1 / 22

Mielen säätelyn merkitys oppimisessa

Mielen säätelyn merkitys oppimisessa. Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus. Ihminen elollisena olentona. Kaikkien elollisen olentojen pyrkimys on kohti myönteistä ja pois kielteisestä Aristoteles: elämä on liikettä

aldona
Download Presentation

Mielen säätelyn merkitys oppimisessa

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Mielen säätelyn merkitys oppimisessa Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  2. Ihminen elollisena olentona • Kaikkien elollisen olentojen pyrkimys on kohti myönteistä ja pois kielteisestä • Aristoteles: elämä on liikettä • Uteliaisuus on sisäinen motiivi - tasapainotila ei riitä • Pitää hankkia ravintoa ja suojaa mahdollisista riskeistä huolimatta • Palkitsemisjärjestelmän aktivointi Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  3. Esimerkki amebasta • Ameba on mieletön ja aivoton olento • Taito liikkua kohti ja pois • Kohti makeaa ja pois happamasta • Kyky havaita ja synnyttää järjestystä lisääntyvät

  4. Inhimillinen informaation käsittely • Aivot ohjaavat toimintaa saamansa informaation mukaan • Jatkuva virta informaatiota aistien ja varastoituneen kokemuksen kautta • Monikerroksinen ja yhdistelevä prosessori • Kokeva – tunteva – ajatteleva kerros • Kehittyy hitaasti läpi lapsuuden

  5. Monimutkaisuus on voimaa • Kompleksinen järjestelmä on sitä vahvempi, mitä monimutkaisempi se on • Monimutkaisemmat jäsentymisen mahdollisuudet • Aivot ovat vahvimmillaan, kun ne pystyvät käyttämään kaikkia tarjolla olevia prosessointitasoja • Kokeminen – tunteminen – ajattelu • Eri tasot kypsyvät rinnakkain • Viimeksi muodostuneet yhteydet sammuvat helpoimmin • Stressi kytkee järjestelmiä irti toisistaan Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  6. Oppimisessa tarvitaan stressiä • Stressi on biologinen valpastumisjärjestelmä, • Aktivoituu silloin kun tasapaino järkkyy – seurauksena aivotoiminnan muutos • Aivojen muovautuvuus lisääntyy – kipinöintiä – kaaos • Stressi on hyvästä – aivot tarvitsevat kortisolia • Limbisen järjestelmän ja hippocampuksen aktivoituminen – ensimmäisen tason inregraatio • Liika kortisoli on tuhoisaa – siksi stressiä on opittava säätelemään Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  7. Temperamentti kuvattuna reaktiivisuutena • Matala- ja korkeareaktiivisuus • Vasteen mielihyvä tai mielipaha • Sosiaalisella ympäristöllä (vuorovaikutuksella) säädetään reaktiivisuus hallitulle alueelle • Reaktiivisuutta säädellään ja synnytetään tai vahvistetaan mielihyvää Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  8. Kanssasääteleminen • Informaation joustavaa vaimentamista ja vahvistamista • Aktivointia silloin kun sitä tarvitaan, tyynnyttämistä kun sitä tarvitaan • Reaktiivisuus ei muutu, säätelyä opitaan • Säätelyssä tarvittavat hermoradat ovat epäkypsiä lapsuudessa Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  9. Järjestys (integraatio) on palkitsevaa • Liike (reaktio) kohti järjestystä (integraatioita) • Ajattelu, muistaminen, toiminta ovat liikettä • Ongelma: järjestystä haetaan sieltä, mistä sen helpoimmin löytää • Väistöliikkeen jarruttaminen ja suunnan muuttaminen vaatii vaivannäköä (mukavuusalueen ylärajoilla toimiminen) • Vuorovaikutus voi ratkaisevasti auttaa sekä jarruttamisessa että suunnan muuttamisessa • Suunnan muuttaminen laajentaa näkökulmaa Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  10. MÄ HALUUUUUN!!!!! • Halu on hyvästä – aivot tarvitsevat dopamiinia • Saamiseen voi kehittyä riippuvuus • Aristoteles: Ihmisen on opittava kohtuullistamaan halut • Jos ei saa mitä haluaa, niin hälyttää, jos ei osaa, niin hälyttää, jos yhteys häviää, niin hälyttää • Kaaos lisääntyy • Aikuisen tehtävä on auttaa sietämään kaaosta ja ylläpitämään toivoa • Toivo on järjestyksen ennakointia Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  11. Kun stressijärjestelmä pettää • Informaatiota virtaa aivoihin aistikanavien kautta • Aistimiskynnyksissä on eroja – toiset havaitsevat äärimmäinen pieniäkin muutoksia – ns. aistiyliherkkyys • Diffuusi aisti-informaatio väsyttää • Integraatio estyy – kortisolia vaan ei palkitsevuutta • Aivot tarvitsevat palkitsevuutta (dopamiinia) – sitä otetaan sieltä mistä helpoimmin saa • Stressi täytyy säätää – kaaoksesta kohti järjestystä • Tarkkaavaisuushäiriöt vai levottomat ”häslät” – väärän tutkinnan mahdollisuus Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  12. Taistele, pakene, jähmety - tai pysy yhteydessä • Alkukantaisin biologinen järjestelmä on jähmettyä (lisko leikkii kuollutta) • Primitiivinen parasympaattinen vallitsevuus (dorsaalinen vagus) • Nisäkkäillä lisäksi taistele tai pakene järjestelmä • Epäluulon sävyttämä yhteys toisiin – pelkkä sympaattinen vallitsevuus • Sosiaalisen yhteyden järjestelmä on kehittynyt vain sosiaalisille nisäkkäille • Rentoutunut yhteys toisiin – kypsempi parasympaattinen (ventraalinen vagus) inhiboi sympaattista hermostoa Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  13. Yhteyden kokeminen on integraatioita • Yhteys toiseen on äärimmäisen palkitsevaa • Oksitosiini ja endorfiinit: vaimentavat hälytystä • Dopamiini luo odotusta seuraavasta – yhdessä oppimisen ilo • Yhteyden katkeaminen (särö) suistaa kaaokseen • Korjaaminen palauttaa järjestyksen Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  14. Oksitosiini suojaa stressiltä • Aivoissa on erilaisia oksitosiini – tunnistimia • Sosiaalinen kiinnittyminen • Rauhoittuminen • Rentoutuminen • Oksitosiinireseptorit aktivoituvat tunnevaltaisessa vuorovaikutuksessa ja kosketuksessa Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  15. Etuotsalohkon merkitys – korkean tason integraatio • Etuotsalohko yhdistää kaikkien alueiden toiminnat toisiinsa • Ärsykeinformaation tasapainottaminen ja integrointi • Kehosta ja aivojen alaosista nouseva informaatio, aivopuoliskojen välillä virtaava informaatio, toisista aivoista tuleva informaatio • Kehosta, aivoista ja vuorovaikutuksesta virtaavasta informaatiosta ”kasataan” toiminnallinen ja ehjä kokonaisuus Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  16. Etuotsalohkon keskiosat • Etuotsalohkon keskiosien ”työtehtävät” • Sosiaalisen informaation käsitteleminen, omaa itseä koskevan tietoisuuden ylläpitäminen, merkitysten arviointi, valpastuminen, kehon viestien käsitteleminen, korkeammat kognitiiviset toiminnat • Etuotsalohkon keskiosien toiminnat: • Kehon tilojen sääteleminen, tunneherkistynyt kommunikaatio, emotionaalisen tasapainon ylläpitäminen, pelkoreaktioiden sääteleminen, reaktioiden joustavuus, näkemyksellisyys, empaattisuus ja intuitio Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  17. Etuotsalohkon ”irtoaminen verkosta” • Etuotsalohkon alueet eivät enää säätele muualta tulevaa informaatiovirtaa • Joustavuus, harkintakyky, itseoivallus, empatia, moraalinen arviointikyky jne. katoavat • Aivojen alempien osien ”ylivalta” ilman kontrollia • Etuotsalohkon otteen pettäminen aiheuttaa särön myös kommunikaatioon • Yhteyden häviäminen • Neuraalisen integraation pettäminen on este ”samalla aaltopituudella” olemiselle ja ymmärtävälle oppimiselle Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  18. Etuotsalohkon ”irtoaminen” • Toiminta muuttuu jäsentymättömäksi – integraatio pettää • Etuotsalohkon keskiosat lopettavat aivojen alemmista osista virtaavan informaation tasapainottamisen ja koordinoinnin – inhibitio katkeaa • Reaktiot nopeita ja suoria, ”alatien” kautta kulkevia • Emootiot (amygdala) kaappaavat vallan • Ihmisten vastuulla on oppia (ja opettaa) mieltä toimimaan tavalla, joka muuttaa aivorakenteita Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  19. Kaksi eri todellisuutta • Oikea ja vasen aivopuolisko ovat toiminnallisesti eriytyneitä • Mikään ei ole sattumaa – kaikella on tarkoituksensa • Aivot toimivat kokonaisuutena • Eriytyminen mahdollistaa kahdessa erilaisessa todellisuudessa elämisen – kaksi suhdetta ympäröivään maailmaan

  20. Kaksi eri todellisuutta • Toinen todellisuus on ehyt ja kokonainen • Tässä hetkessä elävä, vuorovaikutuksessa sekä ympäristöön että toisiin ihmisiin • Sekä-että –ote ”ollako vai eikö olla – kas siinä pulma” • Toinen todellisuus on osiin purettava ja osista rakennettava • Manipuloitava, tulevaisuuteen suuntaava • Toisten ihmisten ja esineiden hallintaan pyrkivä • Joko-tai -ote

  21. Jakautuneet aivot • Oikea aivopuolisko on ensisijainen, kokemuksellinen, hetkessä elävä, integroiva ja toiseen yhteydessä oleva • Oikean aivopuoliskon etuotsalohkon alueet ovat vallitsevia (kookkaampia), aktiivisia elämän ensi hetkistä lähtien • Tunne yhteydestä, itsestä suhteessa toiseen • Empatia, peilaaminen • Aikomusten ja reaktioiden suuntaaminen • Emotionaalisten merkitysten tunnistaminen – tunneviestien havaitseminen

  22. Jakautuneet aivot • Vasen aivopuolisko tunnistaa ja merkitsee yksityiskohtia • Eritteleminen ja käsitteleminen • Nimeäminen, selittäminen • Todellisuuden kontrollointi – uuden todellisuuden luominen • Mahdollisuus irtaantua kokemuksista – ja vieraantua • Oikean aivopuoliskon kytkeminen mukaan mahdollistaa integraation – merkitykset

More Related