1 / 30

EUROOPPA VUONNA 2013? Professori Kalevi Kyläheiko Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kouvola 1.9.2003

EUROOPPA VUONNA 2013? Professori Kalevi Kyläheiko Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kouvola 1.9.2003. ” If I knew where jazz was going, I’d be there already” Humphrey Lytterton, the godfather of British jazz. Kaksi vastakkaista tulevaisuuden tutkimusteesiä: Ei mitään uutta auringon alla?

sheena
Download Presentation

EUROOPPA VUONNA 2013? Professori Kalevi Kyläheiko Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kouvola 1.9.2003

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. EUROOPPA VUONNA 2013? Professori Kalevi Kyläheiko Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kouvola 1.9.2003

  2. ”If I knew where jazz was going, I’d be there already” Humphrey Lytterton, the godfather of British jazz

  3. Kaksi vastakkaista tulevaisuuden tutkimusteesiä: • Ei mitään uutta auringon alla? • Et voi koskaan astua kahdesti samaan virtaan • Oma käsitykseni on se, että taloudessa on paljon niin sanottua polkuriippuvaisuutta eli • rakenteet muuttuvat hitaasti rutiinien ja kyvykkyyksien muutoksen eli oppimisen kautta. • Innovaatiotkin tapahtuvat olemassaolevien rakenteiden sisällä! • Siksi historia opettaa ainakin jotain!

  4. Miltä Eurooppa näytti 1993? • Saksojen yhdentyminen oli alkamassa • Odotukset ylioptimistisia • Suomessa alkoi EU-keskustelu hyvin varovana • EMUsta ei edes vielä keskusteltu, • Vajeet suuria ja korot ylhäällä. • Kasvu- ja vakaussopimus lähti tästä • Rakenteellinen työttömyys ongelmana. • Euroskleroosista keskusteltiin, mutta mitään rakenteellisia uudistuksia ei tehty. • ICT-alan nousu ei vielä näkynyt • Suomi lamassa ja IMF:n holhous uhkasi, kaksoisvaje!

  5. Dynamiikkaeroja!

  6. GLOBALISAATIO KIIHTYY • Megatrendit: • MARKKINOIDEN JA KILPAILUN • MAAILMANLAAJUISTUMINEN • (2) TEKNOLOGINEN KEHITYS RATKAISEE • (3) YRITYSTOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN • (4) SUORIEN INVESTOINTIEN MERKITYS KASVAA

  7. Megatrendit: • MARKKINOIDEN JA KILPAILUN MAAILMAN- LAAJUISTUMINEN • tavara-, palvelu-, työ - & pääomamarkkinat • osin tarkoituksellista (”deregulaatio”), osin tahatonta (it-teknologia) • kilpailu kovenee ja tuottajien monopolivoima heikkenee  kuluttajat hyötyvät! • pääoma siirtyy sinne, missä tuotto on korkein • ratkaiseva ohjauskriteeri on panostuottavuus/panoskorvaus • tuotteita differrentioimalla eli brändejä luomalla mahdollisuus saavuttaa hinnoitteluvoimaa

  8. (2) TEKNOLOGINEN KEHITYS • selittää vähintään 80% hyvinvoinnin kasvusta tuottavuuden kasvun katalysaattorina • pääomat allokoituvat sinne, missä on ideoita eli innovaatioita, ei vain resursseja • innovaatiot yhä enemmän tieteeseen ja osaamiseen nojautuvia • tiedon positiiviset ulkoisvaikutukset • economies of scale and scope  ydinosaaminen • verkostoitumista selittävät markkinoiden käytön transaktiokustannukset, suurten hierarkioiden johtamis- ja hallintakustannukset, osaamisen erikoistuminen sekä riskien jako suurten kiinteiden uponneiden kustannusten kattamiseksi • techno + logy + laatu = innovaatio  yritysspesifinen tiedon positiiviset ”tacit knowledge” ulkoisvaikutukset

  9. 4,00 4,00 % BKT:sta 3,50 3,50 3,00 3,00 2,50 2,50 2,00 2,00 1,50 1,50 1,00 1,00 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 arvio Lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators 2001, P.Okko 2002 Tutkimus- ja kehittämispanostus eräissä OECD-maissa Ruotsi SUOMI Japani USA Saksa OECD keskiarvo Ranska Englanti Tanska Itävalta Norja

  10. TOIMIALOITTAINEN VERTAILU SUOMESSA Ala Q-% Q/L-% TFP-% • PAPERI 60-88 4.7 5.2 3.7 87-93 2.3 6.8 4.4 92-98 4.9 4.8 5.8 Laman kautta uuteen teknologiaan? • KEMIA 60-88 8.0 5.9 3.8 87-93 0.9 4.1 1.9 92-98 5.2 3.2 3.5 Ei lamaefektiä eikä uutta teknologiaa?

  11. Q-% Q/L-% TFP-% • KONE-JA METALLIT. • 60-88 5.3 4.5 3.7 • 87-93 -4.1 2.7 0.6 • 92-98 9.2 3.2 5.1 • Uuden teknologian vaikutustako? • SÄHKÖTEKNINEN • 60-88 7.9 5.6 3.8 • 87-93 10.5 15.7** 13.4** • 92-98 24.7** 13.1** 12.3** • Maailman huikein menestystarinako? • TEHDASTEOLLISUUS • 60-88 4.8 4.9 3.3 • 87-93 -0.2 6.6 3.8 • 92-98 8.2 5.0 6.4

  12. MITÄ SIIS TIEDÄMME UUDESTA TALOUDESTA? • Yhdysvalloissa kasvuvaikutus tulee suoraan ICT-sektorin kautta läpäisyvaikutuksena • Tuottavuusparadoksi näyttää voitetulta; kuitenkin on palattu vasta periodin 1950-65-tasolle • Suomessa kasvuvaikutus tulee ensi sijaisesti kokonaistuottavuuden ja toissijaisesti työn tuotavuuden kautta • ICT-sektorin vaikutus Suomessa näkyy vielä lähinnä sähköteknisen alan eli Nokia-klusterin kasvuvaikutuksena. Muualla Euroopassa tilanne vielä huonompi.

  13. (3) YRITYSTOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN • yhdentymiskehitys kiihtyy ja toivottavasti laajenee • päätösvalta enenevästi suuryrityksille ja niiden kanssa verkostoituneille • pääomaliikkeiden kontrollointi vaikeaa ja hyvinvointi- vaikutuksiltaan kallista (vrt. säännöstelyn hinta) • pitkällä aikavälillä yrityksen (ja kansakunnan) pelastaa vain innovatiivisuus ja tuotannollinen tehokkuus • makrotalouspolitiikan tehtäväksi jää toimivien institutionaalisten rakenteiden luominen (kilpailupolitiikka, koulutus- ja teknologiapolitiikka, investointipolitiikka, ympäristöpolitiikka, stabiili raha- ja finanssipolitiikka)

  14. (4)SUORIEN INVESTOINTIEN MERKITYS KASVAA • taustalla ”tacit knowledgen” vaikea siirrettävyys ja ”generic knowledgen” huono suojattavuus  • R & D –tietoa ei voi eikä uskalla luovuttaa markkinoiden välitettäväksi. Väistämätön kansainvälistyminen! • Systeemikilpailu: institutionaaliset rakenteet ja kannustinjärjestelmät (verotus, tulonjako) • Viro ja kumppanit kovia ja aitoja haasteita.

  15. ONGELMIA GLOBALISAATIO- KEHITYKSEEN TOKI LIITTYY: • Markkinat eivät toimi tehokkaasti silloin, kun esiintyy: • Ulkoisvaikutuksia: ne taloudellisen toiminnan seuraukset, jotka kohdistuvat muuhun kuin tuottajaan tai kuluttajaan eli kolmanteen osapuoleen. • Yrityksillä on monopolivoimaa: yritykset pystyvät kilpailun puutteen vuoksi hinnoittelemaan tuotteen hinnan yli sen tuotantokustannusten. • Informaatio on epätäydellistä ja/tai asymmetristä • VÄITE: globalisaation ongelmat liittyvät juuri negatiivisiin ulkoisvaikutuksiin (saastuminen, korruptio, lapsityövoiman käyttö jne.) sekä kilpailun esteisiin niin kansainvälisillä kuin kansallisilla markkinoilla.

  16. RATKAISUT: • Ilman kunnollista ympäristöpolitiikkaa omistusoikeus ympäristöön on saastuttajalla. Omistusoikeudet on saatettava kuntoon, globaalissa yhteydessä globaalein sopimuksin. Paljon on tehtävissä vähentämällä korruptiota ja määrittelemällä institutionaaliset perusoikeudet kuntoon(vrt. Venäjä). Vika ei aina ole monikansallisten yritysten. • (ii) positiivisten ulkoisvaikutusten hyöty on niinikään toteutettava globaalein sopimuksin ja esim. tutkimusta ja tuotekehitystä on kyettävä tukemaan myös globaalisti. Tärkeä on rakentaa immateriaalioikeudet kannustavasti (pakollinen lisenssiointi jne.) ja oikeudenmukaisesti.

  17. RATKAISUT: • markkinavoiman käyttöön liittyvät loukkaukset on otettava mukaan WTO:n asialistalle siten, että luodaan kansainvälinen ylikansallinen kilpailulakisäännöstö, jolla voidaan säädellä sitä, että yrityksiä kohdellaan tasapuolisesti eikä markkinavoiman liiallista käyttöä sallita (paljon tehtävää ja paljon vastustusta). • Tarvitaan siis globaalia poliittista ohjausjärjestelmää säätelemään ulkoisvaikutuksia. • Kansalaisten perusoikeudet, perustoimeentuloturva, demokratia sekä kuluttajaliikkeet ovat keskeisiä tässä prosessissa.

  18. EUROOPPA 2013? • kilpailu kovenee kaikilla sektoreilla, suljetun sektorin suoja-ajat alkavat olla ohi! • panostuottavuus/panoskorvaus ratkaisee • väestön ikääntyminen vie 1%-yksikön kasvusta • systeemikilpailu: oikeudet vs. velvollisuudet • julkisen sektorin saaneerauspaineet • verokilpailu on totta, myös palkkatulot mukaan • julkisen sektorin tuottavuuskehitys • palvelujen yksityistäminen • ICT-läpimurto muilla toimialoilla toteutettava

  19. kannustinjärjestelmät uusiksi ja tehokkaiksi • tulospalkkaus, sidotut osakkeet, optiot ja sisäinen yrittäjyys • yrittäjäriskien jako: tuloerot tuottavuuden mukaan • siirtolaisuus, mahdollisuus enemmän kuin uhka • EU:n integraatio syvenee väistämättä jonkin ajan kuluttua, finanssipolitiikan harmonisointi, verokilpailu ja suhdannetasausmekanismit • EU:n tehokkuutta on lisättävä, vähemmän komissaareja, enemmistöpäätökset ja maatalouden roolin heikentämien suhteessa teknologiapolitikkaan • rakenteelliset uudistukset, vakaus- ja kasvusopimuksen löysempi tulkinta • aluetukijärjestelmän uudelleenarviointi (ei byrokratiaa)

  20. Euroskleroosin purkaminen tai näivettyminen • Työnantajalle kannustin työllistää • verokiila, • työsuhdeturva joustavammaksi pk-sektorilla • tuloerojen kasvun salliminen) • Työttömälle kannustin työllistyä • ansiosidonnaisen keston alentaminen, • eläkeputki poikki, • verotettavan tulon alaraja ylös, • kansalaispalkka • yksityinen sosiaalivakuutus!

More Related