1 / 42

MATKAILUSEMINAARI 2009

MATKAILUSEMINAARI 2009. Itä-Hämeen liitto ry Itä-Hämeen Matkailuyhdistys ry 22.10.2009. Seminaarin ohjelma: 13.00 - 13.10 Seminaarin avaus ja It ä -H ä meen Liiton esittely It ä -H ä meen Liiton puheenjohtaja Timo Iham ä ki

viveca
Download Presentation

MATKAILUSEMINAARI 2009

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. MATKAILUSEMINAARI2009 Itä-Hämeen liitto ry Itä-Hämeen Matkailuyhdistys ry 22.10.2009

  2. Seminaarin ohjelma: • 13.00 - 13.10 Seminaarin avaus ja Itä-Hämeen Liiton esittely • Itä-Hämeen Liiton puheenjohtaja Timo Ihamäki • 13.10 - 13.15 Itä-Hämeen Matkailuyhdistyksen esittely ja lyhyt • katsaus aiempaan matkailuyhteistyöhön Itä-Hämeessä • Itä-Hämeen Matkailuyhdistyksen puheenjohtaja Asko Alho • 13.15 - 13.35 Matkailun yhteistyön kehittäminen: Case-Häme • Hämeen Matkailun toimitusjohtaja Raija Forsman • 13.40 - 14.00 Matkailutulon kehittämisen haasteita Itä-Hämeessä • toimitusjohtaja Aimo Bonden • 14.00 - 14.15 Heinolan seutukunnan MasterPlanin esittely • tuottaja Hannu Suontausta, CreaMentors Oy • 14.15 - 14.30 Kahvitauko • 14.30 - 15.00 Valmistellut puheenvuorot kunnilta ja yrittäjiltä (á 3min) • 15.00 - 16.30 Tuumatalkoot: kehittämisideat ja yhteistyömuodot • Kalevi Antikainen • 16.30 - 16.50 Tuumatalkoiden kooste • 16.50 - 17.00 Seminaarin päätössanat • Asko Alho

  3. Timo Ihamäki Puheenjohtaja Itä-Hämeen liitto ry ITÄ HÄMEEN LIITTO RY KUNTIEN YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA JO YLI VIIDENKYMMENEN VUODEN AJAN

  4. Jos otetaan Suomen kartta ja katsotaan, missä Itä-Häme sijaitsee, niin kyllähän se on erinomaisella paikalla keskellä Etelä-Suomea. Täällä on kuitenkin monta kertaa syntynyt tunne, että eletään hiukan syrjässä. Liikenneyhteyksien parantuessa tällaiset tunteet ovat helpottumassa. Nyt on vain löydettävä ne vetovoimatekijät, jotka kiinnostavat ihmisiä ja elinkeinoelämää. Tosiasia on se, että edunvalvonnassa ei viime kädessä itähämäläisten yhteisiä etuja aja tai heidän puoltaan pidä muut kuin itähämäläiset itse. Itä-Hämeen Liiton matkailuseminaarissa on yhteistyökumppaninamme Itä-Hämeen matkailuyhdistys. Monissa asioissa on alueellamme menty eteenpäin, mutta matkailun kehittämisessä on jäänyt paljon toivomisen varaa. Nyt on tarkoitus puhaltaa vauhtia ja virikkeitä myös tälle alalle. Ensiksi on todettava, että matkailu ja sen kehittäminen on elinkeino ja palveluala. Se ei ole puuhastelua vaan vakavasti otettavaa työtä. On selvitettävä, mitkä ovat Itä-Hämeen vahvuudet, infrastruktuuria on riittävästi. Sijaitsemme metropolialueella ja täältä alkaa järvi-suomi. Matkailullamme on hyvät ulkoiset ja ympäristölliset puitteet. Sisältöä puuttuu. Mikä saa ihmiset vierailemaan täällä? eikä vain piipahtamaan tai ohi ajamaan, vaan myös pysähtymään päiväksi pariksi. Markkinointi on investointi. Vierumäellä on onnistuttu, entä muualla. Seminaarissamme on tarkoitus pohtia syntyjä syviä. Olemme onnistuneet saamaan myös erinomaiset ja asiantuntevat alustajat. Miten luodaan matkailulle otollinen henkinen ilmapiiri? Miten luoda ja rakentaa positiivinen mielikuva alueestamme? Miten saadaan asiat toimimaan yhteistyössä? Onko kunnalla rooli olla mukana vain alkuvaiheessa luomassa yleisiä edellytyksiä? Toivon, että saamme hyvän lähtölaukauksen Itä-Hämeen matkailun kehittämiseen! ITÄ-HÄMEEN LIITON MATKAILUSEMINAARI Timo Ihamäki Itä-Hämeen Liiton puheenjohtaja

  5. Asko Alho 22.10.2009 MATKAILUYHTEISTYÖTÄ ITÄ-HÄMEESSÄ Tervetuloa matkailuseminaariin myös Itä-Hämeen Matkailuyhdistyksen puolesta! Erityisesti toivotan tervetulleiksi seminaarimme asiantuntijat toimitusjohtajat Raija Forsmanin, Aimo Bondenin ja tuottaja Hannu Suontaustan. Aloitteemme tämän seminaarin järjestämisestä syntyi toteamuksesta, että Heinolan seutu, Itä-Häme on jäämässä sivuosaan suurempien matkailualueiden puristuksessa. Siksi onkin tarpeen kokoontua yhdessä pohtimaan matkailumme toiminnallista linjaa. Seminaarin tavoite on lyhyesti kirjattu kutsun ohjelmaan. Yhdistyksestämme muutama sana. Kun keskusliittomme Suomen Matkailuliitto vuonna 1887 perustettiin, se sai hoitaa Suomen matkailun kehittämistä aina 1960-luvulle saakka, jolloin jo alkoi syntyä yksityistäkin matkailun yritystoimintaa eri puolille maata. Matkailuliitto oli eräänlainen valtion organisaatio ja valtion budjetissa oli vielä 1966 maininta: ” kotimaassa tapahtuvan matkailun markkinoinnista vastaa Suomen Matkailuliitto”. Liiton toimintaa varten perustettiin 25 matkailuyhdistystä eri maakuntiin, yhtenä niistä Itä-Hämeen Matkailuyhdistys. Keskusjärjestönsä tapaan ne hoitivat alueellista matkailun edistämistä aina 1970-luvun lopulle, jolloin kuntien matkailulautakunnat lopettelivat toimintaansa ja perustettiin matkailupalveluyhtiöitä. Heinolassa se tapahtui 1983 kun Heinolan Matkailupalvelu Oy perustettiin. Siihen asti kaupungin matkailuasiamiehen tehtäviä hoiti yhdistyksemme toiminnanjohtaja. Itä- Hämeen Matkailuyhdistys, toimialueena Hartola, Heinola ja Sysmä, aiemmin myös Joutsa, on toiminut vuodesta 1935. Yhdistyksen tarkoituksena on matkailun kehittäminen alueellaan, kuten säännöt sanovat. Toiminnan painopiste on ollut Heinolassa, jossa yhdistys 1950-luvun alussa aloitti retkeilymajatoiminnan, vesitornin valmistuttua kahvilanpidon kahvila Näkötornissa ja 1960 Heinäsaaren leirintäalueen hoidon. Yhdistyksemme hallituksessa on aina ollut edustaja alueen kunnista, pitkäaikaisimpina kunnanjohtajat Raini Kanerva ja Olavi Kekäläinen, jotka 1970- ja -80-luvuilla toimivat yli 20 vuotta yhdistyksen hallituksessa. Heidän kauttaan välittyivät kuntiin myös Matkailuliiton ajankohtaiset alan kehittämisideat ja uskon, että molempien kuntien matkailun kehittäminen sai vauhtia heidän toimestaan. Molemmat kunnat ovat olleet aloitteellisia ja nähneet matkailun tärkeän merkityksen kunnan kehittämisessä. Nykyiset edustajat ovat Kalevi Antikainen Hartolasta ja Veikko Lahtinen Sysmästä. Yhdistyksemme liiketoiminta jatkui 1990-luvun alkuun, jolloin vähitellen aloimme luopua siitä. Näkötornien vetovoima hiipui, retkeilymajatoiminnan vetovoimaa veivät mm. matkailuvaunut ja – autot.

  6. Vastaperustettu Matkailuyhdistys kutsui koolle maakuntakokouksen vuonna 1938 ” keskustelemaan matkailun vilkastuttamisesta koko laajassa maakunnassa” Tilaisuuden alustajiksi olivat lupautuneet Suomen Matkailijayhdistyksen toimitusjohtaja, kirjailija Yrjö Soini, tunnettu myös nimimerkki Agapetuksena, ja Suomen Urheiluopiston johtaja Akseli Kaskela, Suomen liikuntakulttuurin voimahahmo sekä SVUL:n ja Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja. Heinäsaaren leirintäalue on edelleen voimissaan ja yhdistys teki paljon työtä vakuuttaakseen Heinolan päättäjät toiminnan kannattavuudesta. Yrittäjän hoidossa alue voi hyvin kuten myös muissa alueen kunnissa. Itä-Hämeen matkailuolojen kehittämistä aloitellaan Sitten muutama sana I-H matkailuolojen kehittämisestä seitsemän vuosikymmentä sitten. Pieni pala historiaa. Kokous piti matkailullista yhteistoimintaa tärkeänä ja päätti kutsua Hartolan kansanopistolle kuntien edustajakokouksen keskustelemaan ja päättämään maakunnallisesta matkailujärjestöstä. Hartolan kokouksessa, vuoden 1938 marraskuussa, asia eteni ja 5-henkinen toimikunta sai tehtäväkseen viedä asiaa eteenpäin. Toimikuntaan tulivat pöytäkirjan mukaan herrat opistonjohtaja Akseli Kaskela, johtaja Kalle Saarelma Heinolasta, mv. Juho. Ruskeala Hartolasta, mv. Frans Lautaportti Sysmästä ja kunnankirjuri A. Tonttila Asikkalasta. Myöhemmin paikkakunnalta pois muuttaneen Kaskelan tilalle valittiin kapteeni Yrjö Schildt Sysmästä. Toimikunta kokoontui huhtikuussa 1939 edistämään asiaa. Tuolloin mv. Ruskeala ”alustikysymyksen erityisen maakuntaliiton perustamisesta Itä-Hämeeseen ehdottaen liitolle nimeksi ”Itä-Hämeen Maakuntaliitto”. Ehdotus sai kannatusta ja toivottiin, että Heinolaan kutsuttaisiin tässä tarkoituksessa koolle elokuussa perustava kokous. Vuoden 1939 syksyllä tulivat kuitenkin eteen koko isänmaan kannalta tärkeämmät asiat ja matkailun kehittäminen Itä-Hämeessä jäi sodan jälkeiseen aikaan. • Itä-Hämeen kunnat aloittivat tiiviin yhteistyön 1957 ja tärkeimpiä yhteistyöhankkeita matkailun kannalta ovat olleet pikaisesti luetellen: • - 4- ja 5-teiden parantamiseen liittyvät hankkeet. • - moottoritien valmistuttua 1993 avattu Tähtihovin Infopiste, joka toimi tielläliikkujien palvelemisen lisäksi alueen kuntien ja yrittäjien tiedon jakelukanavana ja matkailuneuvoja vastasi tiedon jakelusta. • - Itä-Hämeen I matkailustrategia, joka valmistui 1995 • Itä-Hämeen matkailun kehittämispäivä 2003 Joutsassa • Itä-Hämeen matkailutyöryhmän toimintakausi 2000- 2005, jolloin laadittiin II matkailustrategia 2000–06

  7. Erinäisten matkailutyöryhmän henkilöstövaihdosten ja toiminnan uudelleenjärjestelyjen vuoksi Infopisteen toiminta päättyi vuoden 2005 lopussa ja myös matkailuyhteistyö entisessä muodossaan. Strategioita ja suunnitelmia on siis tehty. Niistä on puuttunut viimeinen silaus eli vastuu toteuttamisesta ja seuranta Erään toisen maakunnan matkailusuunnitelman viimeisessä kappaleessa todetaan: ”Toimijoiden työtä ohjaa ja seuraa ohjelmalle nimetty matkailun seurantaryhmä, joka kokoontuu käsittelemään strategiatyön etenemistä xx:n johdolla 2-3 kertaa vuodessa sekä päättä strategiaan liittyvästä tiedottamisesta, ohjaustoimista ja päivittämisestä.” Näin pitää toimia täälläkin tulevaisuudessa. Nyt elämme tätä päivää ja olemme suuntautumassa uutta kohti. Monia matkailun kannalta tärkeitä asioita lähiseudulla on aloitettu ja suunnitelmia on itämässä. Tämän seminaarin antina voisi olla uuden yhteistoiminnan viriäminen. Alustajat asiantuntemuksellaan virittävät meidät ideoimaan ja kehittämään tulevaisuutta Matkailun edistämiskeskuksen ylijohtaja Jaakko Lehtonen on maininnut esimerkkejä alueellisen matkailutoiminnan onnistumisesta ja omaleimaisuuden kehittämisestä. Hän toteaa: ”Oleellinen ominaisuus onnistuneissa tapauksissa oli sitoutuneiden toimijoiden määrä ja toimintatapa”. Tehdään yhdessä Heinolan seudusta, Itä-Hämeestä kiinnostava matkailualue.

  8. HÄME – JOHTAVA MATKAILUMAAKUNTA 22.10.2009 Toimitusjohtaja Raija Forsman Hämeen Matkailu Oy

  9. MATKAILULLE OMINAISET 12 TOIMIALAA • Majoitustoiminta • Vapaa-ajan asuntojen omistus ja vuokraus • Ravitsemistoiminta • Rautateiden henkilöliikenne • Linja-autojen henkilöliikenne ja taksiliikenne • Vesiliikenteen henkilökuljetus • Lentoliikenteen henkilökuljetus • Matkustajaliikennettä palveleva toiminta • Kulkuneuvojen vuokraus • Matkatoimisto- ja matkanjärjestäjäpalvelut • Kulttuuripalvelut • Kokous- ja kongressipalvelut • Urheilu- ja virkistyspalvelut

  10. MATKAILUN VALTAKUNNALLISET JA ALUEELLISET TOIMIJAT • TEM/Suomen matkailustrategia 1.6.2006 • Valtakunnalliset toimijat • TEM • Muut ministeriöt • MEK – Matkailun edistämiskeskus • FCB – Finland Convention Bureau • Matkailun edunvalvontajärjestöt mm. Suoma ry • Alueelliset toimijat • Maakunnan liitto • Lääninhallitus, ympäristökeskukset, Tiehallinto, • Metsähallitus • TE-keskukset • Seudulliset kehittämisyhtiöt • Kunnat • Matkailun yrityskenttä

  11. MATKAILUN TRENDIT • Matkailun kasvu – turistien määrä kasvaa • Väestömäärät ja väestön keski-ikä nousee • Turvalliset ja eksoottiset kohteet voittajia • Suomen asema vahvistuu kongressi- ja kokousmaana • Teemamatkailu (autourheilu, luontolomat, urheilu, hemmottelu jne.) yleistyy • Tarjonta kasvaa ja kilpailu kiristyy maailmalla sekä kotimaassa (uudet EU-maat) • Tuotteistaminen ja markkinointi korostuvat • Matkailumaailma sähköistyy - internet ja e-sukupolvi • Ammattitaitoisen työvoiman saanti?

  12. HÄME – JOHTAVA MATKAILUMAAKUNTA • MATKAILUN KEHITTÄMINEN HÄMEESSÄ • Hämeen liitto - Maakunnan matkailustrategia • vuoteen 2006 ja tulo- ja työllisyysselvitys • vuonna 2001 • ”Häme Suomen johtava matkailumaakunta” • Strategisen toimintalinjauksen jatkoselvitys • vuosille 2004-2006 • Hämeen matkailustrategia vaihe III – syksy 2008

  13. HÄME – JOHTAVA MATKAILUMAAKUNTA MATKAILU TOIMIALANA HÄMEESSÄ • Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino • - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista Hämeen alueella • Matkailu maakunnan toiseksi tärkein työllistäjä • Matkailu valittu kärjeksi alueen mielikuvan luomisessa

  14. HÄME – JOHTAVA MATKAILUMAAKUNTA HÄMEE MATKAILUN PÍTKÄJÄNTEINEN TYÖSKENTELYTAPA HÄMEEN MATKAILUN PITKÄJÄNTEINEN TYÖSKENTELYTAPA • Systemaattista strategiatyötä vuodesta 2002 lähtien • Strategian jalkauttaminen - vahvan tahtotilan luominen eri sidosryhmissä (rahoittajat, julkinen sektori, matkailuyritykset…) • Selkeät tavoitteet ja organisoituminen • Voimien resursointi – yhteistyö • Kasvava kustannustehokkuus ja yhteistyöllä näyttävämpiä toimenpiteitä

  15. HÄME – JOHTAVA MATKAILUMAAKUNTA STRATEGISET, KUNNIANHIMOISET TAVOITTEET 1. Häme työmatkailussa Suomen merkittävin alue pääkaupunkiseudun ulkopuolella vuonna 2010 (=laatujohtaja) 2. Häme on perhematkailussa kolmen merkittävimmän alueen joukossa pääkaupunkiseudun ulkopuolella vuonna 2010 3. Häme on valtakunnallisesti tunnettu teematuotealue (golf, luonto- ja erä sekä kulttuuri) vuonna 2010 4. Häme-brändi on matkailijalle laadun ja yritykselle kilpailukyvyn tae

  16. HÄME – JOHTAVA MATKAILUMAAKUNTA • STRATEGISET VALINNAT • - Keskitytään olennaiseen (kärkituote/- teemamarkkinointi) • Selkeä yhteinen visio ja konkreettiset tavoitteet • - Toimijoiden roolit ja vastuut selkeiksi • - Maakunnan matkailun markkinointi ja myynti • yhden toimijan vastuulle • - Vahva kehittämistyö yhdessä yritysten kanssa • Tiedonkulku ja luottamus toimijoiden välillä kuntoon

  17. MATKAILUN KEHITTÄMISEN ETULINJASSA • Kehitetty yleisimagoa = tunnettuutta • Kehitetty matkailun infrastruktuuria • Mahdollisimman nopeasti pyritty markkinoinnissa konkretiaan ja myyntiin: matkailustrategian mukainen tuotteistus ja tuotteiden myynti

  18. … TAVOITTEET ON SAAVUTETTU… • LAATUMITTAREILLA MITATTUNA • Hopeaa ja kultaa kuntamarkkinoinnin • SM-kilpailussa 2006 • Hämeen matkailun vetovoimaisuus kasvanut • eri mittareilla ja tutkimuksilla mitattuna • Alueen asiantuntemusta arvostetaan • Suuria, keskisuuria ja pieniä matkailu- • investointeja valmistunut alueelle • Alueen reitistöjä kehitetty matkailukäyttöön • Toimialan työllistävä vaikutus kasvanut • merkittävästi

  19. … NE ON JOPA YLITETTY • VOLYYMIMITTAREILLA MITATTUNA • Alueelle jäävä matkailutulo jopa • kaksinkertaistunut • kolmen vuoden aikana • Suomen korkeimmat hotellimajoituksen • kasvuluvut vuonna 2008 – sekä volyymi että • majoituksen keskihinta • Hämeen Matkailu Oy:n liikevaihdon • kasvu on noudattanut matkailun yleistä • vahvaa kehitystä alueella

  20. HÄME – JOHTAVA MATKAILUMAAKUNTA HÄMEEN VAHVUUDET MATKAILUSSA - Maakunnallinen, pitkäjänteinen yhteistyö - Matkailu strateginen elinkeino; painopistealue - Matkailuinvestointeja tehty ja tekeillä - Strateginen suunnittelu ja organisoituminen kehittynyttä - Halukkuus panostaa matkailuun (taloudellisesti ja toiminnallisesti) - Kehittämispotentiaalia paljon eri seuduilla

  21. Matkailijat kuluttavat rahaa tavaroihin ja palveluihin, ja tuottavat uutta rahaa aluetalouteen ja sen kiertokulkuun. Välitön matkailutulo syntyy tästä kulutuksesta. Välillistä matkailutuloa syntyy silloin, kun välitöntä matkailutuloa saavat yritykset hankkivat tavaroita ja palveluita toimittajayrityksistä. Välitöntä ja välillistä matkailutuloa saavien yritysten liikevaihto kasvaa, mikä aiheuttaa työllisyyden, palkkatulojen ja kunnan verotulojen kasvua. Matkailu vaikuttaa positiivisesti, yritykset ja kunnat pystyvät tarjoamaan monipuolisempia valikoimia ja enemmän palveluja. Näin myös paikalliset asukkaat hyötyvät matkailusta. Matkailun kasvusuunta on; lähimatkailu, pistäytyminen, osallistuva matkailu, sosiaalinen matkailu, pidempi aikainen oleskelu, vapaa-aika asuminen, kakkosasuminen, joustava elämäntapa… etätyö, muutoshalukkuus. Itä-Häme on etulyöntiasemassa; Metropolialue- Pääkaupunkiseutu, matka- aika 1,5-2,0 h, matkan pituus 150-200 km, yli 3,5 milj. asukasta, joista pääosin muodostuvat: päiväkävijät, loma-asukkaat, kotitalouksissa yöpyvät, hotelli majoittujat ja muut maksulliset majoittuvat. Aimo Bonden Itä-Hämeen matkailuseminaari 22.10.2009 Matkailutulon kehittämisen haasteita Itä-Hämeessä Itä-Hämeessä vapaa-aika on selkeä vahvuus Kulttuuri - luonto-liikunta - Wellness ovat tärkeimmät käsitteet, joista tapahtumat - tuotteet kehitetään. Lyhyen aikavälin yksi tärkeimmistä toimenpiteistä on Itä-Hämeen matkailutarjonnan kokoaminen tuotemanuaalin ja vuosikalenterin muotoon. Tuotemanuaalin ja vuosikalenterin kokoamisesta vastaa kuntien kanssa yhteisesti valittu taho. Työ tehdään esim. kerran vuodessa ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. Kalenteri ja manuaali voivat sijaita internetissä matkailuyrittäjien saavutettavissa, jonne niitä voidaan myös helposti päivittää. Manuaali ja kalenteri eivät sellaisenaan ole tarkoitettu asiakkaan käyttöön, vaan toimivat sisäisenä työkaluna ja jatkossa myös ulkomaan markkinoinnin välineenä.

  22. Tuotemanuaalin ja kalenterin laatimisen yhteydessä määritellään vastuutaho kullekin tapahtumalle, tuotteelle tai tuotekokonaisuudella. Vuosikalenterin kokoamisen jälkeen on syntynyt kuva siitä, millaisia tapahtumia alueella on ja mitä tarvitaan lisää. On valittava kärkitapahtumat joita lähdetään aktiivisesti kehittämään. On huomioitava, että tapahtuman onnistumista ei voi mitata pelkästään kävijämäärien tai lipputulojen mukaan. Tapahtumat tuovat näkyvyyttä ja mielikuvan siitä, että Itä-Häme on aktiivinen paikka ja siellä tapahtuu monenlaisia asioita. Usein asiakas tulee alueelle ensimmäisen kerran jonkin tapahtuman houkuttelemana. Tapahtumien luonnetta ja sisältöä suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota tapahtuman istuvuuteen Itä-Hämeessä. Sen täytyy tukea imagoamme ja olla jollain tavalla luonteva osa sitä. Toinen keino saada tapahtumia – matkailutuloa alueelle, on markkinoida Itä- Hämettä erilaisten tapahtumien järjestäjille. Suomessa toteutetaan vuosittain satoja erikokoisia tapahtumia, kilpailuja, näyttelyitä ja messuja, jotka kiertävät kohteesta ja kaupungista toiseen. Myös kansainvälisiä tapahtumia kannattaa tavoitella. TARVITSEMME MATKAILUSTRATEGIAN, joka sisältää toimintamallin, joka yhdistää alueen julkisten toimijoiden resurssit ja palvelee alueen matkailuyrittäjiä. On päätettävä mitkä kunnat ovat mukana yhteistyössä kokonaisuudessa, joka perustuu samaan alueelliseen matkailuvetovoimaan ja tarjontaan. Heinolan seutukunnan Master Planin selvitystyö voisi antaa hyvän pohjan strategia suunnitelmaan. Ajatuskulku Yhteisestä vetovoimasta / tarjonnasta matkailustrategiaan. Itä –Hämeessä vapaa-ajan asutus on selkeä vahvuus.

  23. MIKÄ ON KUNTIEN VAPAA-AJAN ASUMISEN STRATEGINEN LINJAUS? Voiko tavoitteena olla Itä-Hämeen / Heinolan seudun nostaminen laadullisesti ja määrällisesti maan johtavaksi vapaa-ajan - Resort asumisen maakunnaksi, jossa Vierumäki on vahvasti mukana tarjonnan ja imagon rakentamisessa? Vapaa-ajan asuminen on aina ollut ja tulee jatkossakin olemaan sosiaalisestikestävää, myös yhteisöllisyyden näkökulmasta. Samalla se kasvattaa alueella sosiaalista pääomaa. Vapaa-ajan asuminen on kulttuurillisesti kestävää suomalaista perinnettä. Vapaa-ajan asuminen elävöittää yhä enemmän ympärivuoden. Tavoitteena vapaa-ajan asukkailla on henkinen sitoutuminen, johonkin pysyvään ja turvallisuuden kokemiseen urbaanissa elämän muodossa. Vapaa-ajan asuminen on taloudellisestikestävää, erityisesti paikallisten palvelujen tuottamisen näkökulmasta. Vapaa-ajan asuminen tulee olemaan jatkossa huomattavasti suurempi taloudellisen hyvinvoinnin tuottaja kunnissa. Sähköisten palvelujen lisääntyminen voi avata ansiotyön mahdollisuuksia. Vapaa-ajan asumisen ekologinen kestävyys on varmasti ristiriitaisin. Suurimmat ympäristöön kohdistuvat rasitteet syntyvät rannoille rakentamisesta. Kuitenkin on muistettava se, että joustavan elämäntavan ihmiset hakevat vapaa-aika-kakkosasunnokseen usein urbaanimpaa vaihtoehtoa rantarakentamisen sijaan. Heillä itsellään on useimmilla myös ympäristönsuojelusta myönteinen asenne. Erillishuomio, pääkaupunkilaiset vapaa-aika asujat ovat pääosin yli 50- vuotiaita hyvätuloisia ja hyvin koulutettuja pariskuntia, joiden lapset ovat jo muuttaneet kotoa. Moni +50vuotias aikookin lisätä vapaa-ajan asunnon käyttöä. Ajassa myöhemmin heidän jälkeensä tulevat ”perivät sukupolvet”, joille on jo rakennettu sitoutuminen alueeseen. Kesämökkibarometrin mukaan vapaa-aika asuntojen keskimääräinen käyttöaste on 72 vuorokautta vuodessa. Myös vastaajien lapset käyttävät vapaa-ajan asuntoa. Vapaa-ajan asunto oli ollut jonkun muun kuin oman kotitalouden käytössä keskimäärin 16 vuorokautta vuodessa. Sijaintimme ja tuleva kehitys voivat hyvinkin yli kaksinkertaistaa käyttömäärän.

  24. ITÄ-HÄMEEN MATKAILUSEMINAARI 22.10.2009 MATKAILUTULON KEHITTÄMISEN HAASTEITA Aimo Bonden 2009

  25. ITÄ-HÄME Missä olemme nyt? Päijät-Häme Artjärvi Asikkala Heinola Hollola Hämeen- koski Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Hartola Sysmä Kärkölä Lahden seutu Artjärvi Asikkala Heinola Hollola Hämeen- koski Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Itä-Häme Hartola Heinola Sysmä Joutsa Pertunmaa Luhanka Muut vaihto-ehdot? Heinolan seutu Hartola Heinola Sysmä Minne haluamme mennä?

  26. MATKAILUTULON KEHITTÄMISEN HAASTEITA VAPAA-AIKA HEINOLAN SEUTU Hartola- Heinola- Sysmä Vierumäki KULTTUURI - LUONTO / VESISTÖ - WELLNESS • Tuotemanuaalin ja vuosikalenterin kokoaminen • Tapahtumien koordinointi • Tapahtumien kehittäminen • Tapahtumien toteuttaminen MEGATAPAHTUMAT TAPAHTUMAT TUOTTEET Kunnan rooli ja työnjako Kunnan ja yritysten välinen yhteistyö Matkailutoimijoiden rooli ja työnjako Yritysten välinen yhteistyö Matkailutulo Muu maksullinen majoitus Kotitalouksissa yöpyvät Hotellimajoitus Loma-asukkaat Päiväkävijät ASIAKKAAT 1.vyöhyke = Pääkaupunkiseutu-metropolialue matka-aika 1,5-2t, matkan pituus 150-200km

  27. Tapahtumat-tuotteet käsitemäärittelyt Kulttuurimatkailutarkoittaa matkailua, jonka pääasiallisena tarkoituksena on perehtyä kohteen kulttuuriseen vetovoimaan. Kulttuuri voidaan ymmärtää monella tavalla, ja käsitteenä se on monimuotoinen. Kulttuurin katsotaan sisältävän henkisen ja aineellisen kulttuuriperinteen, korkea- ja populaari-kulttuurin, koulutuksen, urheilun, harrastustoiminnan ja erilaiset alakulttuurit. Ympäristössämme kulttuuri esittäytyy erilaisina kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluina, jotka tuottavat hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Tapahtumamatkailumäärittyy kulttuurimatkailun alaluokaksi. Tapahtumamatkailu on nimensä mukaan matkustamista toiselle paikkakunnalle tapahtumaan osallistumisen vuoksi. (Vuoristo 2003: Swarbrooke&Horner 1999). Luontomatkailuaktiviteeteilla tarkoitetaan luonnossa liikkumista joko ohjatusti tai itsenäisesti. Yleensä aktiviteetit vaativat reitistöjä, tulentekopaikkoja yms. rakenteita tueksi. Liikkuminen tapahtuu joko lihasvoimin (hiihto, laskettelu, pyöräily, vaellus, retkeily, soutu, kanootilla liikkuminen) tai moottoriajoneuvolla (moottorikelkka, mönkijä, mopo, moottorivene). Ohjattuja aktiviteetteja ovat esim. safarit sekä ohjatut kalastus- ja metsästysretket. Osa luontomatkailuaktiviteeteista on selvästi ns.liikuntamatkailua, jossa matkailijan käyttämien matkailupalvelujen kokonaisuus liittyy aktiiviseen liikuntaan (Verhelä & Lackman 2003). Wellness/ Hyvinvointimatkailu nähdään kattavana kokonaisuutena, johon kuuluu useita erilaisia palveluja ja tuotteita, jotka on tarkoitettu elvyttämään ja ylläpitämään mielen, sielun ja kehon hyvinvointia. Hyvinvointimatkailussa tavoitellaan siis fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja se liittyy ns. wellness-ajatteluun (keskeistä on se, että tehtyjen valintojen odotetaan edistävän terveyttä kaikilla em. osa-alueilla). Lisäksi tähän kuuluvat hemmottelu, nautiskelu ja hyvän mielen tavoittelu. Terveydenhoitomatkailuun kuuluvat matkat, joiden aikana matkailija on lääketieteellisen toimenpiteen kohteena. TYKY-matkailu on yhdistelmä terveydenhoito- ja hyvinvointimatkailua (TYKY = työnantajan työntekijöilleen järjestämä työkyvyn ylläpitoon tähtäävä toimminta). (Suontausta & Tyni 2005; Hentinen 2005; Kairamo 2005.) Käsitemääritelmät ovat aina hiukan häilyviä. Käytännössä edellätehtyjä määritelmiä tuleekin peilata erityisesti matkailijan motiiveihin ja käyttäytymiseen.

  28. MATKAILIJOIDEN KÄYTTÄMÄ RAHAMÄÄRÄ VÄLILLINEN TALOUDELLINEN VAIKUTUS: Liikevaihdon kasvu alueen tavaroiden/palvelujen toimittajayrityksissä VÄLITÖN TALOUDELLINEN VAIKUTUS: Liikevaihdon kasvu alueen yrityksissä VÄLITÖN TYÖLLISYYSVAIKUTUS: Matkailun ansiosta syntyneet työpaikat alueella VÄLILLINEN TYÖLLISYYSVAIKUTUS: Matkailun ansiosta syntyneet työpaikat alueen tavaroiden / palvelujen toimittajayrityksissä VÄLITÖN JA VÄLILLINEN PALKKATULOVAIKUTUS VÄLITÖN/VÄLILLINEN VEROTULOJEN KASVU Kuvio: Matkailutulon ja työllisyysvaikutusten muodostuminen (Vuoristo 1998, 124 mukaan) kuviota muutettu

  29. MATKAILUTULO

  30. MATKAILIJOIDEN RAHANKÄYTTÖ(Euro / vrk)

  31. Matkailijamäärät Lahden Seutu 2004(vrk/ osuus %/ euroa) Kehitystyön pohjaksi tarvitaan päivitetty Lahden seudun matkailututkimus, sekä erityisesti Heinolan seudun oma matkailututkimus. Matkailutulo toimialoittain(milj.e/ osuus %)

  32. HEINOLAN SEUDUN MATKAILUN MASTER PLAN Itä-Hämeen matkailuseminaari 22.10.2009 CreaMentors Oy

  33. MIKÄ ON MATKAILUN MASTER PLAN SUUNNITELMA? • Kokonaisvaltainen pitkän tähtäimen suunnitelma • Määritellään matkailun kehittämisen painopisteet • Usein lähtökohtaisesti matkailuun liittyvän maankäytön ja rakennusinvestointien suunnitelma • Tämä Heinolan seudun matkailun master plan suunnitelma on sisältö- ja liiketoimintalähtöinen kokonaissuunnitelma; suunnitelma koostuu Heinolaa, Sysmää ja Hartolaa koskevista erillisistä osista • Asiakasnäkökulma eli miten vastataan nykyiseen ja tulevaisuuden ennustettuun kysyntään • Asiakkaita sekä matkailijat että vapaa-ajan asukkaat, osin myös vakituiset asukkaat

  34. MIKSI SUUNNITELMA LAADITAAN? • Pohjustaa matkailuun liittyvien investointien sekä yksityistä että julkista rahoitusta • Pohjustaa matkailuun liittyvän julkisen kehittämisrahoituksen mahdollisuuksia • Täydentää valmisteilla olevaa Päijät-Hämeen matkailustrategiaa Heinolan, Sysmän ja Hartolan osalta • Määrittää ne kilpailuedut, joihin matkailun kehittäminen Heinolassa, Sysmässä ja Hartolassa voidaan ankkuroida • Toteuttaminen vahvistaa matkailualan ja koko palvelualan asemaa kuntien elinkeinorakenteessa

  35. KILPAILUETUJEN MÄÄRITTELYN APUNA:

  36. ITÄ-HÄMEEN MATKAILUSEMINAARIN TUUMATALKOOT 22.10.2009 Matkailuseminaarin asiantuntijoiden alustuksissa todettiin, että Itä-Hämeessä on monipuolinen ja hyvä mutta sirpaleinen matkailu- ja vapaa-ajanpalveluiden kirjo, josta tuotekehityksellä voidaan luoda vetovoimainen kokonaisuus. Asiantuntijat painottivat, että matkailuun tulee suhtautua elinkeinona, joka tuottaa matkailutuloja yrityksille, työpaikkoja seutukunnan asukkaille ja verotuloja kunnille. Alustuksissa todettiin myös, että Itä-Häme sijaitsee 1,5-2 tunnin päässä pääkaupunkiseudusta eli aivan metropolialueen matkailu- ja vapaa-ajan palveluiden ostovoimakeskittymän reunalla, joten kysyntää riittää, kunhan kehitämme palvelumme laadukkaiksi ja helposti ostettaviksi. Keskeisinä tuoteryhminä tulevat olemaan luonto- ja kulttuuripalvelut sekä wellness/hyvinvointipalvelut. Matkailijoiden käyttämä rahamäärä jakautuu kolmeen lähes yhtä suureen osaan: ostoihin majoitus- ja ravitsemispalveluyrityksissä, vähittäiskaupoissa ja liikenne- ym. palvelu-yrityksissä. Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset voidaan jakaa välittömiin ja välillisiin taloudellisiin, työllisyys-, palkka- ja verotulovaikutuksiin. Valmistelluissa puheenvuoroissa tuotiin elävästi esille, mitä palveluita matkaa suunnitteleva henkilö tarvitsee - nykyisin ensisijaisesti sähköisessä muodossa. Yrityspuheenvuorojen käyttäjät painottivat sitä, että tällainen infra on kuntien tehtävä. Samalla selvästi esitettiin, että matkailuelinkeinon kehittäminen on seudullisesti täysin omissa käsissä. Voimme itse päättää kehitämmekö yhdessä matkailualan pienistä, mutta työvoimavaltaisista yrityksistä haluttavan itähämäläisen kokonaisuuden. Erityisesti alustajat ja puheenvuorojen käyttäjät painottivat, että matkailuelinkeino on työvoima- valtaisampaa ja paikkakuntasidonnaisempaa kuin teollisuus, sillä matkailuyritysten työpaikkoja ei voi viedä pois niin kuin teollisuuslaitosten koneita ja jättää halleja tyhjilleen. Koska seutukunnan yritykset ovat pieniä, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta, niin toimialan myönteinen kehitys edellyttää, että kunnat luovat edellytykset matkailun elinkeinotoiminnalle mm toteuttamalla yhdessä yritysten kanssa toimivan palveluiden paketointi-, tuotekehitys-, myynti- ja varaamotoimijan. Meidän on seutukunnan kunnissa päätettävä haluammeko luoda edellytykset matkailuelinkeinon yrityksille syntyä ja sijoittua tänne sekä edelleen kehittyä täällä. Koska Itä-Häme on kompakti matkailu- ja vapaa-aikapalveluiden kokonaisuus, päätökset ja niiden toteutus on tehtävä yhdessä. Tavoitteena on matkailuyritysten myynnin lisääminen ja sitä kautta työpaikkojen- ja kuntien verotulojen lisääminen. Ensimmäisenä tehtävänä on nykyisten tapahtumien koordinointi ja markkinoinnillinen kehittäminen. Toiseksi tulee päättää toteuttaa nykyaikaiseen sähköiseen tekniikkaan tukeutuva myynti-, varaamo- ja tuotekehitys-toimija, jonka ensisijaisena markkina-alueena ja kohteena on Metropolialueen +50v väestö. Kolmanneksi, jotta voimme suunnitelmallisesti lähteä kehittämään matkailutoimialaa, tulee tehdä tulo- ja työllisyysselvitys, jotta konkreettisesti tiedämme matkailutoimialan seudulle tuovan liikevaihdon, työpaikkojen ja verotulojen määrän ja mistä ne muodostuvat. Selvityksestä voimme nähdä myös pullonkaulat ja mitä oleellisia palveluita seudultamme puuttuu ja mihin panostamalla tehokkaimmin parannamme ja lisäämme Itä-Hämeen elinvoimaa ja hyvinvointia. Kalevi Antikainen

  37. 22.10.2009TUUMATALKOORYHMIEN VASTAUSTEN RYHMITTELY 1 PIKAISET TOIMENPITEET Yhteismateriaali - Kuntien yhteinen matkailupalvelusivusto ++ - Nykyaikaiset markkinointikeinot käyttöön, yrittäjille osaamista ja ++ yhteisnäkymistä - Vuosikalenterin kokoaminen, kehittäminen, vastuutahot, ja alueen brändäys - Itä-Hämeen yhteinen yhtenevä infomateriaali + - Matkailun & matkailuyrittäjien palvelut nettiin > sähköiset palvelut kuntoon eri kielille sisältäen myös esitteet - Nettisivut ajan tasalle - Sähköinen viestintä, markkinointi, myynti – kaikki mukaan - Imago kuntoon, tuotteistaminen ja brändäys Tuotteita - Luontomatkailun tuotteistaminen +++ - Talvi- ja kalastusmatkailun tuotteistaminen, palveluilla on oltava sisältö ja hinta - Matkailutuotteiden paketointi - Tuotepakettien luominen - Veneilijät – huomiointi, palvelut, info 2. VERKOSTOITUMINEN - Matkailuyrittäjien yhteistreffit ++++ - Matkailuasiamies kokoaa sisäisesti alueen pienyrittäjät + - Matkailuyrittäjien kartoittaminen ja verkostoituminen + - Kuntien matkailuasioista vastaavien yhteistyö - Yrittäjien järjestäytyminen ja oma edunvalvonta sekä koordinointi kuntoon - Yhteistyön hankkeistaminen > julkista rahaa alueelle 3. TOIMINTAEDELYTYSTEN PARANTAMINEN MATKAILUELINKEINOLLE - Kuntien päätös – matkailun merkityksestä, brändäys – toimintamalli ++ - Infra ja reitit kuntoon – laatua myös palvelurakenteeseen ++ - Liikennevirtojen suunnitelmallinen hyödyntäminen; vesi-, rauta- ja maantiet - Reitit ja viitoitukset - Matkailun parissa asiakaspalvelutehtävissä työskentelevien palveluasenne kuntoon eli asiakaspalvelukoulutusta - Paikalliset matkailuinfot tai infopisteet, mistä asiakas saa tietoa alueen palveluista on laitettava kuntoon - Heinolan seudun matkailututkimus LAMK:n Matkailun laitoksen oppilaiden tekemänä Luetteloon on ryhmitelty kolmen otsikon alle sellaisinaan kaikki tuumatalkoiden esitykset saamiensa plussapisteiden mukaiseen tärkeysjärjestykseen.

  38. Asko Alho MATKAILUSEMINAARI 22.10.09PÄÄTÖSSANAT Suomea on viime aikoina koetellut teollisten työpaikkojen väheneminen eikä Itä-Häme, Heinolan seutu ole ollut poikkeus. Monet ennen tuottoisat toiminnat viedään paremmin tuottaviin maihin. Meillä täällä on paljon asioita, joita ei voi viedä Kiinaan tai halvemman työvoiman maihin. Meillä on hienot vesistöt: Päijänne, Kymijoki, Räävelit, Suonne ja Tainionvirta. On harrastuskohteita: Purnuvuori, patikointi- ja melontareitit. Monet perinnetapahtumat kuten Suvisoitto, Pertun Päivät, Joutopäivät ja Hartolan suurmarkkinat tunnetaan, samoin kuin Heinolan museoiden näyttelyt, jotka kertovat omasta historiastamme. Mäkitupalaismuseo Tammijärvellä kertoo esi-isiemme vaatimattomista elinolosuhteista, joista alueen asukkaat ovat kehittäneet nykyisen Itä-Hämeen. Sysmään kohoaa muinaiskylä ja lisäksi ohjaamme retkeilijöitä muinaiselle melontareitille, jota pitkin lännestä tulleet suomalaiset asuttivat Savoa ja Karjalaa. Meillä on tarjolla upeat vesi- ja vaellusreitit. Matkailusta voimme rakentaa uutta elinkeinoa vanhan tilalle kaikkia alueen vahvuuksia hyödyntäen. Antoisa seminaarimme on päättämistä ja loppusanoja vailla. Haluan kiittää kaikkia osallistujia omasta panoksestanne seminaarin onnistumiseen. Asioihin paneutuminen osoitti, että seminaari koettiin läheiseksi ja tärkeäksi. Erityinen kiitos luennoitsijoillemme Raija Forsmanille, Aimo Bondenille ja Hannu Suontaustalle, jotka avasivat meille näköaloja matkailun maailmaan ja virittivät meidät pohtimaan asioita oman seutumme kannalta. Alan todellisia asiantuntijoita oli kiintoisaa kuunnella. Kiitos myös Itä-Hämeen liitolle ja sen johtoryhmälle, joka valmistelun aikana on omalta osaltaan vienyt seminaarin suunnittelua hyvään suuntaan. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan MasterPlanin selvitystä. Sen tuloksia on voitava käyttää koko seutukunnan matkailun hyväksi. Selvitykseen olisi mielestäni tullut sisältyä myös tulo- ja työllisyysselvitys. Kun tiedetään mistä matkailutulo koostuu, on mahdollista kehittää sen eri lähteitä. Ennen kaikkea: meillä on ammattitaitoinen joukko matkailuyrittäjiä, joka ovat jo vuosien ajan tarjonneet matkailijoille elämyksiä ja täysipainoista vapaa-ajan viettoa. Nyt meidän on saatava yhteistoiminta viriämään: yhteistyössä on voimaa ja sitoutuminen asetettuihin tavoitteisiin määrittelee toiminnan onnistumisen. Nykyaikaisia keinoja on käytettävissä.

  39. Niitä tuli tuumatalkoissa esille melkoinen joukko: alueellinen verkottuminen, yhteinen markkinointiorganisaatio ja keskusvaraamo nettiä hyväksi käyttäen. Jopa Facebookin faniklubit on mahdollista valjastaa palvelemaan matkailun edistämistä. Tapahtumakoordinaattori ja tuotteistaminen antavat tukea tässä työssä. Ja vielä: kestävän kehityksen mukainen ekologisuus on alueemme vahvuus Tässä sanoisin kuten veli Aapo Jukolan veljesten pohtiessa tulevaisuuttaan: ja minä luulen, että asiastamme sikiää, syntyy ja kasvaa jotain. Seminaaria valmistellut työryhmä sai tehtäväkseen koota tämän seminaarin tulokset ja tehdä niistä koottu esitys Itä-Hämeen liitolle joulukuun kokoukseen. Uskon, että olemme tänään löytäneet uutta voimaa seudulliselle matkailuyhteistyölle. Hyvää kotimatkaa ja hyvää syksyn jatkoa!

More Related