Kon-0.4710

1. Kon-0.4710 Tekniikan ja teollisuuden historia, yleisosa Luento V Teollisen vallankumouksen reunamilla

2. Rondo: Axel Ludvig Bornin kysymykset 1856 komiteassa – maan modernisointi 1. Mitä kotiteollisuusaloja ja sivuelinkeinoja maassa tulisi harjoittaa, ja miten ne saatetaan yleiseen tietoisuuteen ja työtätekevien joukkojen toteutettaviksi? 2. On tunnettua, että Suomessa harjoitettiin ennen suuressa määrin monissa paikoissa teräkalujen valmistusta ja muita sepäntöitä. Kuinka tämä toimi herätetään uudelleen ja valmiudet siihen palautetaan siten, että tuotanto on kilpailukykyistä vastaavan ulkomaisen kanssa? Ja miten naulojen valmistus saatetaan yleiseksi kotiteollisuudeksi? 3. Mitkä toimenpiteet ovat tarpeen, että taito parhaalla tavalla valmistaa pikeä, tervaa, hartsia, tärpättiä, potaskaa, nokea ja punaväriä leviävät, sekä miten puu- ja kimpiastioiden valmistus ja korityöt saavat tyylikkäämmän ja käyttökelpoisemman muodon? Saelan, Borgström, Dahlbeck, Hartwall, Julin jne.

3. Suomen hyvän komitea 1860 Aleksateri II, keisari ja suuriruhtinas 1855 – 81 ”Vapauttajatsaari”. – lakkautti maaorjuuden 1861 Krimin sota 1855 - 56 Paikallishallinnon synty keisarikunnassa 1863 Valmistautuminen Suomessa valtiopäiville 1863 Suomalaisen talouden ja yhteiskunnan uudelleenjärjestely Aikooko Keisari kiertää lupaamansa valtiopäivät? Taloudellisen lainsäädännön uusi alku Pj. Tie- ja vesirakennustoimituskunnan pj von Mickwitz

4. Nahan käsittely, parkitsemisaineet ja liiman keitto Tupakan viljely Potaskan valmistus Tervan poltto Pärenaulojen valmistus Pihkan keruu, hartsin noen, tärpätin, koivuöljyn ja punavärin valmistus Tarvitaan teknillistä tutkimusta ja opetusta kansainvälisen kilpailuaseman palauttamiseksi

5. Uusi uljas Suomi Höyrysahat 1850-luvun jälkeen – teollisuuden ekspansio Elinkeinovapaus 1868 (ammattikunnat), 1879 Kaupan vapauttaminen Tapulijärjestelmän purkaminen 1879, maakauppiaat 1842, laki maakaupasta 1859 Ajan standardointi 1870 – Helsingin paikallisaika Riihimäki – Pietari –radan valmistuttua (varsinainen 1921) Mittajärjestelmän standardointi 1887 (metri) Nälkävuodet 1866 – 67(8) 20% väestöstä

6. Uusi teollisuudenhaara Puun rungosta saatavan selluloosan käyttö RenéAntoine Réaumur 1700-luvun alkupuolella Paperimassan kemiallinen käsittely 1700-luvun lopulla. Ruotsalainen Karl Wilhelm Scheele keksi 1774 kloorin käytön valkaisuaineena - pian lumppukuitujen valkaisumenetelmät Paperin käyttö käärepaperina elintarviketeollisuuden ja yleensä kaupankäynnin vilkastuessa kulutustavaramarkkinoiden kasvaessa riippui paperitehtaiden kyvystä valmistaa lujaa ja vettä läpäisemätöntä paperia Saksalainen Moritz Friedrich Illig julkaisi vuonna 1807 pihkasta uutettuun hartsiin perustuvan liimausmenetelmän. Keksintö mahdollisti paino- ja käärepaperin laadun nostamisen. Paperin pinta saatiin tasaiseksi ja painomuste käyttäytymään toivotulla tavalla Illiginpaperimassan tuotantoon liittyvän keksinnön liittäminen hioke- ja selluloosamassan tuotantoon mullisti tuotannon J. M. Voith kehitti 1850-luvun alussa puuhiokemassan valmistuksessa käytetyn hiomakoneen perusperiaatteen, Paul Wahl & Co yhtymään kuuluva Warkaus MekaniskaWerkstadt -konepaja toimitti 1859 ensimmäisen kotimaista valmistetta olevan hiomakoneen apteekkari AchatesThuneberginKinterinkosken rannalle rakentamaan hioketehtaaseen

7. Esineellisen ympäristömme muodostuminen

8. Rakentaminen Suomessa vain muutama % taloja vanhempia kuin 100 v 1800-luvun puolivälissä kaupunkien nykyinen rakenne Kunnallistekniikka: viemäri, vesijohto, kaupunkikaasu Empirekaupunki Helsingin keskusta, Empire Porvoo, Tampere Kivirakentaminen – Helsingin kaupunkitalot, liikerakennukset, Kiseleffin talo – Stockmann Liikenne – maantiet, rautatiet, laivaliikenne Ikkunat, kakluunit, hellapiisit Ruuanlaitto

9. Irtain esineistö Henkilökohtainen varustus Vaatteet, kengät Ns. kansanpuvut 1800-luvun alusta Paperituotteet Keittiökalusteet Astiat – padat pannut - lautaset, kupit ja kipot Arabia Halpa lasitavara, Iittalan ja Riihimäen lasitehtaat Veitset ja haarukat – Hackmann Sorsakoski Työkalut Billnäsin kirves, puukot, sahat Nykyaikaiset työstökoneet konepajoihin – mm. kopiosorvi Naulat, Ruuvit

10. Työväensuojelu

11. Teollistuminen ja työaika Varhaisimmat työtä koskevat säädökset Sveitsistä 1600-l Ammattikunnilla oppipoikien ottamista koskevia rajoituksia - ammattikuntalaitoksella edunvalvontajärjestelmä - olosuhteet riippuen mestarista Teollistuminen Englannissa 1700-luvulla johti lapsityövoiman käyttöön - lastenkodeista lapsia teollisuus- ja kaivostyöhön palkatta ”oppilaiksi” Työväensuojelua koskeva säädös Englannissa 1802 Lastensuojelulaki • jäi paljolti kuolleeksi kirjaimeksi • Uusi lastensuojelulaki 1819 • Ei alle 9 v, ei yötyötä, työaika 12 h.

12. - 1842 laki joka kielsi vuorityön alle 10 v:lta ja naisilta - 1847 10 h työpäivä alle 10 v ja naisille - 1867 metalli- ja prosessiteollisuus - 1901 Factory and Workshop act - 14 v., työaika 8 h, yötyö kielletty naisilta ja alaikäisiltä Pohjoismaissa 1880-luvulla: Ruotsissa alaikäisten suojelu 1881 Saksassa : Preussissa 1839 työväensuojelulaki: alaikäiset, kemian ja prosessiteollisuus Pohjois-Saksan liittokunnan elinkeinojärjestys 1869 8 h työaika ensimmäisen maailmansodan vuosina eri maissa

13. Suomen lainsäädäntö Ammattikuntalainsäädäntö: ei alaikäisiä, oppilaiden opetuksesta huolehdittava 1739 ja 1770 hallimääräykset - alaikäiset, työaika, yötyö Vuoriteollisuuden lait 1723 ja 1741 1872 valkoisen fosforin käyttökielto 1879 alaikäisten työ, työnantajan vastuu työntekijöiden opettamisesta 1889 työväensuojelulaki ammatinvaarojen torjuminen, työhuoneet, koneiden suojaus jne -> työhygienian synty Ammatintarkastajat - - - Karl Leonard Lindeberg 1890 1. Maailmansodan vuosina 8 h työaika, ”nykyaikainen työsuojelu”

14. Lapsityövoima Suomessa Tampere alle 15 v 19,8% 1860 17,2 1865 25,5 28,2 20,3 1885 13,3 1890 7,9 1895 4,8 1900 4,1 1830-l:lla Finlaysonin asylum Orvot, äpärät Työpäivät 14 – 15 h

15. Työajan kehitys 1870-luvulle 16 h työpäivä 1880-luvulla 12 h työpäivä Puuvillatehdas 5 am – 19:30 5 pvää, lauantaina loppui 16:00 Vaskisepät 14 h/päivä 1890-l:lla 10 - 11 h työpäivä 1898 säädökset yleisestä 10 h työpäivästä

16. Työtapaturmat Tampereen yleinen sairaala 1870 – 80 –luku • Mielenvikaisia 4,1 % • Muut taudit 40,8 • Tapaturma 54,0 • Fosforimyrkytys 1,1 • Yhteensä 446 kpl, vain harva joutui sairaalaan • 5,1 % tapaturmista johti kuolemaan Ennen 1860-lukua vuosittain ”useita koneisiin musertuneita” 1890-l:lla putoaminen, koneet, putoavat esineet, räjähdys jne. ”Kalvistustauti” Jenny Märkelin Vera Hjelt, näyttely teollisuushallitus, 1903