Olli Hietanen Suunnittelualan tulevaisuushanke SKOL 8.4.2009

1. Suunnittelu- ja konsulttialan kehitys, toimintaedellytysten arviointi ja kilpailukyvyn parantaminen Olli Hietanen Suunnittelualan tulevaisuushanke SKOL 8.4.2009

2. Johdatus tulevaisuusajatteluun

3. Murrosajattelu • uutta (trendejä ja megatrendejä) • vanhaa (trendejä ja megatrendejä) • väliaikaista (murrosajalle tyypilliset ilmiöt) • ”hälyä”, jonka joukossa on kultajyviä” (heikot signaalit)

4. Kasvaa vähän Business as usual Laskee vähän Toteutunut historia Nykyhetki Tulevaisuuskuvat Todennäköinen tulevaisuus

5. Visionäärinen verkostojohtaminen Toteutunut historia Nykyhetki Tulevaisuuskuvat

6. Visionäärinen muutosjohtaminen Tulevaisuuskuvat Visio 2020 Strategiaportaat ja skenaariot Nykytila Vuosi 2009, konkretia, data Tieto + mielikuvitus + arvot + toiminta

7. X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X Visio auttaa fokusoimaan – ymmärtämään nykyisyyttä

8. Sidosryhmät mukaan toimintaan Sidosryhmät Turvallisuus

9. Radical Futures

10. Jos luovuus ja innovaatiot ovat ratkaisu, niin mikä on ongelma?Alf Rehn

11. Perhostalous haastaa kilpailukyvyn • Vuonna 1851 perustetun Ahlstromin ydinosaamisalue on muuttunut vuosien varrella ruukeista ja puutavarasta selluun, erikoispaperiin ja lopulta nykyisiin kuitukomposiitteihin, etiketteihin ja pakkauksiin sekä erikoistuotteisiin. • Vuonna 1985 Ahlstromissa työskenteli n. 15 000 työntekijää ja heistä 83% Suomessa. 2000 luvun taitteessa työntekijöitä oli n. 6600 ja heistä n. 27% Suomessa. Vuonna 2006 työntekijöitä oli enää 5800 – samaan aikaan kun tuotantolaitoksia ja myyntikonttoreita on yli 20 maassa, kuudessa maanosassa: ikuinen ja jatkuva muutos ekstensiivisestä (työllistävästä) kasvusta intensiiviseen (tehokkuuden) kasvuun. • Uutta on vain vauhti: maa ja metsätalous työllisti suomessa enemmän ja enemmän 2500 vuotta, savupiipputeollisuus 250 vuotta ja tietoyhteiskunta vain 25 vuotta. Jos trendi jatkuu, niin seuraava menestysklusteri työllistää 2,5 vuotta - ja siitä seuraavat vain kuukausia tai päiviä. Tuloksena perhostalous: yhden kesän klusterit?

12. Neljä näkökulmaa muutokseen – ja muutoksen hallintaan • Salmeindikaattori • 1000 vuoden indikaattori • Vasarafilosofia • Pokerifilosofia

13. Meriteollisuuden tulevaisuus • Monet luulevat, että suomalainen laivateollisuus on metalliteollisuutta. Tosiasiassa se on jo pitkään ollut viihdeteollisuutta: ostos- ja viihdekeskuksia merelle. Sitten kun ihmiset eivät enää jaksa tanssia merellä, tarvitaan uusi syy tehdä laiva • Väitetään, että Genesis on suurin laiva, joka mahtuu New Yorkin satamaan. Seuraava laivaluokka voi olla Atlantis – laiva, joka ei tule koskaan satamaan. Miksi laivojen pitäisi tulla satamaan? • Meriteollisuus voi tulevaisuudessa rakentaa merelle kaupunkeja – tai paperitehtaita, sairaaloita, energialaitoksia (puhdistamaan merta ja tekemään levästä energiaa…)

14. Käyttäjä-innovaatioita Käyttäjä-innovaatioita Käyttäjä-innovaatioita Käyttäjä-innovaatioita Käyttäjä-innovaatioita Käyttäjä-innovaatioita Rakentaminen Energia Life Science Matkailu Elintarvikkeet Liiketoiminta-innovaatioita Sosiaalisia innovaatioita Tuote-innovaatioita Radical Futures 1900 -luku 2019 2009

15. Palveluvaltaistuminen • Talouden palvelupitoisuus kehittyneissä maissa on 2/3 tuotannosta • Maailmankaupasta palveluiden osuus on noin 1/5, mutta palvelukauppa kasvaa nopeammin kuin tavarakauppa • On arvioitu, että tuotteen liiketoimintapotentiaalista 80 – 95 % prosenttia liittyy palveluun • Pirkanmaan talouden palvelupitoisuus 69 % Tampereen seutukunnassa, muissa seutukunnissa 50 – 56 % • Suomessa yksityinen sektori tuottaa ¾ palveluista paitsi sosiaali- ja terveyspalveluista joista se tuottaa ¼ • Suomessa kansantalouden palvelupitoisuus on 65,8 % [2005] • Suomessa palveluiden vienti on noin 15% tavarakaupan arvosta – Suomen matkailutaseen kaikki merkittävimmät alaerät ovat alijäämäisiä Ahvenainen, Marko & Hietanen, Olli (2007): Pirkanmaan palvelustrategia 2013. Pirkanmaan TE-keskuksen julkaisuja 1/2007.

16. Palvelupitoisuus • Tuote on tavaran ja palvelun yhdistelmä (palvelupitoisuus) • Palvelu(suorite) on se mitä asiakas haluaa ja josta hän maksaa: asiakas ei osta varashälytintä tai vakuutusta, vaan turvallisuuden tunnetta • Palvelua ei ole olemassa ilman asiakasta • Lisäarvosta ja sitä kautta liiketoimintapotentiaalista valtaosa liittyy palveluun. • Palvelun laatu riippuu siitä, • a) onko palvelun tulos asiakkaan näkökulmasta haluttu • b) mikä on asiakkaan läpikäymä prosessi halutun tuloksen saamiseksi

17. Palveluinnovaatiot • Palveluinnovoinnin ydinpätevyys on asiakkaan kokonaisvaltainen ymmärtäminen. Innovaatioprosessin ”sumea alkupää” (miten keksitään) vaatii ”palvelu R&D:ssä” asiakkaan haluaman lopputuloksen oivaltamista. • Konkreettinen ratkaisu asiakkaan tarpeeseen eli palvelutuotteen toteuttaminen vaatii kykyä muodostaa ja johtaa asiakaslähtöisesti avautuvia arvoverkkoja. • Organisaatioiden kilpailukyky perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän innovaatioprosessin sumean alkupään johtamiseen ja optimoimiseen sekä kykyyn viedä innovaatioihin tarvittavia muutoksia läpi organisaation.

18. Palvelumuotoilu • Palveluiden kehittämiseen liittyvä strategiatyö • Palveluiden konseptointi • Palveluprosessien suunnittelu • Palveluympäristöjen suunnittelu (Jari Koskinen) http://muuntuvailme.wordpress.com/

19. Kolmas osittuminen • Ensimmäisessä osittumisessa tuottaminen irtosi käytöistä: tuotteita voitiin valmistaa Aasiassa ja käyttää Euroopassa. Taustalla kuljettamisen ja logistiikan kehittyminen. Toisessa osittumisessa myös tuotanto hajautettiin globaaleiksi arvoketjuksi. Ajurina tässäkin logistiikan ja kuljettamisen kehittyminen. (Paavo Okko) • Mutta mitä tapahtuu kolmannessa osituksessa? • Tuotanto pirstoutuu yksilöön asti: omavaraistalous ja lähipalvelut tulevat takaisin (esimerkiksi plustalot): global = local + local. • Logistiikassa on viime vuosina minimoitu varastot ja maksimoitu kuljetukset. Kestävä kehitys iskee kuljetuksiin. Varastointi on edelleen kallista. Siksi tarvitaan kolmas: kuljetuskäytävistä kehittyy tuotantokäytäviä, jotka toimivat teollisen ekologian periaatteella (eräänlainen kone/tuotantoprosessi, joka ulottuu Italiasta Kiinaan, mutta toimii energia- ja materiaalitehokkaasti. Vilja lähtee matkaan Kiinasta ja kypsyy leiväksi matkalla. Mikä tässä on varastointia ja mikä kuljetusta ja/tai tuotantoa?

20. Lähde: Pilot Turku Oy/Ari Niemelä Kansainväliset tuotantokäytävät • Tuhannen kilometrin säteellä Turusta asuu noin 88 miljoonaa asukasta • Lyhyin lentoreitti Eurooppa – Aasia – USA (Skandinavian jakelualue) • Varastointi ja kuljetus kallista – tarvitaan kolmas ratkaisu • Kuljetuskäytävistä kehittyy tuotantokäytäviä: yksi kone Italiasta Kiinaan • Kuljetuksen, varastoinnin ja valmistuksen rajapinta sumentuu • Teollinen ekologia, logistiikkakeskusten kilpailukyky lisäarvopalveluissa

21. Kokonaisoptimointi • Kun ennen suunniteltiin laiva, niin siitä tehtiin 3D kuva CAD-ohjelmistolla. • Tulevaisuudessa piirretään myös satamat, teolliset prosessit – sekä osa haarukoista, joita laivasta tehdään kun se poistetaan käytöstä. Ja kun laiva lähtee telakalta, niin ohjelmisto seuraa mukana sen elinkaaren hallintatyökaluna. • Osaoptimoinnista kokonaisoptimointiin • Teollinen ekologia, kansainväliset tuotantokäytävät ja monialaiset suunnittelutiimit…

22. Suunnittelualan tulevaisuushanke

23. Suunnittelualan tulevaisuushanke 1 • Hankkeen päätavoitteeksi on hahmottunut ”Suunnittelu- ja konsulttialan kehitys, toimintaedellytysten arviointi ja kilpailukyvyn parantaminen”. Hankkeessa tarkastellaan ja ennakoidaan alan markkinoiden, palveluiden ja asiakkuuksien kehittymistä ja laaditaan työkaluja, joilla vaikutetaan alan ja yritysten menestymiseen sekä tärkeimpiin sidosryhmiin. • Hankkeen keskeisimpänä lopputuloksena laaditaan tiekartta, joka auttaa yrityksiä hahmottamaan: • miten toimintaympäristö muuttuu? • miten asiakkaiden toimintatavat ja käyttäytyminen muuttuvat? • miten toimialan ja yritysten tulee kehittyä ollakseen kilpailukykyisiä? • Hanke toteutetaan kolmiosaisena: Aluksi hahmotetaan toimialan vaihtoehtoisia kehityskulkuja, seuraavaksi työstetään kehityskulkuja alan keskeisten toimijoiden kanssa ja viimeisessä vaiheessa kootaan johtopäätökset ja käytetään hyväksi tuloksia jäsenyritysten kehitystoimintaan sekä asiakkaille ja muille sidosryhmille suunnattavaan viestintään ja toimenpidesuositusten antoon.

24. Suunnittelualan tulevaisuushanke 2 • Alan ydinosaajien tavoittaminen ja heidän sitoutumisensa asiaan ovat hankkeen lopputuloksen kannalta ratkaisevan tärkeitä. Tämän vuoksi toteutuksen ensimmäinen vaihe keskittyy nimenomaan työvälineiden laatimiseen osaajien sitouttamista ja seuraavaa toteutusvaihetta varten. • Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan hyvin argumentoituun asia-aineistoon perustuvia vaihtoehtoisia kehityskulkuja alan kehityksestä Suomessa seuraavien 3-5 vuoden aikana. Karkeampi tarkastelu ulotetaan 10 vuoden tähtäimelle. Lähtöaineistona käytetään jo toteutetuissa hankkeissa laadittua materiaalia. • Olennainen kysymys tässä vaiheessa on vaihtoehtoisten kehityskulkujen syy seuraussuhteiden ja niiden sisäisen logiikan valottaminen alan omista lähtökohdista, ja yleisten trendien tulkinta tämän alan tilanteeseen.

25. Suunnittelualan tulevaisuushanke 3

26. Suunnittelualan tulevaisuushanke 4

27. Suunnittelualan tulevaisuushanke 5 Ydinkysymykset Muutostekijät Todennäköinen tulevaisuuskuva

28. Suunnittelualan tulevaisuushanke 6 Trendit Vaikutukset Muutostekijät Vaikutukset Osaamisalueet Osaamistarpeet

29. SKOL: ydinkysymykset ja muutostekijät • Ydinkysymykset • Alan painoarvo, merkitys ja houkuttelevuus • Toimialojen rakenteet ja vuorovaikutus • Uudistuminen, koulutus ja toimintatavat • Kehitystoiminta, innovaatiot ja verkostot • Osaamisen monipuolinen hyödyntäminen • Uudistumista tukevat asenteet • Muutostekijät • Jatkuvan oppimisen tärkeys • Palvelusektorin kasvu • Ympäristönhallinta • Haavoittuvuudet • Bio-osaaminen • Tietotekniikka • Vuorovaikutus & verkostot • Materiaalien kehitys • Globalisaatio

30. SKOL: trendit, muutostekijät ja osaamisalueet • Trendit • EU:n laajentuminen ja jäykkyydet • Globaali uusi työnjako • Globaalit viiteryhmät ja asiakassegmentit • Automaatio & digitaalisuus • Iilmastonmuutos & päästökauppa • Elämyksellisyys • Muutostekijät • Tehokkuuden parantaminen • Teknisen osaamisen väheneminen • Hankekokojen kasvu • Aikataulujen kiristyminen • Liittyminen asiakkaan prosesseihin • Osaamisalueet • Liiketoimintaosaaminen • Teknologiaosaaminen • Verkosto-osaaminen • Palveluosaaminen • Muotoiluosaaminen

31. Suunnittelualan tulevaisuushanke • Systeemiajattelu • Mitkä tekijät vaikuttavat alan tulevaisuuteen? • Ennakointi- ja innovaatiojärjestelmä on kommunikaatiojärjestelmä • Visionäärinen verkosto-/muutosjohtaminen, osallistava sidosryhmätyö • Lumipallo: prosessi kerää tarvittavan asiantuntemuksen • Asiakaslähtöisyys, rajat ylittävä ongelmanratkaisu • Mitä jää jäljelle kun projekti loppuu? • Skenaarioita • Parempi ymmärrys uudesta toimintakulttuurista • Ehdotus jatkosta • Trendianalyysi • Lähinnä hierarkiaa ja tulkintaa jo tiedossa olevasta: giga, mega, trendi, meta ja heikot signaalit… • Vaihtoehtoisia skenaarioita • Etsittävä lähinnä uhkakuvien kautta määritellyistä muutostekijöistä myös mahdollisuuksia – siitä esimerkki tänään… • Perususkomusten paljastaminen (second opinion)

32. Ehdotuksia • Ennakkomateriaalia kyselyn sijaan: • Kuvaus prosessista ja sen tavoitteista jäsenistölle – tämä kutsuna osallistumaan ja hyötymään yrityksenä käynnistyvästä ennakointiprosessista. Samalla voidaan pyytää osallistuvia yrityksiä nimeämään n. 5 asiakasyritystä yms. asiantuntijatahoa, jonka he haluaisivat kutsua mukaan prosessiin (lumipallo 1). • Tutun trendikatsaus, toimialakatsaus (toimialakohtaisia tulevaisuuskuvia) ja yhteen kerättynä ja mahdollisuuksien mukaan analysoituna se materiaali, jota jo on • Seuraavaksi voisimme järjestää kaikille näille kiinnostuneille tahoille yhteisen tulevaisuusverstaan, jossa tehdään ensimmäiset tulevaisuuskuvat (ja määritellään keskeisimmät tulevaisuushaasteet). Tämän verstaan tuloksia voidaan tarvittaessa tarkentaa ja arvottaa kyselyllä (mutta kyselyitä ei kannata tehdä jos ei ole pakko: ihmiset väsyvät niihin). • Kolmannessa vaiheessa voisimme järjestää tulevaisuusverstaan asiakasalojen yrityksille - nille toimialoille ja yrityksille, jotka ovat konsulttityön suuria asiakkaita nyt tai tulevaisuudessa. Täältä saisimme asiakaslähtöiset tulevaisuuskuvat asiakasalojen osaamis- ja tietotarpeista. Mukaan verstaaseen voidaan kutsua niitä tahoja, jotka nousevat esille ensimmäisessä verstaassa (lumipallo 2) • Kyselyllä voimme tarkentaa näiden kahden verstaan tuloksia – ja osallistaa jälleen uusia tahoja jos tarvis (lumipallo 2) • Tämän jälkeen tulevaisuuskuvat ja skenaariot voidaan raportoida - ja samalla pitäisi istahtaa alas miettimään jatkotoimenpiteitä - eli sitä, mitä hankkeen seuraavissa vaiheissa tehdään (= miten hankkeen tuottamat halutut tulevaisuuskuvat toteutetaan ja/tai miten konsulttialan osaamista ja kilpailukykyä pitäisi kehittää suhteessa tunnistettuihin tulevaisuushaasteisiin) • VTT:n ja Gaian rooli…?

33. Tulevaisuuslaboratorio Aikakone A C P T V D O Keskustelu SKOL 2030

34. Toimialakohtaisia tulevaisuuskuvia

35. Taustaa: Tulevaisuuden painopinnat ja materiaalit • Tulevaisuuden painopinnat ja materiaalit -hankkeessa (vuonna 2006) hahmotettujen toimintaympäristön muutostrendien mukaan paperi- ja selluteollisuus käy markkinasotaa usealla eri rintamalla: • Sähköinen viestintä ja ICT työntävät perinteistä painamista (ja sen mukana metsäklusteria) pois viestintämarkkinoilta (punainen nuoli). Samaan aikaan uudet materiaalit nousevat korvaamaan paperia myös perinteisessä painamisessa (sininen nuoli). • Kolmas rintama on muodostumassa siitä, että kilpailu metsien käytöstä ja puuraaka-aineesta lisääntyy ja monipuolistuu: puuraaka-ainetta hamuavat myös bioenergia, luontomatkailu ja kestävästä kehityksestä lähtevä metsien suojelu (vihreä nuoli). Samaan aikaan kovenee myös metsäteollisuuden perinteinen Kysyntä/tarjonta perusteinen hintakilpailu alan toimijoiden välillä kun globalisaation ja Kiinailmiön seurauksena alalle tulee uusia toimijoita esimerkiksi Aasian suunnalta. • Menestyäkseen tässä monimutkaistuvassa kilpailussa paperi- ja selluteollisuuden on kyettävä tuomaan lisäarvoa muun muassa viestintäsektorin ja median loppuasiakkaille – esimerkiksi hyvinvointi-, koulutus-, turvallisuus- ja kulttuurisektoreilla. • Viestintä- ja mediaklusteri on perinteisesti ollut vahva ajuri ja vedenjakaja metsäklusterin tulevaisuuskuville. Selvityksen perusteella toinen (viestinnän tavoin) kaiken yhdistävä toimiala on pakkaaminen ja siihen liittyvä logistiikka (ja mahdollisesti turvallisuus).

36. Koulutus Kulttuuri ja viihde Pakkaaminen, logistiikka ja tuoteturvallisuus Uudet materiaalit Uudet materiaalit Hyvinvointi ICT Painaminen Viestintä ja media Terveys Turvallisuus Bioraaka-aineet ja -energia Rakentaminen Matkailu Muuttuva toimintaympäristöTulevaisuuden painopinnat ja materiaalit (2007)

37. Metsäsektorin tulevaisuus • Tulevaisuuden metsäsektori on osa kasviperäistä bioraaka-aineklusteria, joka tuottaa funktionaalisia materiaaleja muille teollisuuden aloille. Samalla maa- ja metsätalouden rajapinta sumenee: syntyy maatalouden ja maaseudun innovaatiojärjestelmiä. • Puuta myydään nesteenä, kaasuna ja biomassana. Biosähköä siirretään langattomasti maailman markkinoille – ja navetassa kasvaa sata tonnia keinolihaa. Naapuri kasvattaa hermoja, luuta ja keinolihaksia lääketieteen tarkoituksiin. Kompostoituvasta elektroniikasta valmistetut kännykät heitetään käytön jälkeen kukkapenkkiin, jossa niistä kasvaa marjapensaita ja raparperia… • Tulevaisuuden pakkaukset tunnistavat käyttäjänsä ja valmistavat käyttäjälleen henkilökohtaista sisältöä - esimerkiksi käyttöohjeita. Ne ovat osa laajempaa informaatioverkkoa (kone-kone kommunikaatiota). Pakkaukset kommunikoivat mm. jääkaapin ja kierrätysjärjestelmän kanssa. Tällä tavalla pakkauksilla (tai jääkaapin, kierrätysjärjestelmän ja pakkausten muodostamalla informaatioverkolla) on myös paikallisen median funktio. • Raaka-aineiden, energian ja ruoan niukentuminen sekä myös ikääntymisestä ja vaurastumisesta johtuva hyvinvointipalveluiden ja terveystuotteiden kysynnän kasvu luovat historiallisen mahdollisuuden globaalin bioraaka-aineklusterin kehittämiselle. Tämän klusterin määritteleminen, kehittäminen ja johtaminen on merkittävä mahdollisuus suomalaiselle metsäteollisuudelle.

38. Tulevaisuus paketissa 1 • Tulevaisuuden pakkaukset helpottavat ihmisten elämää. Ihmisten ei tarvitse tietää miten asioita tehdään, vaan pakkaus kertoo ja hoitaa asiat ihmisten puolesta. Suurin osa rutiiniasioista hoidetaan automaattisesti. Tulevaisuuden pakkaus tunnistaa kuka sitä käyttää ja valmistaa käyttäjälleen henkilökohtaista sisältöä - esimerkiksi käyttöohjeita. • Tulevaisuuden pakkaukset ovat osa laajempaa informaatioverkkoa (kone-kone kommunikaatiota), joka tehostaa erilaisten arkisten palvelujen tehokkuutta. Pakkaukset kommunikoivat mm. jääkaapin ja kierrätysjärjestelmän kanssa. Tällä tavalla pakkauksilla (tai jääkaapin, kierrätysjärjestelmän ja pakkausten muodostamalla informaatioverkolla) voi olla myös paikallisen median funktio. • Mediana tulevaisuuden pakkaukset voivat korvata muun muassa sanomalehdet. Vuonna 2050 päivittäistavarapakkaukset ovat ehkä ainoa kanava, jolla pystytään tavoittamaan kattavasti kansalaiset. Asiakkaan/käyttäjän suhde pakkaukseen on kaksisuuntainen: ihminen on viestinnän kohteena, mutta ihmiset voivat toimia myös mediasisällön tuottajina jakamalla omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan muiden kanssa (sosiaalinen media).

39. Tulevaisuus paketissa 2 • Tuotteisiin (materiaaleihin ja pakkauksiin) räätälöidään funktionaalisuutta ja palvelua. Samalla pakkauksen merkitys tuotteen palvelufunktiossa kasvaa: pakkaus huolehtii varastojen logistiikasta ja tuoteturvallisuudesta (varoittaa pilaantuneista tuotteista), analysoi ja annostelee sekä toimii mediana (esimerkiksi portaalina) ja kommunikoi muiden esineiden kanssa. • Tulevaisuuden pakkaus on palvelukonsepti, johon on koodattu/kiinnitetty ohjaus- ja hallintajärjestelmiä, softat, päivitykset, virtuaalikauppaa ja viimeisten trendien mukaan asiakkaalle henkilökohtaisesti räätälöityjä ominaisuuksia. • Stora Enso Oy:n ja Hansaprint Oy:n tulevaisuusverstaan menetelmällisenä löytönä voidaan pitää uutta kehittämisfilosofiaa: metsäteollisuuden ja yleisemminkin metsäsektorin uudet innovaatiot ja tuotekonseptit on kehitettävä yhteistyössä asiakastoimialojen yritysten kanssa – pohtimalla ensin asiakastoimialojen tulevaisuuskuvia ja vasta seuraavassa vaiheessa metsäsektorin tuotteita ja mahdollisuuksia näillä uusilla sovellutusalueilla.

40. Ekotehokkuus nousee kilpailutekijäksi Digitaalinen (bitti)talous tehokkuuden ja kilpailukyvyn keskiössä Niukentumisen megatrendi = väestönkasvu + varallisuuden kasvusta johtuva kulutuksen kasvu + rajalliset luonnonvarat Dematerialisaatio: ekotehokkuus kasvaa tuotannossa Immaterialisaatio: ekotehokkuus kasvaa kulutuksessa Amaterialisaatio: fyysisten tuotteiden korvaaminen virtuaalisilla, esimerkiksi biteistä valmistetuilla tuotteilla tai palveluilla

41. Langaton laajakaista ja mobiiliteknologiat, mekatronikka, nano- ja bioteknologia… Uusi talous Ensimmäisessä vaiheessa Suomi ansaitsi teknologialla – rakentamalla koneita Ohjelmistot, sisällöt ja palvelut. Ensimmäisessä vaiheessa digitalisointi, toisessa vaiheessa asiakaslähtöisyys, kolmannessa ubiikki (arjen) tietoyhteiskunta: sovelletut älytuotteet (lähielektroniikka), virtuaaliympäristöt, webcasting… Verkostotalous painottaa yhteistyökykyä ja joustavia rakenteita: verkosto-osaamista ja yhteistyön kulttuuria… Toisessa vaiheessa Suomi ansaitsee käyttämällä näitä koneita: palveluilla ja sisällöillä Verkostojen yhteisöllistyminen, yhteisöllisen oppimisen työkalut, uudet työnteon kulttuurit, johtaminen, opetta-minen ja oppiminen Kolmas vaihe perustuu formaattien tuotteistamiseen; tekijänoikeus-teollisuuteen ja hallintajärjestelmiin. Luova talous Tietoyhteiskunnan kolmas vaihe

42. Energian tulevaisuuskuvia 1 • Energiapolitiikan perinteisiä ajureita ovat olleet teknologia ja raha. Tästä näkökulmasta ydinvoima ja fossiiliset polttoaineet ovat teknologisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisiä teknologioita, joiden käyttö jatkuu vielä pitkään. Muutospaine: pohjautuvat hupeneviin luonnonvaroihin ja aiheuttavat ympäristöongelmia. Hiilen talteenotto heikentää hyötyastetta. • Rinnalle nostettava ”kaikki keinot käyttöön strategia”: erilaisia (paikallisia) uusiutuviin energialähteisiin perustuvia ratkaisuja: tuuli, aurinko, maalämpö, vety, vesi, jätteet, bakteerit, levät, turve yms. biomassa (biomassa on kuitenkin rajallinen: kilpailee ruoan kanssa, rajallinen ja voi horjuttaa biodiversiteettiä). Suomella voisi olla tässä edelläkävijyyttä: ekologisen puurakentamisen vienti, hybridi- ja sähköautot, korjausrakentaminen ja uusrakentaminen (plustalot yms.) yms. energiaintensiiviset tuotteet. • Uudet teknologiat eivät ole vielä kilpailukykyisiä. Kehittäminen edellyttää poliittista päätöksentekoa. Teollisuus ei investoi, jos politiikka on poukkoilevaa. Toisaalta varottava kilpailun vääristymistä: markkinat valitsevat sopivat ratkaisut, mutta samalla vahva julkinen T&K panostus uusiutuvien kestävien energiaratkaisujen kehittämiseen.

43. Energian tulevaisuuskuvia 2 • Teknologian ja rahan rinnalle on kehittymässä kolmas ajuri: kulutustottumusten ja elämäntapojen muutos (asiakaslähtöisyys). Toinen näkökulma: ihminen ei muutu – joten rakenteiden/infran on tuettava kestävää kehitystä (lopputulos ja kehittämistoimenpiteet ovat samoja) • Kestävä arkikilometri: esimerkiksi lähipalvelut, etätyö yms. liikkumisen tarpeen vähentäminen. Seuraavassa liikkumisen kehässä toisenlaisia ratkaisuja kestävälle 150 kilometrille: raideliikenteen kehittäminen, sähköautot… • Radanvarsiin ja seutukuntiin keskittyvä yhdyskuntarakenne. Suurissakin kaupungeissa n. 30 000 asukkaan kokonaisuuksia. Omavaraiset yhdyskunnat – teollisuudessa teollinen ekologia. Asumisella ja teollisuudella erilaiset energiaratkaisut: teollisuudella ydinvoima ja asumisessa plustalot, jotka tuottavat paikallisilla ratkaisuilla energiaa valtakunnanverkkoon/ teollisuudelle. Energiaintensiivisin teollisuus siirtynyt muualle (tai reservaattiin Pohjois-Suomeen: Etelä-Suomesta Hyvinvointi- tai/ja Osaamis-Suomi, Pohjoisesta Teollinen Suomi, jossa pääpaino hiilen talteenotolla). Kasviperäisyyden nousu mm. maataloudessa, mutta myös muualla.

44. Energian tulevaisuuskuvia 3 • Liikennesuoritteet vähenevät, ruoan hinta nousee, vahvat julkiset palvelut (varsinkin liikenteessä) – tai esimerkiksi bussit ja junat ilman kuljettajia (muuten liian kallista). Teollisuudessa pyrittävä kalliimpiin, korkeammalle jalostettuihin tuotteisiin (vähemmällä enemmän). • Muutos edellyttää vahvaa valtion ohjausta. Keinoina muun muassa rohkea T&K rahoitus, veroase ja tariffit: keppiä ja porkkanoita. • Globaali 2 asteen puolue – ja kansainvälisiä ammattiyhdistysliikkeitä? Voiko elämäntavan listata pörssiin? Lähituotanto, plustalot, neliömetrikauppa, teollinen ekologia. Kestävä kehitys on kiva juttu jolla tienaa rahaa (toisessa ääripäässä kestävä kehitys muuttuu uskonnoksi – ja terrorismiksi)… • Kulttuurivallankumous: vahvaan perhe- ja sosiaalipolitiikkaan panostaminen, laatuaikaa perheen kanssa, rahan vaihtaminen vapaa-aikaan, peruskoulussa sivistys ja arvot, hyvinvointi, tavaran ostamisesta palvelujen käyttämiseen…

45. 1) Sosiaali- ja 2) terveysalan vastaajien näkemys tärkeimmistä hyvinvoinnin kehittymisen haasteista(STM:n ennakointihanke) 2004 - 2005

46. Stakesin tulevaisuusverstas 2007 • Lähtökohtana nykyinen palvelujärjestelmä. Mihin suuntaan se kehittyy vuoden 2030 aikajänteellä? Ryhmien tulevaisuuspyöristä, tulevaisuustaulukoista ja tarinoista/ tulevaisuuskuvista voi tiivistää seuraavat perushaasteet/-uskomukset: • Palvelujen asiakkaissa/kuluttajissa keskiarvo pienenee ja erilaiset erityistarpeet korostuvat (kuten tietoinen, tietämätön, kyvykäs, kyvytön, haluton – tai esimerkiksi ikääntynyt/syrjäytynyt). Tietyssä mielessä ääripäät muodostuvat akselille: perustarpeet eri syistä syrjäytyneille versus erityistoiveet tietoisille. • Palvelutyypit tulevat lisääntymään ja niitä tuotetaan modulaarisesti ”Ikea” tyyliin: julkinen, yksityinen ja 3. sektori yhdessä ja erikseen. Palveluita tuottavat myös muut kuin sosiaali- ja terveysalan toimijat: esimerkiksi kauppakeskukset. Uusia tuottamismalleja voivat olla myös osuuskunnat, tuetut omaiset/läheis- tai ja vertaisverkot jne. • Rahoituksessa julkinen (jolla turvataan perustaso) säilyy + yksityinen (jolla voi ostaa laatua yms.). Infrastruktuurissa mahdollisesti ulkomaisen pääoman merkitys kasvaa. • Teknologia, kansainvälisyys, itsepalvelut, Coaching/Personal life-span Extender…

47. Nuorista välittäminen Elämyksellinen vanhuus Riskiryhmien tunnistaminen Peruspalvelujen kehittäminen Sähköiset palvelut Yhteisölliset palvelut Ennalta ehkäisevät toimijamallit Salon seudun sote-alan tulevaisuusselvitys 2008

48. Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tulevaisuustyöskentely 2008-2009 • Verstaan osallistujat koostuivat Turun kaupungin SoTe-työryhmistä ja johtoryhmästä. Osallistujat jaettiin asiantuntijuutensa mukaisesti viiteen ryhmään seuraavasti: • lasten ja nuorten kasvun tukeminen • nuorten aikuisuuden vahvistaminen • itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn vahvistaminen • ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen • Yleisjohto • Tulokset: Sote-ala 2030 • Kotona hoitaminen on perussääntö • Ongelmiin tartutaan ennakoivasti ja hoitaminen painottuu korkeateknologiaan (”kohtuun hoitaminen”) • Vertaistuki ja vapaaehtoispankki (perhekeskeisyys) • Sosiaalilääkäri ja geenilääkäri • Hyvinvointiarkkitehtitiimi

49. Varsinais-Suomen elinkeinostrategian tulevaisuusprosessi(toimialakohtaisia tulevaisuuskuvia)

50. V-S TE-keskuksen PESTE-prosessi Tutu-keskuksen tulevaisuusverstas Elinkeinoelämän asiakasraati V-S liiton maakuntaennakointi Maakuntaennakoinnin kolme vaihetta