1 / 39

ELÄVÄN KUVAN HISTORIAA

ELÄVÄN KUVAN HISTORIAA. Elokuva?. Miten elokuvan historia liittyy nykyhetkeen? Mitä ymmärrämme ”elokuvalla”? Miksi elokuvat kertovat tarinoita? Voisivatko ne olla muunlaisia? Miksi ne ovat sellaisia kuin ovat? Miksi amerikkalainen elokuva hallitsee maailmanmarkkinoita?

uttara
Download Presentation

ELÄVÄN KUVAN HISTORIAA

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. ELÄVÄN KUVAN HISTORIAA

  2. Elokuva? • Miten elokuvan historia liittyy nykyhetkeen? • Mitä ymmärrämme ”elokuvalla”? • Miksi elokuvat kertovat tarinoita? • Voisivatko ne olla muunlaisia? • Miksi ne ovat sellaisia kuin ovat? • Miksi amerikkalainen elokuva hallitsee maailmanmarkkinoita? • Onko elokuva taidetta?

  3. 28.12.1895?

  4. 28.12.1895 - elokuvan syntymäpäivä? • Lumièren veljesten (Auguste ja Louis) kinematografi-esitys Pariisissa, Grand Cafén Intialaisessa salongissa • Myyttinen elokuvan syntyhetki

  5. 28.12.1895 • Mistä oli kyse? • Valokuvattuja... • liikkuvia kuvia • heijastettiin valkokankaalle • julkisesti • maksua vastaan • viihteeksi

  6. 28.12.1895

  7. 28.12.1895 ??? • Mikään näistä asioista ei tapahtunut ensimmäistä kertaa • liikkuvia kuvia oli jo aiemmin heijastettu kankaalle - niin valokuvattuja kuin muitakin • liikkuvia kuvia oli esitetty julkisesti ja maksullisestimyös muilla tavoin (Edisonin kurkistuskaappi-elokuvat)

  8. 28.12.1895? • Elokuvan syntyhetki määritelty vasta jälkikäteen tietyn jo asemansa vakiinnuttaneen elokuvamuodon näkökulmasta. • Ajatus:ne elokuvamuodot, jotka edeltävät tätä, ovat elokuvan "esihistoriaa".

  9. 1900-luvun alkuvuosien aikana "elokuvaksi” määrittyi • elokuvateatterissa esitettävä, valkokankaalle heijastettu (vs. kurkistuskaappimallinen) • valokuvapohjainen (vs. esim. animaatio) • julkinen • maksullinen • Fiktiivinen • viihteellinen (vs. esim. tieteellinen) ELOKUVA

  10. Minkä historiasta puhutaan? • "elokuva"? • äänen tallentaminen? • visuaaliset esitysmuodot? • audiovisuaalisuus? • yleisön huvitukset? • kertovat taidemuodot? • Se mitä elokuvalla kulloinkin ymmärrämme, riippuu siitä, mihin kontekstiin sen liitämme

  11. Nykyhetken ongelma • Nykyhetken tilanne määrää sen minkä historiaa tutkitaan • meillä on elokuva - miten tähän on tultu? • Nykyinen elokuva vaihtoehtoisista malleista tähän asti voitokkain - ”kohtalonomaisuus” • Nykytilanne: kehityksen normi

  12. Elokuva normina? • Elokuva ei ole audiovisuaalisuuden olemuksellinen normi tai päätepiste • Elokuvalla kuitenkin ollut historiallisesti merkittävä asema viimeisen sadan vuoden ajan - ja siinä mielessä se on ”normi”, vertauskohta, josta vallitsevaa tilannetta voi yrittää ymmärtää

  13. 4 tapaa kirjoittaa elokuvan historiaaRobert C. Allen ja Douglas Gomery:Film History:Theory and Practice • Esteettinen historia • elokuva taiteena, elokuvataiteen historia • Teknologinen historia • mitä teknisiä kehitysvaiheita elokuvan historiassa on ollut • Taloudellinen historia • Elokuva kulutushyödykkeenä: miten taloudelliset intressit ovat ohjanneet elokuvan kehitystä? • Sosiaalinen historia • miten elokuva on vaikuttanut yhteiskuntaan;miten elokuvaa on eri aikoina katsottu ja miten yleisö on siihen suhtautunut; elokuvan kulttuurihistoria (levitys, kulutus, vastaanotto, tulkinta)

  14. ELOKUVA ENNEN ELOKUVAA Thaumatrooppi1800-luvun optinen lelu

  15. Visuaalinen populaarikulttuuri 1800-luvulla • Suosittuja esitysmuotoja • taikalyhtyesitykset • valokuvat • panoraama:maalatut kulissit ja kolmiulotteiset hahmot (vrt. laajakangas) • sirkus, freak shows, huvipuistot, music halls - attraktio • kiertävät esiintyjät • Elokuva tarjosi tullessaan aiempaa halvemman tavan tarjota visuaalista viihdettä massoille

  16. Joitain elokuvaa edeltäneitä keksintöjä / laitteita • Camera obscura : kameran alkumuoto • Taikalyhty, laterna magica:kuvien heijastaminen • Tirkistyskaappi • "Tieteelliset lelut": fenakistiskooppi, zoetrooppi:liikkuva kuva • Valokuvaus: kuvien mekaaninen tallentaminen

  17. Camera obscura

  18. Camera obscura ("pimeä huone") • Camera obscura on huone tai laatikko, jonka seinässä on pieni reikä ("neulanreikäkamera”) • Reiän kautta tuleva valo muodostaa vastakkaiselle seinälle (ylösalaisen) kuvan ulkopuolisesta maisemasta • Tämä periaate edelleen keskeinen valokuva- ja elokuvakameroissa • Tunnettu Euroopassa viimeistään 1200-luvulla • Käytettiin esim. auringonpimennyksen tarkkailuun • 1588 Giovanni Battista della Porta kuvasi teoksessaan Magiae Naturalisreaaliaikaisen liikkuvan kuvan esityksen camera obscuran avulla • Toimi myöhemmin mm. taiteilijoiden apuvälineenä; esim. 1600-luvun hollantilaisen maalarin Jan Vermeerin arvellaan käyttäneen camera obscuraa "valokuvantarkoissa" kuvissaan

  19. Camera obscuraReinerus Gemma-Frisiuksen kuvaus auringonpimennyksen tarkastelusta 1544

  20. Pimeässä huoneessa valkoisille kankaille kohdistettuna voidaan nähdä metsästystä, juhlia, vihollisarmeijoita, näytelmiä ja mitä vain halutaan yhtä selvästi kuin ne olisivat omien silmien edessä. Olkoon sen huoneen edustalla, jossa haluat esittää asioita, jokin avara tasanko, johon aurinko pääsee vapaasti paistamaan. Sinne voit asetella puita, metsiä, vuoria, jokia, eläimiä, jotka ovat joko todellisia tai maalattuja, puisia tai muulla tavoin valmistettuja. Niiden sisään voi asettaa pieniä lapsia, kuten teatteriesityksissä. Voit lavastaa hirviä, villisikoja, sarvikuonoja, elefantteja, leijonia tai mitä oliota haluatkin. Niiden tulee sitten tulla esiin aste asteelta, ikään kuin ne tulisivat luolistaan tasangolle. Metsästäjien tulee saapua metsästyskeihäineen, verkkoineen, nuolineen ja muine tarvikkeideen, joilla metsästystä voidaan esittää. Torvet, kornetit ja trumpetit voivat soida. Huoneessa olevat näkevät puut, eläimet, metsästäjien kasvot ja kaiken muun niin selvästi, etteivät kykene sanomaan onko se totta vai harhaa. Magiae Naturalis (1588): XVII Kirja, VI luku. Giovanni Battista della Porta (1535-1615)

  21. Camera obscura taiteilijan apuvälineenä(1855)

  22. Camera obscura-esitys 1877

  23. Taikalyhty • Kuvien heijastaminen – dia/elokuva/videoprojektorin edeltäjä • Olemassa ainakin jo 1600-luvun puolivälissä • CHRISTIAN HUYGENS (1629-1695) Hollantilainen fyysikko. Valmisti vanhimman tunnetun taikalyhdyn, jota kuvaili vuonna 1656 veljelleen lähettämäsään kirjeessä. • kiertävät esittäjät • Fantasmagoria (Robertson, 1700-1800–l. vaihde) • mukana jo alkeellinen liike • suosio kesti pitkään (1900-luvun alkupuolelle)

  24. Taikalyhty (laterna magica)

  25. Taikalyhtyesitys 1700-luvulla

  26. Taikalyhty lasten leluna 1800-1900 –luvun vaihteessa

  27. Tirkistyskaappi • toinen esittämistraditio; "henkilökohtaisempi" kuin taikalyhty: vain yksi katsoja kerrallaan • vrt. esim. TV, tietokonepeli

  28. Tirkistyskaappikuva 1700-luvultaErkki Huhtamo: Elävän kuvan arkelologia

  29. Fenakistiskooppi • 1832 belgialainen fyysikko Joseph Plateau ja itävaltalainen geometrian professori Simon Stampfer keksivät toisistaan riippumatta (Stampferin laitteen nimi “stroboskooppi”) • pyöreä levy, johon on kuvattu liikesarja (sama hahmo liikkeen eri vaiheissa) • katsottaessa reikien läpi pyörivää kuvalevyä (esim. peilin kautta) syntyy vaikutelma levyyn kuvatun hahmon liikkeestä • käytettiin leikkikaluna (“tieteellinen lelu”) • yksi käyttäjä kerrallaan (vrt. kurkistuskaappi) • Myöhempiä muunnelmia zoetrooppi ja praksinoskooppi (useita katsojia)

  30. Fenakistiskooppi

  31. Fenakistiskoopin katselu peilin avulla

  32. ZoetrooppikeksijäWilliam Horner 1834

  33. Praksinoskooppi (Reynaud)

  34. Praksinoskooppi

  35. Praksinoskooppi

  36. Franz von Uchatius: ”Uchatiuksen lyhty”Liikkuvien kuvien projektori n. 1851-53Perustui Stampferin stroboskooppiin

  37. Valokuvaus • Olemassaolevien objektien kuvien mekaaninen tallentaminen • Valokuvan kiinnittäminen • 1826: Nicéphore Niepce: ensimmäinen valokuva • 1835-39: William Fox Talbot ja Louis MandéDaguerre: toimiva tapa kiinnittää valokuvia • Daguerrotyyppi: kuparilevy, ei kopioitava • Kalotyyppi: paperille negatiivi, voitiin kopioida

  38. Nicéphore Nièpce 1826: ”Näkymä ikkunasta Grasissa”(Ensimmäinen kiinnitetty valokuva, valotus 8 tuntia)

  39. Daguerre / Talbot 1835-39

More Related