Italia

1. Italia Väestö ja Talous Kaisa-Mari Ojala Eeva Salmela

2. väkiluku: 57.7 milj. • koko maan väentiheys: 188.3 as/km² • keskimääräinen elinikä naiset 83 vuotta miehet 76 vuotta • syntyvyys: 9.05/1000 as. • kuolleisuus: 10.21/1000 as. Väentiheys Italian maakunnissa (as/km²) Lähteet: Gaia maailmankartasto (Weilin+Göös) s. 101

3. molemmat maat kuuluvat 4. väestöllisen muuntumisen vaiheeseen eli pysähtyneen kasvun vaiheeseen • sekä syntyvyys että kuolevuus ovat pienet • luonnollinen väestönkasvu on lähes pysähtynyt • Italiassa suuret ikäluokat ovat syntyneet myöhemmin kuin Suomessa Lähteet: www.census.gov; Koulun maantieto, Ympäristö (Otava, 2000) s. 22

4. Viralliset kielet: Italia Ranska (Aostan laakso) Saksa (Etelä-Tiroli) Italian yhtenäisyys kielellisesti • Muita kieliä: • Friuli (550 000 puhujaa) • Ladino (35 000 puhujaa) • Sardinia (1 000 000 puhujaa) • Katalaani (20 000 puhujaa) • Oksitaani (50 000 puhujaa) • Albania (100 000 puhujaa) • Kreikka (11 000 puhujaa) Italiassa on paljon erilaisia murteita, joista jotkut poikkeavat italian kielestä huomattavan paljon. Lähteet: www.wikipedia.org, www.helsinki.fi/kksc/italia/italia/italia_kieli.html

5. Italian yhtenäisyys rodullisesti Italialaisia 98 % väestöstä Ulkomaalaisia 1.3 milj. marokkolaisia albanialaisia romanialaisia filippiiniläisiä kiinalaisia tunisialaisia yhdysvaltalaisia saksalaisia Suurin pakolaisryhmä Italiassa ovat kurdit Turkista ja Irakista. Italian yhtenäisyys uskonnollisesti Italia on hyvin yhtenäinen uskonnollisesti, sillä 98% väestöstä on roomalaiskatolisia. Vain 2% väestöstä kuuluu muihin uskontokuntiin, joita ovat protestantit ja ortodoksit. Lähteet: www.finpro.fi/markkinatieto/countryfiles.asp?Section=52&country=76&Special=349

6. Torinon nähtävyyksiä Torinossa on paljon erilaisia museoita. Parhaiten niihin pääsee tutustumaan ostamalla erityisen ”museo-kortin”. Kuvassa Biblioteca Reale, josta löytyy mm. Leonardo Da Vincin omakuva. Supergan Basilika sijaitsee Po-joen itäpuolisilla kukkuloilla (669 metriä merenpinnasta) ja on Torinon tärkeä symboli. http://doors.stanford.edu/~sr/england-italy/italy/Images/29.jpg

7. Torinon historiallisten rakennusten tutkiminen kannattaisi aloittaa Piazza Castellosta, mistä löytyvät mm. Palazzo Reale (oik.) ja Palazzo Madama (ylh.). Ylhäällä Torinon suurin teatteri,Teatro Stabile(perustettu 1955) Lähteet: www.extratorino.it

8. Valentino-puistossa sijaitsee kasvitieteellinen puutarha. Sieltä löytyvät myös keskiaikaisen kylän ja linnan jäljitelmät, jotka rakennettiin vuonna 1884 pidettyyn näyttelyyn. http://www.piemonteonline.it/Img/Valentino.jpg Mole Antonelliana –torni on yksi Torinon symboleista. Näköalatasanteelta voi katsella kaupunkia, ja tornissa toimii myös kansallinen elokuvamuseo. http://www.marcofama.it/productions/clujnapoca2001/torino.htm

9. Milanon nähtävyydet La Scala – oopperatalo rakennettiin 1776-1778. Yksi Milanon useista museoista, Museo Teatrale alla Scala (teatterimuseo), sijaitsee vastaremontoidussa La Scala-rakennuksessa. http://www.factory-outlet-italy.com/deu/Events/Scala.html Leonardon hevonen on kopio maailman suurimmasta ”ratsastavasta” monumentista, jonka Leonardo da Vinci suunnitteli jo 1400-luvulla. http://www.visitallentownpa.com/gallery_view.asp?id=29

10. Milanon tuomiokirkko on merkittävä useista syistä: suuren kokonsa, mahtailevan koristelunsa ja rakentamisajansa vuoksi. http://web.tiscali.it/uboldiezio/milan.html Santa Maria delle Grazie rakennettiin alun perin luostariksi, joka myöhemmin muutettiin Milanon herttuan toimesta hänen perheensä hautarakennukseksi. http://www.il-rinascimento.it/homepage/luoghi/santa_maria_delle_grazie_it.htm Lähteet: www.hellomilano.it

11. Italian moottoritieverkosto on laaja, mutta kunnostuksen ja modernisoinnin tarpeessa • Italian rautatieverkoston pituus on n. 20 000 km • Italiassa on 19 kansainvälistä lentokenttää ja 17 kotimaista lentokenttää • Italiassa internetiä käyttää 352,4/1000 as. Lähteet: www.finpro.fi, www.tilastokeskus.fi, Gaia suuri maailmankartasto (Weilin+Göös) s.166

12. Fossano ja sen lähialueet

13. Maatalous • Verrattuna Etelä-Italiaan Pohjois-Italian edellytykset maataloudelle ovat parempia, koska • pohjoisosien ilmasto soveltuu paremmin maatalouden harjoittamiseen, sillä Etelä-Italian ilmasto on kuuma ja kuiva, pohjoisessa sataa enemmän • Pohjois-Italian alangot päihittävät etelän karut vuoristoalueet maataloudessa • Pohjois-Italian alankojen tärkeimpiä maatalouden haaroja ovat vehnän, maissin, riisin ja rehukasvien kasvatus sekä nautakarjanhoito ja maitotalous (etenkin juustot) • Pohjois-Italian maatalous on pääosin intensiivistä sekataloutta • sekä maanviljelyä että karjataloutta • samalla tilalla saatetaan viljellä monia eri kasveja • tilakohtainen erikoistuminen yleistä Lähteet: www.finpro.fi, Risto Kari: Maailman valtiot (tammi, 2004) s. 135, Koulun maantieto, ympäristö (Otava, 2000) s. 57

14. Metsätalous • Metsää Italiassa n. kolmannes pinta-alasta • N. 25% suomalaistyyppistä havumetsää • Taloudellisessa mielessä metsät ovat vaikeasti hyödynnettävissä (poikkeuksena jotkut harvat alueet Pohjois-Italiassa) • Metsänhoito melko organisoimatonta • Luonnonmetsät hävinneet viljelysten tieltä Lähteet: www.finpro.fi, Otavan suuri ensyklopedia (Otava, 1977) s.2240

15. Pohjois-Italian teollisuus • Noin 30 % italialaisista työskentelee teollisuuden alalla • Tärkeimmät teollisuuden alat ovat metalli-, kone-, tekstiili-, ja vaatetus-, sekä elintarviketeollisuus • Kansainvälisesti Italialaisten yritysten kilpailukyky on heikentynyt • Teollisuutta hallitsee muutama jättiyhtiö, mutta teollisuuden perustana ovat pk-yritykset • Italian teollisuuden ydinalueen muodostavat Pohjois-Italian kaupungit Genova, Torino ja Milano Lähteet: www.finpro.fi, Maailma nyt (Weilin+Göös, 1994) s. 110

16. Matkailu Italiassa Suomalaisille Italia on seitsemänneksi suosituin matkailukohde. Italian romanttisin kaupunki Venetsia sijaitsee sadalla saarella joita yhdistää 150 kanaalia ja noin 400 siltaa. Venetsiassa voi poiketa mm. Buranon kalastajakylässä, joka on kuuluisa pitseistään. http://hiddentrails.com/europe/italy/lake_of_garda.htm Gardajärven ympäristö on suosittua matkailualuetta mm. mahtavien Alppi-maisemien ja idyllisten pikkukylien vuoksi. http://www.iltalehti.fi/tsau/matkakohteet/EUROOPPA/venetsia.shtml

17. Pohjois-Italian suurkaupungeissa, Milanossa, Torinossa ja Genovassa, voi tutustua lukuisiin museoihin ja ostosparatiiseihin. http://www.iltalehti.fi/tsau/matkakohteet/EUROOPPA/verona.shtml http://www.euro-office.net/members/torino.html Veronan kaupunki on erityisen kuuluisa keskiaikaisista palatseistaan ja kirkoistaan. Lähteet: http://www3.finnmatkat.fi/templates/Page.aspx?id=1347, http://www.iltalehti.fi/tsau/matkakohteet/EUROOPPA/italia.shtml, www.hellomilano.it, www.extratorino.it

18. Vientituotteet • Italian vienti koostuu pääasiassa koneteollisuudesta • merkittävin vientituote perinteisesti ajoneuvot, nykyään vienti supistunut • Myös elintarvikkeet, tekstiilit ja jalkineet sekä kulutuselektroniikka ovat merkittäviä vientituotteita Lähteet: www.finpro.fi

19. Tuontituotteet • Suurin osa Italian tuonnista muodostuu • energiasta • koneteollisuuden tuotteista • ajoneuvoista • terästuotteista • kemikaaleista • erilaisista kulutustavaroista Lähteet: www.finpro.fi

20. Suomen ja Italian välinen kauppa • vuonna 2004 Suomen viennin arvo Italiaan oli n. 1,5 miljardia euroa • kauppa on perinteisesti ollut Suomelle ylijäämäistä, mutta vuonna 2004 kauppatase laski ja vienti ja tuonti ovat lähes tasoissa • Suomen tärkeimmät tuontituotteet Italiasta ovat autot, teollisuuskoneet, rauta, teräs ja tekstiiliteollisuuden tuotteet • Suomesta viedään Italiaan mm. paperia, pahvia ja matkapuhelimia, myös tietoliikennevälineitä ja Internet.sovelluksia ostetaan runsaasti Lähteet: www.finpro.fi

21. Italian talouden ongelmat • talouden kasvu vaimeaa heikon (sekä kotimaisen että ulkomaisen) kysynnän vuoksi • työttömyys (erityisesti etelässä) • —> alue ei houkuttele uusia investointeja • —> rikollisuus yleistä • Hitaasti kehittyneen eteläosan ja teollistuneen pohjoisosan välillä suuri elintasokuilu • —> siirtolaisuus maan eteläosasta Keski-Eurooppaan, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan sekä Australiaan • —> maan sisäinen muuttoliike etelästä pohjoiseen suurta Lähteet: http://europa.eu.int/scadplus/leg/fi/lvb/l25049.htm, Risto Kari: Maailman valtiot (tammi, 2004) s. 135, Geographica, Suuri maailmankartasto (Könemann, 2000) s. 254-255

22. Lähdeluettelo • Risto Kari: Maailman valtiot (tammi, 2004) • Koulun maantieto, ympäristö (Otava, 2000) • Maailma nyt (Weilin+Göös, 2004) • Otavan suuri ensyklopedia (otava, 1977) • Gaia maailmankartasto (Weilin+Göös) • Geographica suuri maailmankartasto (Könemann, 2000) • www.census.gov • www.europa.eu.int/scadplus/leg/fi/lvb/l25049.htm • www.extratorino.it • www.finpro.fi • www3.finnmatkat.fi/templates/Page.aspx?id=1347 • www.hellomilano.it • www.helsinki.fi/kksc/italia/italia/italia_kieli.html • www.iltalehti.fi/tsau/matkakohteet/EUROOPPA/italia.shtml • www.tilastokeskus.fi • www.wikipedia.org http://toddadams.net/images/wallpaper/ Kuvien lähteet ovat kuvien alapuolella!

23. Pohjois-Italian aluejako Pohjois-Italia voidaan mielestämme jakaa neljään osaan mm. vesistöjen, väentiheyden ja tieverkoston perusteella. Alue 1. Tällä alueella sijaitsevat koko Pohjois-Italian tärkeimmät teollisuuskaupungit, Torino, Milano ja Genova. Myös Italian pohjoisosan liikenneverkko on keskittynyt sinne. Väentiheys on suurinta alueilla 1. ja 2. Alue 2. Kuten alue 1. myös alue 2. sijaitsee Po-joen alangolla. Pääelinkeinona tällä alueella on maatalous sen hedelmällisen maaperän vuoksi. Suurimmat joet ja järvet sijaitsevat tällä alueella. Sekä alueella 1. että 2. kasvaa lehtimetsää. Alueet 3. ja 4. Nämä alueet ovat vuoristoisia ja poikkeavat huomattavasti alueista 1. ja 2. Väentiheys on pienempi kuin Po-joen alueilla, ja kasvillisuus on karua vuoristokasvillisuutta. 3. alueella on useita järviä, joista lähtevät joet laskevat alueelle 2.