1 / 20

Kulttuurin merkitys identiteetille

Kulttuurin merkitys identiteetille. SahuVat 2013 Marianne Niinimäki. Opetussuunnitelman tavoitteet . Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma Ottaa työskentelyssään kokonaisvaltaisesti huomioon eri kulttuureista tulevien asiakkaiden ja potilaiden tarpeet Vanhustyön koulutusohjelma

sinjin
Download Presentation

Kulttuurin merkitys identiteetille

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Kulttuurin merkitys identiteetille SahuVat 2013 Marianne Niinimäki

  2. Opetussuunnitelman tavoitteet • Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma • Ottaa työskentelyssään kokonaisvaltaisesti huomioon eri kulttuureista tulevien asiakkaiden ja potilaiden tarpeet • Vanhustyön koulutusohjelma • Työskentelee monikulttuurisissa työyhteisöissä ja eri kulttuureissa tulevien asiakkaiden ja potilaiden kanssa ja kehittää aktiivisesti kulttuuritietoisuuttaan ja herkkyyttään havaita kulttuurisia eroja • Perustelee monipuolisesti työtilanteisiin liittyvän toimintansa tiedoilla erilaisista kulttuureista ja monikulttuurisuudesta

  3. Lähiopetuksen tavoitteita, pohdittavaa… • Kulttuurin merkitys identiteetille? • Miten kulttuuri vaikuttaa identiteettiin? • Monikulttuurisuus tai kulttuurinen monimuotoisuus – mitä merkitsee a) yleisellä tasolla, b) lähihoitajan työssä?

  4. Monikulttuurisuus – kulttuurinen monimuotoisuus • Lisääntyvä kansojen sekoittuminen • Ihmisten lisääntynyt liikkuminen yli rajojen • Laajenevat opiskelu- ja työskentelymahdollisuuden ulkomailla • Erilaiset taloudelliset, poliittiset ja kulttuuriset ilmiöt lisäävät kulttuurien välistä vuorovaikutusta, vaikuttavat ammatillisiin tehtäviin  edellyttävät ammattilaisilta uudenlaista osaamista ja tuottavat uudenlaisia vaatimuksia

  5. Mitä tarkoittaa kulttuuri? • Arvot, käsitykset, kielelliset ilmaisut, ajattelun muodot, käyttäytymisnormit, kommunikaatiotyylit, jotka tietty ryhmä ihmisiä on kehittänyt varmistaakseen selviytymisensä tietyssä ympäristössä • KOKONAISUUS – määrittyy sosiaalisesta käyttäytymisestä, taiteesta, uskomuksista, arvoista, tavoista, maailmankatsomuksesta ja inhimillisestä elämästä yleensä  enemmän tai vähemmän näkyvää, pääasiassa jollain tavalla opittuja asioita • Asenne, arvot, uskomus, ideologia, kulttuurituntemus, kulttuuriherkkyys, kulttuuri-imperialismi (~alistaminen), kulttuurien erilaisuus ja kulttuurikompetenssi

  6. Kulttuuri vaikuttaa keskeisesti ihmisten käyttäytymiseen ja toimintaan • Kulttuuritaustan merkitys korostuu kansainvälisessä kanssakäymisessä, koska siinä omaa ja vierasta kulttuuria analysoidaan tavallista perusteellisemmin • Vaikka kulttuuri on laajalti tiedostamatonta, silla on voimakas vaikutus sairauteen ja terveyteen •  mm. lähihoitajan tunnistettava ja arvotettava kulttuurisia uskomuksia ja tapoja ja otettava ne mahdollisuuksien mukaan huomioon käytännön hoitotyössä • Huom! Tietyt säännöt ja normit sosiaali- ja terveydenhuollossa sellaisia, joita tulee noudattaa ikään, sukupuoleen ja kulttuuriin katsomatta •  esim. sairaalahygienia on ehdoton ja aiheuttaa sekä hoitajan että potilaan pukeutumisen rajoituksia

  7. Kulttuurin eri kerrostumia • Kansallinen taso • Etninen taso • Uskonnollinen taso • Kielellinen taso • Sukupuoleen liittyvä taso • Sukupolveen liittyvä taso • Sosiaaliseen luokkaan liittyvä taso • Työpaikkaan liittyvä taso • Työorganisaatioon liittyvä taso

  8. Hofstede (2005) • http://www.mindtools.com/pages/article/newLDR_66.htm • Kulttuuri on opittu ”mielen kollektiivinen ohjelmointi”, joka erottaa yhteen ryhmään tai luokkaan kuuluvat ihmiset toisistaan •  eroja: • Yhteisöllisyydessä • Maskuliinisuudessa ja feminiinisyydessä • Epävarmuuden välttämisessä

  9. Yhteisöllinen kulttuuri • Ketään ei jätetä yksin hänen sairastaessaan tai joutuessaan kriisiin • Itsestään selvää, että läheiset ovat läsnä • Perhe = vanhemmat ja lähisukulaiset • Ihminen tuntee olevansa riippuvainen ryhmästä ja sen tuesta ja on valmis elämään ryhmän normien mukaan • Ihminen vaistoaa herkästi toisten tarpeet ja miten tulee milloinkin käyttäytyä • Yhteisöllisessä kulttuurissa uskonnolla tavallista syvempi ja yleisesti tunnustetumpi merkitys  tietoisuus elämän kietoutumisesta Jumalaan ja maailmankaikkeuteen

  10. Epävarmuuden sietäminen • Epävarmuutta välttävissä yhteiskunnissa enemmän sääntöjä ja ohjeita kuin yhteiskunnissa, joissa epävarmuutta siedetään • Vrt. suomalainen kulttuuri

  11. Maskuliinisuus ja feminiinisyys • Kuvaa sukupuoliroolien jakautumaa eri yhteiskunnissa • Naiset arvostavat työssään enemmän sosiaalisia päämääriä, ihmissuhteita ja muiden auttamista • Miehet tavoittelevat menestystä, uralla etenemistä ja hyvää palkkaa • Maskuliinisissa kulttuureissa johtajuuteen kuuluvat vahvat ja autoritaariset päätökset • Feminiinisissä kulttuureissa päätöksenteko demokraattisempaa ja neuvottelevampaa

  12. Kulttuurikompetenssi • = kyky ottaa huomioon ihmisten kulttuuritausta ja sen merkitys ja tulla toimeen eri kulttuureista lähtöisin olevien ihmisten kanssa • Hoitotyössä ammattitaidon osatekijä, joka parantaa terveydenhuollon palvelujen tasoa ja hoitotyön laatua • Kulttuurikokemus ohjaa hoitajaa kulttuurien välisessä kanssakäymisessä • Kulttuurinen tahto = motivaatio, joka ohjaa hoitajaa hankkimaan tietoa kulttuureista ja osoittaa tämän olevan avoin ja joustava erilaisten ihmisten kanssa •  tarvitaan erilaisten kulttuurien luomien jännitteiden vähentämiseksi toimittaessa eri alakulttuureita, uskontoja, kansallisuuksia ja etnistä alkuperää edustavien ihmisten kanssa

  13. Kulttuurisen kompetenssin osa-alueet (Giger ja Davidhizar 1991) • Kulttuurinen tietoisuus • Herkistymisprosessi, jossa tarkastellaan omia uskomuksia ja ennakkokäsityksiä muista kulttuureista ja niiden edustajista • Keskeistä oman kulttuuritaustan arvojen, uskomusten ja käyttäytymismallien tunnistaminen • Kulttuurinen tieto • Erilaisesta kulttuurista tulevan potilaan näkemyksen ymmärtämistä, erojen ja yhtäläisyyksien ymmärtämistä ja tietoa ihmisten biologisista, fysiologisista ja psykologisista erilaisuuksista • Kulttuurinen taito • Taitoa kerätä, suunnitella ja toteuttaa potilaan kulttuuriset tarpeet huomioivaa hoitotyötä ja taitoa määrittää tarpeita

  14. Kulttuurisen kompetenssin osa-alueet (Giger ja Davidhizar 1991) • Kulttuurin tahto • Aitoa kiinnostusta ja motivoituneisuutta erilaisten ja eri kulttuureista lähtöisin olevien ihmisten hoitamiseen • Ominaisuus, johon liittyy intuitiivinen empatiakyky • Kulttuurin kohtaaminen • Sisältää ajatuksen eri kulttuureista lähtöisin olevien potilaiden vuorovaikutuksellisesta kohtaamisesta ja kiinnostuksen hakeutua kulttuurisiin kohtaamistilanteisiin • Kulttuurin tahto • Erilaisuuden hyväksymisen taito • Sisältää empatiakyvyn, hyvät viestintä- ja vuorovaikutustaidot

  15. Kulttuurisen erilaisuuden kohtaaminen hoitotyössä • Muuttoliikkeen ja väestön liikehdinnän syyt asuinalueelta, maasta ja maanosista toiseen erilaisia • Saattaa aiheuttaa yksilön ja perheiden stressaantumista, erilaisia henkisen pahoinvoinnin oireita • Merkityksellistä on, saako ihminen sosiaalista tukea ja millainen on hänen kulttuurinen identiteettinsä ja itsevarmuutensa • Lisäksi vaikuttavat sosiaaliset verkostot, mahdollinen rasismin kohtaaminen ja työllistyminen

  16. Hoitajan tulee huomioida oman suhtautumisensa lisäksi: • Maahanmuuttajan omat selitysmallit sairaudesta • Maahanmuuttajan suhtautuminen sairauteen • Millaisella maahanmuuttostatuksella maahanmuuttaja on tullut maahan (pakolainen, siirtolainen vai turvapaikanhakija) • Maahanmuuttajan kokemukset muutosta • Ympäröivän kantaväestön asenteet maahanmuuttajia kohtaan • Maahanmuuttajan kulttuuri-identiteetti • Mahdollinen kulttuurien välisen konfliktin vaara uudessa kotimaassa • Miten usein maahanmuuttaja kohtaa oman kulttuurinsa ja ryhmänsä jäseniä? • Maahanmuuttajan odotukset terveyspalveluja kohtaan

  17. Omasta arvomaailmasta puhuminen • Asenteet suhteessa uskonnolliseen vakaumukseen ja uskonnonharjoittamiseen • Uskonto osa jokaista kulttuuria ja vaikuttaa merkityksiä antamalla ja maailmankuvaa muovaamalla • Uskonto voi olla osa kulttuuri-identiteettiä, ei jokapäiväinen asia • Sairaus aiheuttaa usein erilaisia tunteita: yksin olemisen pelko, toimenpiteiden pelkoa, vierauden, epätietoisuuden, nöyryytyksen tunteita, ahdistusta, ikävää, surua, psykosomaattisia oireita… • Eri sukupuolta oleva hoitaja tai potilashuoneen jakaminen muiden potilaiden kanssa saattaa aiheuttaa ahdistusta

  18. Potilaan hoitoon vaikuttavia kulttuurisidonnaisia seikkoja: Potilaan käsitys siitä • Mistä ja miten asiasta voi puhua ja kenelle • Soveliaisuuskäsitykset • Häpeän ja kunnian käsitykset • Hoitoihin liittyvät käsitykset • Suhtautuminen kärsimykseen, kipuun ja kuolemaan ja niihin reagoiminen

  19. Tärkeää selvittää, mikä on hyväksyttävää tai sopimatonta käytöstä eri kulttuureissa sekä kohdata potilas ensisijaisesti yksilönä ja kunnioittaa hänen toiveitaan • Hoitotyössä sekä ammatillinen että henkilökohtainen haaste on keskitien löytäminen ammattitaidon, henkilökohtaisen vakaumuksen, avoimuuden ja ihmisten yksilöllisen kunnioittamisen välille

  20. Potilaan kulttuuriperusteisten tarpeiden arviointi (Giger & Davidhizar)

More Related