Japanin kielen opetus Teknillisessa Korkeakoulussa

1. Japanin kielen opetus Teknillisessa Korkeakoulussa Opetuksen historia ja kehitys Vuosina 1983 - 2008

2. 1. Historia • Japanin opetus alkoi syksyllä 1983 opettajana Jouko Seppänen laskentakeskuksesta. • Se käynnistettiin opiskelijoiden toivomuksesta: • Sähköinsinöörikilta teki Japani-ekskursion ja sitä varten matka-laiset halusivat valmentautua jonkin verran kielellisesti. • Taustana oli 80-luvun alun Japani-buumi, joka aiheutui Finnairin suoran lentoreitin avauksesta Japaniin 29. 4. 1983. • TKK:lle tuli natiivi japanin kielen tuntiopettaja kevätlukukaudella 1984, joka on opettanut japania TKK:lla tähän päivään asti. • Elokuussa 1987 hänestä tuli Suomen ensimmäinen japanin kielen lehtori.

3. 2. Japanin kielen opetuksen kehitys • 80-luvulla japanin kielen opetus oli tavallaan harrastuspohjalta. Sitä voisi nimittää turistikielen kurssiksi. • Kuitenkin 90-luvun loppupuolella tilanne on täysin muuttunut: Japanin kielen opiskelu ei ole enää pelkkää harrastusta, vaan opiskelijat vaativat siitä käytännön hyötyä. • Tämä antoi opettajalle mahdollisuuden nostaa vaatimukset ylöspäin. • Samalla maailma on kansainvälistynyt. Japanista on tullut johtava maa tekniikan alalla sekä maailman toiseksi suurin talousmahti jo 1980-l. • Suomalaiset yhtiöt ryhtyivät tekemään maihinnousua Japaniin esim. Nokia, Kone, Neste yms. • Paras esimerkki on 5 ent. teekkaria Kone-yhtiössä japanin kielen taitojen ansiosta. • Yksi opiskelijoista on läpäissyt Japanin valtion järjestämän kielen tasokokeen (JLPT) korkeimman tason, jota pidetään hyvin vaativana. • 90-luvun puolivälin jälkeen olen ryhtynyt tekemään omaa japanin oppikirjaa, joka nyt on kustantajaa vaille valmis.

4. 3. Japanin kielen kurssit TKK:lla tällä hetkellä • Japani 1-6 = 4 op:n yleiskielen kurssit (2 kertaa viikossa 3:n vuoden ajan) • Tekniikan japanin seminaari 1-2 = 2 op:n kertauskurssit (kerran viikossa vuoden ajan) • Merkkikurssit = 2 op:n tukikurssit (kerran viikossa ensimmäisen vuoden jälkipuoliskolla) • Käytännön japani = 2 op:n tukikurssit (kerran viikossa toisen vuoden jälkipuoliskolla) • Lisäksi on paljon itsenäisesti suoritettavia kursseja

5. Kurssikaavio 1/2 Japani 1 (4 op) Syksy A1 Japani 2 (4 op) Japani 1 (4 op) Kanjikurssi (2 op) Kevät A2 A1 Kanjikurssi (2 op) Japani 2 (4 op) Kesä A2 Japani 3 (4 op) Syksy A2 Japani 4 (4 op) Käytännön japani (2 op) Kevät B1 B1 Jatkuu

6. Kurssikaavio 2/2 Jatkuu Japani 5 (4 op) Syksy B1 Japani 6 (4 op) Kevät B2 Tekniikan japani 1 (2 op) Syksy C1 Tekniikan japani 2 (2 op) Kevät C1

7. Japanin alkeiskurssille pyrkineiden ja kurssin aloittaneiden määrä Tiedot puuttuvat

8. Suoritetut opintoviikot ja opintopisteet

9. 4. Nykytilanne • Kuten taulukoistakin näkyy, opiskelijoiden mielenkiinto japanin kieleen kohtaan kasvaa kasvamistaan ja tänäkin vuonna kasvu on ollut räjähdysmäinen. • Tendenssi on sama Helsingin seudun kesäyliopistossakin. Ilmiötä voitanee nimittää toiseksi Japani-buumiksi. • Tämän buumin aiheuttajina ovat ns. otaku-ilmiöt eli animen ja mangan (sarjakuvan) suosiot varhaisnuorison keskuudessa. • Toinen taulukko kertoo, että viime aikoina suoritukset ovat kasvaneet siitä huolimatta, että olen kiristänyt vaatimustasoa koko ajan. Vaatimustasosta hyvänä esimerkkinä on tekniikan japanin seminaari. • Japanin kielen opiskelu TKK:lla on nykyisin kaukana turistiharrastuksesta. • Opiskelijat haluavat hyödyntää japanin kielen taitoaan ammatin valinnassa.

10. 5. Vaihto-opiskelumahdollisuudet Japanissa Vaihto-oppilaana opiskelu Japanissa houkuttelee yhtä paljon opiskelijoita. Tällä hetkellä TKK:lla on seuraavat yhteistyökumppanit Japanissa Koko TKK:n kanssa yhteistyösopimuksen solmineet: University of Tokyo Tokyo Institute of Technology Kanazawa University Tohoku University Waseda University Osastokohtaisesti yhteistyösopimuksen solmineet: Kyoto University - TKK:n R-osasto Kyoto Institute of Technology - BIT Research Center (entinen TAI Research Center) Nagoya Institute of Technology - TKK:n MK-osasto Muroran Institute of Technology - TKK:n S-osasto

11. 6. Ongelmat TKK:lla • Jos opiskelijoiden mielenkiinnon ja motivaation suotuisa kehitys jatkuu samalla tavalla, pian tarvitaan lisää ryhmiä ja kursseja. Tällöin tarvitaan toinen opettaja, mutta resurssipuute tulee vastaan. • Nykyisen systeemin mukaan japanin opiskelu aloitetaan TKK:lla ihan alusta asti ja 3-vuotisen opiskelun aikana ei ehditä muuta, kuin tutustua kieliopin perusteisiin ja harjoittelemaan välttämättömät kirjaimet. Sanomalehden lukemiseen japanin kielessä tarvitaan yli 2 000 kirjaimen tuntemus. TKK:lla 3:ssa vuodessa ehtii opetella vain 300 kirjainta. • Tämän seurauksena puhumisen ja puhutun kielen ymmärtämiselle jää minimaalisen vähän aikaa ja opiskelijat voivat opiskella kurssilla vain kielen perusteita ja sen jälkeen suositellaan lähtemistä Japaniin vuodeksi harjoittelemaan. Kun opiskelija onnistuu tekemään niin, hän saa erittäin hyvän kielitaidon japanista, mutta harvat onnistuvat siinä, vaikka japanin kieli on periaatteessa helppo kieli suomalaisille. esim. monet tekniikan japanin seminaarin käyneet

12. 7. Valtakunnalliset ongelmat japanin kielen opetuksessa • Japanin opetus on jäänyt edelleenkin ”eksoottiseksi" ilmiöksi. • Ministeriön taholtakaan japanin kielen opetuksesta ei ole annettu säädöksiä tai ohjeita sen kummemmin. • Japanin kielen opettajien taso Suomessa on edelleenkin heikko. • Suomeksi kirjoitettu kunnon japanin kielen oppikirja puuttuu tyystin. Mahdollisimman pikainen tilanteen korjaantuminen olisi toivottavaa. • Suotavaa olisi, että olisi mahdollisuus aloittaa japanin opiskelu viimeistään lukio-vaiheessa. • Miten tutkinnonuudistus sitten aikanaan vaikuttaa Euroopan ulkopuolisten kielten kuin japanin opiskeluun? Se jää nähtäväksi. • Joka tapauksessa talouskasvun keskus on nyt AASIASSA ja Japanin rooli siinä on tärkeä!