Mielenterveysinterventiot

1. Mielenterveysinterventiot Eija Stengård

2. Sisällys • Mitä mielenterveys on? • Suomalaisten mielenterveys ja nykyiset haasteet • Mielenterveysinterventiot • Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen Tampereella WHO CC / Eija Stengård, 2009

3. Tutkimusten lähestymistapoja mielenterveyteen (Vaillant, 2012) Normaalius (DSM IV; GAF>80) Positiivinen mielenterveys: kyvyt, mahdollisuudet, vahvuudet Kypsyys: kehitystehtävät Positiiviset emootiot Tunneäly, sosiaalinen kyvykkyys Subjektiivinen hyvinvointi Pärjäävyys, sopeutumiskyky (resilienssi) http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3363378/pdf/wpa020093.pdf • Eija Stengård, 2008 • Mielenterveysryhmä • 3

4. Hyvän mielenterveyden tunnus-merkkejä ovat (Lönnqvist ym.): • kyky ihmissuhteisiin, toisista välittäminen ja rakkaus • kyky ja halu vuorovaikutukseen ja tunneilmaisuun • kyky työntekoon, sosiaaliseen osallistumiseen ja asianmukaiseen oman edun valvontaan • vaikeuksien kohdatessa työ niiden voittamiseksi, ahdistuksen riittävä hallinta, menetysten sietäminen ja valmius elämän muutoksiin • todellisuudentaju, jotta osaamme erottaa oman ajatusmaailmamme ja ulkoisen todellisuuden vaikeissakin elämäntilanteissa ja stressin keskellä • sosiaalinen itsenäisyys, hyvin kehittynyt identiteetti ja yksilöllinen luovuus WHO CC / Eija Stengård, 2009

5. Mielenterveyden • häiriö ja paljon • psyykkistä • hyvinvointia • Ei mielenterveyden • häiriötä ja paljon • psyykkistä • hyvinvointia • Mielenterveyden • häiriö ja vähän • psyykkistä • hyvinvointia • Ei mielenterveyden • häiriötä mutta • vähän psyykkistä • hyvinvointia • Mielenterveyden kaksi ulottuvuutta • Paljon psyykkistä hyvinvointia • Ei mielenterveyden häiriötä • Mielenterveyden häiriö • Vähän psyykkistä hyvinvointia • Tudor, K. (1996). Mental Health Promotion: Paradigms and practice. Routledge, London, New York. • 6.

6. Uusi lähestymistapa mielenterveyteen • Paljon psyykkistä hyvinvointia • Recovery-ajatteluun perustuvat toiminnat Mielenterveyden edistäminenväestötasolla Riskitekijät voivat vähentää psyykkistä hyvinvointia ja lisätä sairastumisriskiä • Mielenterveyden häiriö • Ei mielenterveyden häiriötä • Palvelut perinteisesti auttavat ihmisiä tähän suuntaan • Vähän psyykkistä hyvinvointia • 7.

7. Mielenterveystyön kehittymisen aallot (Gregor Henderson, 2008) • Mielenterveyspalvelujen kehittäminen • Järjestelmäkeskeistä • Ongelmalähtöistä ja yksilökeskeistä • Ehkäisevän ja edistävän mielenterveystyön kehittäminen • Hoitopalvelujen avulla ei voida vastata kaikkiin tarpeisiin, panostettava häiriöiden ehkäisyyn • Yksilö kehitys- ja toimintaympäristöissään • Hyvinvoinnin lisääminen • Osallisuus ja voimaantuminen • Sosiaalinen pääoma • Yhteisöjen kehittäminen • 14.9.2014 • WHO CC / Eija Stengård, 2009 • 7

8. 2. Suomalaisten mielenterveys ja nykyiset haasteet

9. Psyykkinen kuormittuneisuus (GHQ-12) Suomessa 1980 ja 2000, entä 2020 ? • 1978-80 • 2000-01 • 14/09/2014 • Presentation name / Author • 9

10. Nuorten aikuisten (20-34 v.) mielenterveyden häiriöt Suomessa 2004-2005 • 10.05.2010 • Suvisaari ym. 2009

11. Suomessa asuu tyytyväinen kansa • Lähde: • Eurobarometer (8)‏ • Health Statistics in the • Nordic Countries 2005 • NOMESCO 2007 • 10.05.2010 Jouko Lönnqvist

12. Ympäristö ja ihmisen hyvinvointi 2020 • 14/09/2014 • Presentation name / Author • 12

13. Mielenterveystyön tulevaisuus - 2020? Toiveiden heijastuma – positiivinen muutos Sisäisten pelkojen synnyttämä kuva – negatiivinen muutos Nykyisyyden jatkumo – evoluutio Maailmankuvan seuraus – mitä tiedetään, sitä osataan odottaa Konkreettiset tavoitteet – tulevaisuus on, mitä tahdotaan • 14/09/2014 • Presentation name / Author • 13

14. Kehityksen megatrendit Mielenterveys yhdentyy kokonaisterveyteen ja muodostaa kansakunnan hyvinvoinnin perustan Tieto ihmisestä lisääntyy: geneettinen, raskauden aikainen, kehityksellinen ja toiminnallinen tieto Tutkimusmenetelmät muuttuvat: aivojen rakenteiden ja toiminnan kuvantaminen, riskinarviointi, seulonnat Hoitomenetelmät uudistuvat: vaikuttavuus, kustannustehokkuus Moniammatillisuus lisääntyy: uutta osaamista Vastuut muuttuvat: asiakkuus korostuu, asiantuntemus eriytyy, kokemusasiantuntijat tuottamassa palveluja Hoitojärjestelmäosaaminen korostuu • 14/09/2014 • Presentation name / Author • 14

15. Mielenterveyden merkitys korostuu tulevaisuuden yhteiskunnassa • Psyykkiset kyvyt ja hyvinvointi korostuvat entisestään: joustavuus, innovatiivisuus, luovuus, sosiaaliset taidot, verkostoituminen, kyky valita ja omaksua relevanttia tietoa ja oppia jatkuvasti uutta • Suurimmat uhat ovat syrjäytyminen, köyhyys, mielenterveyden ongelmat ja häiriöt sekä päihdeongelmat ja addiktiot • Keskeiseksi haasteeksi nousevat mielenterveyden suojelu ja edistäminen WHO CC / Eija Stengård, 2009

16. Keskeiset haasteet tällä hetkellä (1/2) (Lönnqvist 2009, Nordling 2010) • Masennus: erityisesti työikäisillä naisilla • Alkoholi: erityisesti miehillä • Ahdistuneisuus: nuoret ja nuoret aikuiset • Levottomuus, sopeutumattomuus, väkivalta: lapset ja nuoret • Huumeet: erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset • Työuupumus: naiset myöhäisessä keski-iässä • Vakavat mielenterveyden häiriöt kuormittavat laitoshoitoa ja kuntoutusta sekä tuottavat eläkekustannuksia • Dementia yli 75 -vuotiailla

17. Mielenterveys- ja päihdeongelmat eivät jakaannu tasaisesti väestössä (Lönnqvist 2009) • Häiriöt lisääntyvät nuorilla aikuisilla iän myötä • Naisilla 2x määrä masennus- ja ahdistuneisuus-häiriöitä • Miehillä päihdehäiriöitä 3x määrä • Peruskoulun käyneillä 2x enemmän häiriöitä lukion käyneisiin verrattuna • Työttömillä 4x häiriöriski ja 8x päihdehäiriöriski

18. Keskeiset haasteet tällä hetkellä (2/2) (Lönnqvist 2009, Nordling 2010) • Mielenterveyskuntoutujien työtoiminta ja työllistyminen • Asumisolosuhteet ja asumisen laatu • Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen, erityisesti lasten ja lapsiperheiden osalta • Ehkäisy ja varhainen puuttuminen • Näyttöön perustuva vaikuttava hoito • Mielenterveys- ja päihdestrategiat ja hoitojärjestelmän uudistaminen

19. Muutoksia palvelujärjestelmässä (Lönnqvist 2009, Nordling 2010) • Psykiatriset sairaalapaikat ovat vähentyneet 25 vuodessa noin 75 % • Avohoidon voimavarat ovat lisääntyneet, mutta hitaasti • Palvelujärjestelmä on pirstaleinen • Peruspalvelut eivät ole vielä kehittyneet riittävän laadukkaiksi • Omaiset vaikutusvalta on kasvanut ja mukaanotto hoitoprosessiin on yleistynyt

20. Muutoksia palvelujärjestelmässä (Lönnqvist 2009, Nordling 2010) • Kokemusasiantuntijoiden panos kehittämistyössä on vahvasti kasvamassa • Edistävä ja ehkäisevä mielenterveystyö ovat viimeaikoina tehostuneet, mutta vain vähän • Palvelujärjestelmä on kehittynyt pienin askelin lukuun ottamatta 90-luvun sairaalapaikkojen kumouksellista alasajoa • Palvelujärjestelmämme on kansainvälisesti korkeatasoinen • Henkilöstöresurssit huippuluokkaa Euroopan mittasuhteissa

21. 3. Mielenterveysinterventiot

22. Interventio • Toimi, jolla pyritään vaikuttamaan yhteisön, ryhmän tai yksilön terveyteen, hyvinvointiin tai käyttäytymiseen

23. Hyvä mielenterveysinterventio potilas- ja asiakaslähtöinen voimavarakeskeinen teoreettisesti perusteltavissa luonnollisiin ympäristöihin soveltuva eettisesti hyväksyttävä vaikuttava

24. Näytön tasot Vahva näyttö useita kokeellisia kontrolloituja tutkimuksia Kohtalainen näyttö vähintään yksi kokeellinen kontrolloitu tutkimus ja useita kvasikokeellisia Heikko näyttö kokeellisia tutkimuksia ei käytössä, mutta sen sijaan yksi tasokas ja muita heikompia vertailevia, soveltavia tai kuvailevia tutkimuksia Ei näyttöä

25. HYVÄN KÄYTÄNNÖN TUNNUSPIIRTEET (Savolainen 2008) • 25 Hyvä käytäntö on koettu toimintaympäristössään toimivaksi ja arvioitu asiakkaalle hyvää tuottavaksi on eettisesti hyväksyttävä kehittyy toimijoiden tavoitteellisella prosessilla perustuu mahdollisimman monipuoliseen tietoon vaikuttavuudesta kuvataan niin, että lukija pystyy arvioimaan, millaiseen tietoon käytännön toimivuus perustuu ja millainen tieto siitä puuttuu tiivistetään riittävän selkeästi ja yksityis-kohtaisesti, mutta tarpeeksi yleistettävästi niin, että käyttöönotto on mahdollista

26. HYVÄN KÄYTÄNNÖN VAIKUTTAVUUTTA JA TOIMIVUUTTA KOSKEVA ARVIOINTITIETO • 26 • ammattilaistietoa (sosiaali- tai terveysalan käytännön työssä syntyneitä näkemyksiä, kokemuksia ja arvioita, jotka on dokumentoitu ja joita voidaan kerätä esim. työntekijöiden itse kirjaamina, ryhmä-haastatteluilla, kyselyillä tms.) • asiakkaan/käyttäjän tietoa (asiakkaiden tai käyttäjien omia kokemuksia, näkemyksiä ja arvioita käytännöstä, voidaan kerätä esim. asiakastyössä, ryhmähaastatteluilla, kyselyillä tms.) • tutkijan/arvioijan tietoa (erilaisilla arviointi- tai tutkimusmenetelmillä tuotettu tieto) ja/tai • muunlaista tietoa

27. INTERVENTION KOHDE

28. Eritasoiset mielenterveysinterventiot • Mielenterveystyön kokonaisuus: • Mielenterveyden edistäminen • Ehkäisevä mielenterveystyö • Hoito • Kuntoutus • Tasot: • Politiikkavaikuttaminen (esim. terveys kaikissa politiikoissa) • Strategiatyö (esim. Mieli 2009 –ohjelma) • Palvelujärjestelmän kehittäminen (rakenteet, resurssit, osaaminen) • Asiakas/potilasinterventiot • Asenteisiin vaikuttaminen, omahoito

29. Mieli 2009 –ohjelma on pitkään jatkuneen mielenterveystyön kehittämisen viimeisin vaihe • Lääkintöhallituksen ”punainen kirja” 1977 • Mielenterveystyön komitea 1984 • Mielenterveyspalveluiden kehittämissuositukset, STM 2000 • Mielenterveyspalveluiden laatusuositukset, STM 2002 • Päihdepalveluiden laatusuositukset, 2002 • Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kehittämissuositukset 2007 • MIELI 2009 • 106 kansanedustajan tekemä aloite 2005 • STM asetti Mieli 2009 -työryhmän v. 2007 • Laajat kuulemiskierrokset 2008 • Työryhmän ehdotukset 2009 • Sisältää linjaukset perusterveydenhoidon mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 • Toimeenpanosuunnitelma 2010 • Päivitys 2012 • 29 • 10.05.2010

30. Mieli 2009 –ohjelma: Yhteiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 • I Asiakkaan asemaa vahvistetaan • II Panostetaan ehkäisyyn • III Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena • IV Ohjauskeinoja kehitetään 10.05..2010

31. I Asiakkaan asemaa vahvistetaan • Avainteema • Asiakkaan aseman ja osallisuuden vahvistaminen palvelujärjestelmän ja palvelutuotannon keskeisenä toimijana • Kärkihanke 1 • Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen palvelujärjestelmän kehittämisessä 10.05.2010

32. I Asiakkaan asemaa vahvistetaan • Kärkihanke 2 • Valtakunnallinen pakon käyttöä psykiatrisissa sairaaloissa vähentävä ohjelma 5.2.2010

33. II Panostetaan ehkäisyyn • Avainteema • Syrjäytymistä ja mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvista siirtymistä estävät sekä ongelmien varhaista tunnistamista tukevat ohjelmat 09.03.09

34. II Panostetaan ehkäisyyn • Kärkihanke 1 • Mielenterveys- ja päihdetyön strategiat tulee saada osaksi kuntien, kuntayhtymien ja alueiden hyvinvointisuunnitelmia • Kärkihanke 2 • Mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolviseen siirtymiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvien työmenetelmien kehittäminen, juurruttaminen, sekä • sektorirajat ylittävien palveluiden kehittäminen 10.05.2010

35. III Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena • Avainteema • Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen koko elämänkaaren kattavaksi toimivaksi palvelukokonaisuudeksi uusia työmuotoja sekä palveluiden saatavuutta ja palvelukokonaisuuksia kehittämällä 10.05.2010

36. III Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena • Kärkihanke 1 • Matalakynnyksisten mielenterveys- ja päihdevastaanottojen kehittäminen peruspalvelujen yhteyteen • Kärkihanke 2 • Kuntalaisen tarpeiden mukaisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuuden seuranta 10.05.2010

37. IV Ohjauskeinoja kehitetään • Avainteema • Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä tukevien ohjauskeinojen vahvistaminen 10.05.2010

38. IV Ohjauskeinoja kehitetään • Kärkihanke 1 • Verkkoportaalin ( www.thl.fi/mielijapaihde) kehittäminen ja ylläpitäminen • Kärkihanke 2 • Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen kansallinen koordinaatio keskitetään THL:een • Kärkihanke 3 • THL:n antama asiantuntijatuki lakivalmisteluun. 10.05.2010

39. Kehittämistyön kokonaisuus Pirkanmaalla 2011-2013

40. Mielenterveyden edistäminen • Mielenterveyden edistäminen on toimintaa, jolla tarkoituksena on parantaa väestön ja / tai yksilöiden mielenterveyttä • Mielenterveyden edistäminen on yläkäsite, joka sisältää • psyykkisen hyvinvoinnin edistämisen • mielenterveysongelmien ehkäisyn • mielenterveyspotilaiden elämänlaadun parantamisen • itsemurhien ehkäisyn. • 14.9.2014 • WHO CC / Eija Stengård, 2009 • 40

41. Esimerkkejä vaikuttavista edistävän ja ehkäisevän mielenterveystyön interventioista • Kotikäynnit raskaana olevien yksinhuoltajien ja pienten lasten äitien luokse. • KiVa koulu –hanke koulukiusaamisen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi • Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen –toimintamalli nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi • Mielenterveyden ensiapukurssit (MTEA 1 ja MTEA 2) • Mini-interventio alkoholin käytön vähentämiseksi, alkoholiohjelma, kunnan raittiustyö • Työttömille suunnatut vertaistukiryhmät • Jobs – Työhön –ryhmätoiminta työttömien aikuisten työhönhakuvalmiuksien edistämiseksi ja masennuksen ehkäisemiseksi • MAESTRO -ryhmätoiminta nuorille stressin vähentämiseksi • Toimiva lapsi&perhe –työmenetelmät perheen tukemiseksi, kun vanhemmilla on päihde- tai mielenterveysongelmia tai muu vakava sairaus • 10.05.2010 • Jouko Lönnqvist • 41

42. Esimerkkejä vaikuttavista edistävän ja ehkäisevän mielenterveystyön interventioista • Säännöllinen liikunta, liikuntaryhmät • Ikäihmisten yksinäisyyttä ehkäisevät ryhmät ja vapaaehtoistyö • Senioripysäkkitoiminta • Osallistava asumisympäristön suunnittelu • Erilaiset kampanjat (esim. masennustalkoot) • Psykoedukatiivinen työskentelyote mielenterveyspotilaiden omaisten jaksamisen tukemiseksi • Oireenhallintaryhmät skitsofreniapotilaiden sairauden oireiden uusiutumisen ehkäisemiseksi

43. Hoitoon liittyvät interventiot • Päivystyshoito • Kriisitilanteisiin liittyvät interventiot • henkinen ensiapu esim. läheisen yllättävän kuoleman yhteydessä • vakavien kriisitilanteiden jälkipuinti • kriisi- ja traumaterapiat • Ryhmämuotoiset kohdennetut interventiot • esim. syömishäiriö, depressio, ahdistus • Psykoterapeuttiset interventiot • yksilö-, pari-, ryhmä- ja perheterapiat

44. Kuntouttavia interventioita • Psykososiaalisen kuntoutuksen yhteisölliset ohjelmat • esim. vastuutasokuntoutus • Oireenhallintaryhmä / -kurssi • tavoitteena aikaisemmin psykoosiin sairastuneen kuntoutujan sairauden ennakko-oireiden havaitseminen ja avun hakeminen ennen kuin psykoosi uusiutuu • erityisesti stressaavat elämäntilanteet voivat aktivoida psykoottisen tilan kun stressikertymä ylittää ns. herkkyysrajan

45. Kuntouttavia interventioita 3. Ääniä kuulevien ryhmät skitsofreniaan liittyvät ääniharhat koetaan yleensä epämiellyttävinä harhat ovat usein pysyviä ja tulevat tietyissä olosuhteissa esille ryhmässä äänistä keskustellaan, jaetaan kokemuksia ja keinoja, jotka ovat auttaneet ääniharhojen hallinnassa tavoitteena on löytää yksilöllisiä auttavia keinoja niin, että äänten kuulemisesta tulee vähemmän elämää häiritseviä

46. Kuntouttavia interventioita 4. Kognitiivinen kuntoutus skitsofreniaan liittyy usein kognitiivisten kykyjen heikkeneminen: käsitteellinen ajattelu ja oppiminen vaikeutuu, päättelykyky heikkenee, työmuisti toimii huonosti intensiivisellä harjoitusohjelmalla voidaan syntyneitä vaurioita korjata voidaan käyttää apuna tietokoneperusteisia kuntoutusohjelmia 5. Kotikuntoutus siirretään kuntouttavat toimet kuntoutujalle tuttuun ympäristöön, jolloin opitun yleistymiseen liittyvät ongelmat eivät estä kuntoutumista

47. 4. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen Tampereella

48. Miksi muutokseen? • ongelmia entisessä toimintamallissa, saatu potilas- ja omaispalaute • pienet psykiatrian poliklinikat oli haavoittuvia • potilaiden suuri määrä=> hoitoon ei pääse riittävän nopeasti, eikä hoito ole riittävän tiivistä ja monipuolista, perhekeskeisen hoidon toteutus vaikeutuu • psykiatripula • uusia tarpeita potilailla

49. TAVOITE parantaa Tamperelaisten pääsyä mielenterveyspalveluihin ja tuottaa laadukkaita, asiakaslähtöisiä palveluja moniammatillisen työryhmän toimesta

50. PÄIHDEARVIOT, PERHETYÖ, RYHMÄT ”MTPP LINJAKKAAT PALVELUT” PS 1 JATKO-HOITO tarvit-taessa -tk -3. sektori Lähetteet HALLITUSKADUN PSYKIATRIA POLIKLINIKKA PS 2 SARVIKSEN PSYKIATRIA MAMU POLIKLINIKKA PS 3 • LIIKKUVA PSYKIATRINEN TYÖRYHMÄ TIPOTIEN PSYKIATRIA NUORISOPSYKIATRIAN POLIKLINIKKA AKUUTTIHOITO Läheiset, 3.sektori, yhteistyö-tahot AKUUTTIPSYKIATRIAN PKL YLÄKOULUILLE JALKAUTUNEET SH:T FINN-MEDI 3 ACUTA POLIISI-YHTEISTYÖ PERUSPALVELUT KONSULTAATIO-TUKI, YHTEISET CASET pelastus-laitos poliisi PÄIHDEPALVELUT SELKIS TASTU HUOLTSU