalaistoiminta Kolmas sektori Järjestöt Markkinat Yritykset PerheLäheiset

8. SOSTE- valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö ja vaikuttaja

9. Toiminnan tarkoitus SOSTEn toiminnan tarkoitus on alueellisella, valtakunnallisella sekä kansainvälisellä tasolla: 1) olla sosiaali‐ ja terveyspoliittinen vaikuttaja ja asiantuntija, joka itsenäisesti ja yhteistyössä rakentaa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä, ihmisten osallistumismahdollisuuksia sekä oikeudenmukaista ja vastuullista yhteiskuntaa 2) edistää järjestöjen toimintaedellytyksiä 3) edistää sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä 4) toimia yhdenvertaisuuden, yhteiskunnallisen tasa‐arvon ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi 5) toimia ihmisten perusoikeuksien ja osallistumismahdollisuuksien vahvistamiseksi.

10. Tarkoituksensa toteuttamiseksi 1/2 SOSTE • vaikuttaa sosiaali- ja terveyspolitiikkaan ja sen näkökulmasta muihin yhteiskuntapolitiikan lohkoihin • vahvistaa jäsenyhteisöjensä ja sosiaali- ja terveysalan kansalaistoiminnan toimintaedellytyksiä • kehittää sosiaali- ja terveysjärjestöjen keskinäistä yhteistyötä ja niiden yhteistoimintaa muiden tahojen kanssa • tekee vaikuttamistyönsä tueksi tutkimusta ja tiedontuotantoa

11. Tarkoituksensa toteuttamiseksi 2/2 SOSTE • harjoittaa viestintää ja julkaisutoimintaa • toteuttaa järjestötoiminnan ja sosiaali- ja terveysalan kehittämistyötä • tuottaa jäsenpalveluna koulutusta, konsultointia, arviointia sekä muita tukipalveluja • myöntää kunnia- ja ansiomerkkejä ja tunnustus-palkintoja sekä suorittaa muita järjestön tarkoitusperiä edistäviä tehtäviä.

12. Vaikuttamistyöllä laaja-alaiseen hyvinvointiin • Sosiaali- ja terveyspolitiikka ja • sen näkökulmasta muu yhteiskuntapolitiikka • talous, hallinto (rakenteet) • elinkeino, työllisyys • koulutus, ympäristö, asuminen • Toimintaedellytykset • Katveet pois

13. Hallitusohjelman lupaukset ”Kansalaisjärjestöjen tekemä arvokas työ täydentää yhteiskunnan palveluita ja lisää hyvinvointia” ”Vahvistetaan kolmannen sektorin järjestöjen mahdollisuuksia luoda ja parantaa hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä, osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia sekä tarjota erilaista arjen apua ja tukea.”

14. Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 • RAY:n tuotto täysimääräisenä kansalaisjärjestöjen hyvinvointityöhön, tuoton siirto valtion kassaan estettävä • Valtionosuusleikkausten tie on käyty loppuun - kuntien tehtävät, rahoitus ja palvelurakenne tasapainoon • Lapsilisien indeksin jäädytys ja ALV-kannan nosto vaikeuttavat köyhien lapsiperheiden selviytymistä

15. Sosiaalibarometri 2012 • Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet uudistettava nopeasti • Palvelujen järjestämismalleista ja uudistuksen aikataulusta sosiaali- ja terveysjohto on kuitenkin eri mieltä • Sosiaalipalvelut pirstoutuneet tähän astisissa uudistuksissa eniten

16. SOSTE 2012-2015

17. Toiminta alkanut 2012 • strategiaprosessi 2012-2015 luotaa toiminnan suuntaviivoja • 2012 Alueellinen toiminta, koulutus, tutkimus • toiminnan perustana perustajien työ

18. Jäsenistö • jäseniä 233 (172 varsinaista + 61 yhteistyöjäsentä) • jäsenenä voi olla varsinaisia jäseniä (valtakunnallisia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä) tai yhteistyöjäseniä (muita järjestöjä, muita alan toimijatahoja tai yhteisöjä)

19. Päätöksenteko • SOSTEn toimielimet ovat yhdistyksen kokous, valtuusto ja hallitus • Yhdistyksen kokous on kolmen vuoden välein • Yhdistyksen kokousten välisenä aikana järjestön ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto • Toimeenpanevana elimenä on valtuuston valitsema 12 jäseninen hallitus • Pj. Tor Jungman, vpj. Leena Rosenberg-Ryhänen • Valtuuston pj. Kristiina Kumpula, vpj:t Pirkko Karjalainen ja Marita Ruohonen • Pääsihteeri Vertti Kiukas

20. SOSTEssa töissä 1/2 • Työntekijöitä 52 Työ rakentuu seuraavasti: • Esikunta • johtaa Vertti Kiukas, työskentelee 3 henkilöä • Kansalaistoiminta ja järjestöjen toimintaedellytykset • johtaa Eeva Kuuskoski, työskentelee 8 henkilöä • Sosiaali‐ ja terveyspolitiikka • johtaa Riitta Särkelä, työskentelee 17 henkilöä

21. SOSTEssa töissä 2/2 • Jäsenpalvelut • johtaa Janne Juvakka, työskentelee 10 henkilöä • Talous‐ ja hallinto • johtaa Kirsi Anttila, työskentelee 9 henkilöä • Viestintä • johtaa Sari Siikasalmi, työskentelee 5 henkilöä

22. Toimintalukuja • Budjetti n 6 M€ (RAY n. 5 M€) • 52 työntekijää (5+2 alueilla) • Noin 100 tilaisuutta, tuhansia osallistujia

23. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminnasta ja palvelutoiminnasta

24. Sosiaali- ja terveysjärjestöt toimivat monilla eri aloilla • Potilasyhdistykset • Vammaisyhdistykset • Kuntoutus- ja hoitopalveluyhdistykset • Lomayhdistykset • Pelastusyhdistykset • Muut sosiaali- ja terveysyhdistykset • Lastensuojeluyhdistykset • Nuorisokasvatusyhdistykset • Mielenterveysyhdistykset • Päihdeyhdistykset • Työttömien yhdistykset • Vanhusten yleis-, asumis- ja palveluyhdistykset • Eläkeläisyhdistykset 24

25. Sosiaali- ja terveysjärjestöt • Suomessa on rekisteröity noin 13 000 sosiaali- ja terveysalan yhdistystä • Vuosittain rekisteröidään noin 150 uutta yhdistystä • Sosiaali- ja terveysjärjestöissä on jäseninä noin 1,3 miljoonaa suomalaista • Sosiaali- ja terveysalan järjestökenttä on vakaa ja sillä on jatkuvuutta, mutta se osoittaa myös varmaa edistymistä ja uudistumista • Sosiaalialalta löytyvät keskimäärin vanhimmat toimivat yhdistykset, toisaalta esimerkiksi vammaisyhdistyksistä noin 40% on syntynyt vuoden 1980 jälkeen Lähde: Järjestöbarometri 2011, Siisiäinen & Kankainen 2009 25

26. Vapaaehtoistoiminta on järjestökentän voima • Kolme neljästä yhdistyksestä toimii pelkin vapaaehtoisvoimin • Vuonna 2007 noin 280 000 suomalaista toimi vapaaehtoisena sotejärjestöissä • Vapaaehtoisten panos vastaa 21 000 henkilötyövuotta • Järjestöjen vapaaehtoistyöhön sijoitetulla eurolla saadaan noin kuusinkertainen tuotos Lähde: Järjestöbarometri 2011, Laasanen 2011 26

27. Järjestöt panostavat vapaaehtoistoimintaan • Järjestöt seuraavat, arvioivat, koordinoivat ja kehittävät vapaaehtoistoimintaa • Vapaaehtoistoimintaan erikoistuneita ammattilaisia on noin kolmasosassa RAY-avusteisista järjestöistä • Vapaaehtoistoiminnan yhteistyökumppaneita ovat mm. muut järjestöt ja kunnat • Toiminnan mielekkyys ja sosiaalisuus sitouttaa ihmisiä mukaan Lähde: Pessi & Oravasaari 2010 /RAY 27

28. Kansalaiset osallistuvat monin tavoin järjestötoimintaan Lähde: Kansalaisbarometri 2011

29. Järjestöt palveluntuottajina sosiaali- ja terveyspalveluissa • Vuonna 2008 järjestöjen osuus sosiaalipalvelujen kustannuksista 16,5% (1,3 mrd. euroa); osuus sosiaalipalvelujen henkilöstöstä 17,5% (32 500 työntekijää) • Vuonna 2008 järjestöjen osuus terveyspalveluiden kustannuksista 3,9% (485,1 miljoonaa euroa); osuus terveyspalveluiden henkilöstöstä 4,2% (7 366 työntekijää) Lähde: Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa. SVT, Sosiaaliturva. THL 29

30. Järjestöt palveluntuottajina sosiaalipalveluissa • Vuonna 2010 järjestöjen sosiaalipalveluilla asiakkuuksia yhteensä 94 000 • eniten päihdepalveluilla (28 000), kotipalveluilla (20 500) ja asumispalveluilla (19 000) • Eri palveluntuottajien suoritteiden suhteellisia osuuksia verraten järjestöjen keskeisimmät palvelumuodot vuonna 2010: • ensikodit (95,6% hoitopäivistä) • turvakodit (82,2% hoitopäivistä) • päihdehuollon asumispalvelut (65,7% asumispäivistä) • päihdehuollon kuntoutuslaitokset (51,9% hoitopäivistä) • katkaisuhoitoasemat (46,8% hoitopäivistä) Lähde: Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa. SVT, Sosiaaliturva. THL 30

31. Yksityisten sosiaalipalvelujen osuus 1990-2007 (henkilöstöstä) Lähde: Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa. SVT, Sosiaaliturva. THL

32. Järjestöt palveluntuottajina terveyspalveluissa • Suurin osa yksityisistä terveyspalveluntuottajista on yrityksiä • Poikkeuksena on se, että yksityisistä sairaaloista merkittävä osa on järjestöjen omistamia, esimerkiksi Invalidisäätiö ORTOn, Käpylän kuntoutuskeskus (Synapsia) • Yksityiset terveyspalveluntuottajat keskittyvät Etelä-Suomeen ja suuriin kaupunkeihin Lähde: Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa. SVT, Sosiaaliturva. THL 32

33. Yksityisten terveyspalvelujen osuus 1990-2007 henkilöstöstä Lähde: Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa. SVT, Sosiaaliturva. THL

34. Kansalaistoimintaa vai palveluita?

35. Mitä varten järjestö on olemassa? • Yhdistyksen sääntöjen tarkoituspykälä • Yhdistyslaki: ”Yhdistyksen saa perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten” • Voiko yhteiskunta ohjata järjestöjä niin, että niiden perustehtävä on uhattuna? • Joutuuko järjestö nojaamaan yhteiskunnan tukeen niin pitkälle, että sen perustehtävä on uhattuna? • Ohjaavatko EU:sta tulevat paineet liikaa?

36. Järjestöjen erilainen ääni • Järjestöjen erilaiset arvot ja ihmiskuva materialistisen ja taloudellisen ajattelutavan rinnalle • Kasvava avoimuuden ja läpinäkyvyyden vaatimus haastaa myös järjestöt • Nyt tarvitaan myös yhteiskunnan arvostusta järjestöjen perustoiminnalle, kansalaistoiminta ei ole ”puuhastelua”, ymmärretäänkö sosiaalisen pääoman merkitys?

37. Järjestöjen toiminnan eri tasot Erityisen avun ja tuen tarpeet Hyvinvoinnin turvaaminen, erilaiset tuki- ja palvelumuodot Sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytysten luominen Lähde: SOSTE / ESKO-hanke

38. Yhdistystoiminnan erilaiset suunnat Lähde: http://www.kolmaslahde.fi/ajankohtaista/190-palvelutuotannon-erilaisia-toimijoita

39. Jäsenorientoitunut yhdistys - haasteita • Ihmiset kaipaavat yhteisöä, mutta virallinen järjestön jäsenyys ei houkuttele enää samassa määrin kuin ennen  vaikutukset jäsenmaksutuloihin • Järjestöjen haasteena kehittää uusia yhteisöllisyyden muotoja, joista löytää taloudellista tukea järjestöjen toimintaan • Syntyykö perinteisestä järjestötoiminnasta myös jossain muodossa palveluita tulevaisuudessa?

40. Palveluorientoitunut järjestö - haasteita • Perus- ja palvelutoiminnan väliset jännitteet ja haasteet • Missä fokus? • Mikä ohjaa toimintaa? • Millaisia kumppanuuksia? • Verotuskysymykset • Osaamisen eriytyminen

41. YhteystiedotJohtaja Eeva KuuskoskiSOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ryeeva.kuuskoski@soste.fiPuhelin 040 353 2432