1 / 92

Sukupolvien vuorovaikutus

Sukupolvien vuorovaikutus. Luentosarja 2009 10.3-28.4. Ti 14-16 Seminaarisali. Ohjelma. 10.3. Johdanto 17.3. Gentrans-tutkimus 24.3. 31.3. 7.3. EI LUENTOA 14.4. EI LUENTOA 21.4. 28.4. 5.5. LOPPUKUULUSTELU (avoin tentti). GENTRANS projekti. Rahoitus Suomen Akatemialta 2006-2009

beauregard
Download Presentation

Sukupolvien vuorovaikutus

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Sukupolvien vuorovaikutus Luentosarja 2009 10.3-28.4. Ti 14-16 Seminaarisali

  2. Ohjelma • 10.3. Johdanto • 17.3. Gentrans-tutkimus • 24.3. • 31.3. • 7.3. EI LUENTOA • 14.4. EI LUENTOA • 21.4. • 28.4. • 5.5. LOPPUKUULUSTELU (avoin tentti)

  3. GENTRANS projekti • Rahoitus Suomen Akatemialta 2006-2009 • Vertailukelpoisuus SHAREen – the European research project on aging and helping • n. 20 maata mukana • Aineistoa kolmesta sukupolvesta ja tulevaisuudessa kahdelta ajankohdalta • Sukupolvet: • Suomalaiset suuret ikäluokat 45-50 (otos 2000) • Näiden vanhemmat (ei kovin monia) • Näiden lapset (otos 3391) • Vastausprosentti 56 % ja 42 % Roos, Haavio-Mannila

  4. GENTRANS-tutkimuskysymykset • Peruskysymykset: • Sukulaisuuden merkitys nykyään • Sukupolvien antama ja saama käytännön apu ja taloudellinen tuki • Suhtautuminen auttamiseen ja avun saamiseen • Löytyykö selviä ”auttamiskulttuureja” • Miten tämä eroa tilanteesta muualla Euroopassa (SHARE-aineisto)

  5. Sukupolven käsite • Sosiaalinen sukupolvi: suuret ikäluokat esimerkkinä (Purhonen et al) • Perhesukupolvi: isovanhemmat, vanhemmat, lapset, lapsenlapset • Gentrans-tutkimuksessa yhdistettiin molemmat lähtökohdat: suuret ikäluokat, heidän lapsensa ja vanhempansa

  6. Suuret ikäluokat • Karisto, Antti (toim) (2005): Suuret ikäluokat. Vastapaino, Tampere • Purhonen, Semi (2007): Sukupolvien ongelma. Helsingin yliopisto. Sosiologian laitos • Purhonen, Semi, Hoikkala, Tommi & Roos, J.P.(2008): Kenen sukupolveen kuulut. Gaudeamus, Helsinki • Virtanen, Matti (2001): Fennomanian perilliset. SKS

  7. Sukupolven synty • Mestari vaikuttaa • Oma kokemus oikeana ajankohtana • Todellinen ongelma • Yhteinen toiminta • Sukupolven kiteytyminen

  8. Kuvio 1. Suurten ikäluokkien nelikenttä

  9. Ajallinen ulottuvuus • Mutta mitä tapahtuu sukupolvelle ajan kuluessa? • Sukupolvikokemus • Sukupolven aktiivinen vaihe • Katumus, irrottautuminen, siirtyminen • Uusi elämä? • Voiko kuulua useampaan sukupolveen elämänsä aikana?

  10. Miten 60-lukulaiset muuttuivat? • Miten 60-lukulaiset muuttuivat eri maissa? • USA: paljon ääritaantumuksellisia • Englanti, Ranska: joitakin ääritaantumuksellisia, paljon valtavirtaa (sosdem/sosialistit/blairilaisuus), harvoja ”katumattomia” • Suomi: ei äärikääntymystä, valtavirtaa ja katumattomia

  11. 60-lukulaisuus Euroopassa ja USA:ssa • USAssa suurin osa 60-luvun radikaaleista kääntänyt kelkkansa: • Joko ääritaantumuksellisia tai • Valtavirtaan lukeutuvia (Bill Clinton ...) • Siis jonkinlaista ikäkausiradikalismia: nuorena radikaali, vanhempana radikaali konservatiivi

  12. 60-lukulaisuus Ranskassa • Muutama loppuun asti vasemmalla: Bourdieu (mutta ei ollut sukupolviaktiivi) • Iso ryhmä jonkinlaisia vasemmistolaisia (sosialistit) • Tunnetut oikeistolaiset: Levy, Ferry, Glucksmann • Siis: mitä jyrkemmin vasemmalla (maolaisuus) sitä pitemmälle oikealle

  13. 60-lukulaisuus Englannissa • Sama kaava: • Pääsuuntauksina blairismi ja konservatiivinen labourismi • Muutama tosi radikaali vielä (Hobsbawm, Anderson, Thompson etc) • Hyviä ”sukupolvi”lehtiä: London Review of Books!

  14. Suuret ikäluokat ja 60-lukulaisuus • Sodanjälkeisen Suomen kuuluisin sukupolvi: suuret ikäluokat! • Ei ole oikeastaan sukupolvi vaan ikäryhmä: 45-50 syntyneet • Sukupolvia: 60-lukulaiset ja 70-lukulaiset (jotka yleensä klimpitetään yhteen) • 65-75 yhtenäinen sukupolviryhmä?

  15. 60- ja 70-lukulaisuus • Jako useampaan alaryhmään • Pioneerit ja edelläkävijät (oppi-isät?) • Varsinaiset 60-lukulaiset yleisvasemmistolaiset • Murrosvaiheen porukka, siirtymä yleisvasemmistolaisuudesta taistolaisuuteen • 70-lukulaiset, suoraan taistolaisia • Taistolaisista Koijärveen ja Pete Q:hun

  16. Sukupolvifraktiot? • Onko sukupolvi yhtenäinen vai onko siinä eroja? • Kahden tyyppistä: edellä kuvattu ajallinen erottelu • Koko sukupolven sisällä tapahtuva jakautuma • Olivatko ajan oikeistolaiset ja vasemmistolaiset samaa sukupolvea?

  17. Suuret ikäluokat Suomessa • Kansainvälisesti vaihteleva määritelmä • Suuret sodanjälkeiset ikäluokat • Suomessa joko 1945-50 syntyneet tai 1945-55 syntyneet • Tällä hetkellä jo enemmistö 45-50 syntyneistä on eläkkeellä • ja vuoteen 2018 mennessä viimeisetkin eläkkeellä ellei tule muutoksia lainsäädäntöön Roos, Haavio-Mannila

  18. Eriarvoisuuskysymys? • Ovatko eri sukupolvet merkittävästi eri asemassa taloudellisesti ja sosiaalisesti? • Elävätkö sukupolvet toistensa kustannuksella? • Muodostuuko eläkkeiden maksaminen kohtuuttomaksi rasitteeksi?

  19. Auttamisen lajit • Taloudellinen apu: • Rahan antaminen ja lainaaminen • Käytännön apu: • Kotiin liittyvä apu: kotityöt, korjausapu, lastenhoito, hoiva • Kuljetusapu • Informaatioapu: kaavakkeiden täyttäminen, tietokoneiden käyttö, erityisammattitaitoon liittyvä apu jne.

  20. Käytännön apu • Kolme ryhmää • Kotitalous- ja henkilökohtainen apu (hoitaminen, lemmikkieläinten hoito, siivoaminen yms) • Kuljetukset korjaukset ja tekniikka-apu • ”Tietoapu” eli tietokoneisiin, hakemuksiin, auttajan kvalifikaatioihin liittyvä apu, lomiin liittyvä apu Roos, Haavio-Mannila

  21. Taloudellinen apu • Kaksi mittausta • 250 € tai enemmän/henkilö/vuosi (SHARE) • Kaikki apu (kysytty lisäksi Suomessa) • Suomessa keskimääräinen apu n 2000 €/vuosi • Ruotsissa 1000 • Saksassa 3100, • Ranskassa 3700, • Italiassa 4300, • Espanjassa 9900 Roos, Haavio-Mannila

  22. Vertailua Euroopan maiden kesken • Mielenkiintoinen ero verrattaessa Pohjois-Eurooppaa ja Keski- ja Etelä-Eurooppaa: • Pohjoisessa ollaan sitä mieltä että lapsia ei pidä auttaa MUTTA heitä autetaan ja • Etelässä taas ollaan sitä mieltä että lapsia pitää auttaa, MUTTA heitä ei auteta… • (SHARE-aineisto)

  23. Kuvio 9. 2 Myönteinen asenne isovanhempien velvollisuuteen tukea lapsenlapsiaan taloudellisesti ja vanhempien lapsilleen antama vähintään 250 euron tuki viimeisten 12 kk:n aikana eräissä Länsi-Euroopan maissa (SHARE) Kreikka Italia Espanja Ranska Sveitsi Itävalta Saksa Alankomaat Tanska Ruotsi Suomi 0 10 20 30 40 50 60 Prosenttia koko väestöstä ja vanhemmista Väestön asenteet Vanhempien käyttäytyminen

  24. Auttamisen määrä • Olemme erottaneet kolme ryhmää tai tyyppiä (”auttamiskulttuuria”): • Niukka auttaminen: auttaminen vähäistä ja autettuja vähän • Normaali auttaminen: auttamista kohtuullisen paljon • Tiivis auttaminen: laajat verkostot ja paljon auttamista

  25. Selvä sukupolviero • Suuret ikäluokat ja heidän lapsensa poikkeavat erityisesti siinä, että avun lajit ja auttajien määrät keskittyvät suurilla ikäluokilla kun taas • Lapsilla avun lajien ja auttajien määrät jakautuvat paljon tasaisemmin ja laajemmin • Tähän palataan vielä!

  26. Evoluutioteoreettinen sukupolvitutkimus • Ihmisperhe on yhteisöllinen järjestelmä jossa keskeistä on se, että lapset jäävät eloon, sukupolvi jatkuu • Tarvitaan siis järjestelmä joka takaa lapsen syntymän, hoidon ja kasvatuksen kunnes hän on omillaan • Äiti on aluksi tärkein, mutta sitten tarvitaan muita: isää, isoäitejä ja isoisiä • Synnytysvälien tiheys tarkoittaa että lapsi ei olisi jäänyt eloon ilman muita sukulaisia

  27. ”Moderni synteesi” ja sen kilpailijat • Geneettinen muuntelu • Jotkut geenit pärjäävät paremmin kuin toiset eli valikoituvat • Tapahtuu lajin sisäistä evoluutiota • Eri lajit: eivät voi saada lapsia keskenään • Epigeneettinen evoluutio (evo-devo): valikoituminen ilmiasun kautta … • Kulttuurievoluutio

  28. Perheen evoluutio • Perhettä koskeva evoluutioteoria nojaa Charles Darwinin seksuaalivalinnan teoriaan sekä William Hamiltonin (1964) ja Robert Triversin (1972, 1974, 2002) esittämiin teorioihin sukulaisten ja puolisoiden välisestä avunannosta ja ristiriidoista. • erinomainen johdanto löytyy Heikki Sarmajan (2003) artikkelista Ihmislajin perheenmuodostuksen evoluutiopsykologinen perusta.

  29. Sukulaisten auttaminen • Hamilton (1964) esitti, että yksilön halukkuus auttaa toista on yhteydessä siihen, miten läheistä sukua yksilö olettaa toisen olevan itselleen. • Luonnonvalinta suosii piirteitä, jotka edesauttavat tiettyjen geenien siirtymistä ja lisääntymistä seuraavissa sukupolvissa. Jos lähisukulaisten auttaminen edesauttaa heidän niin sanottua lisääntymismenestystä, tästä voi syntyä luonnonvalinnan suosima valmius

  30. Yksilöllistyminen vs. evoluutio • Yritys testata evoluutiohypoteesia perheissä on Polletin et al (2006) tutkimus, jossa tarkasteltiin lapsettomien naisten suhtautumista sisartensa lapsiin. • Yksilöllistymishypoteesin mukaan lapsettomien naisten ei pitäisi suosia sukulaistensa lasten hoitamista eikä pitäisi olla eroa siinä onko itsellä lapsia vai ei

  31. Yksilöllistymishypoteesi 2 • Jos he hoitavat lapsia, ei pitäisi olla suurta eroa sen välillä kenen lapsia tai keitä sukulaisia he hoitivat. • Pollet kuitenkin osoitti, että Iso-Britanniassa lapsettomat naiset hoitavat sisartensa lapsia useammin kuin mitä äidit tekevät. He myöskin hoitivat lapsia enemmän kuin muita sukulaisiaan

  32. Evoluutioteorian hypoteesit 1 • Kurland ja Gaulin (2005, 456) johtavat Hamiltonin ja Triversin teorioista mm. seuraavat perusoletukset: • Altruistiset ydinperhesuhteet ovat keskeisiä sukulaisten välisissä suhteissa ja ne kulkevat vanhemmasta sukupolvesta nuorempaan. • Varmuus äitien geneettisestä suhteesta lapseen ja osittainen epävarmuus isien geneettisestä isyydestä suosivat naaraiden välisiä sukulaisuussuhteita

  33. Evoluutioteorian hypoteesit 2 • Konflikteja syntyy enemmän ja yhteistyötä vähemmän sen mukaan, kun sukulaisuuden aste pienenee. • Vastavuoroisuuden periaatteen mukaisesti toimiminen lisääntyy kun sukulaisuuden aste pienenee, eli suhde kaukaisiin sukulaisiin muistuttaa suhdetta mahdollisiin ystäviin.

  34. Hyödyn paradoksi • Sukulaisten välistä avunantoa luonnehtii vanhempien sukupolvien avun kanavoituminen nuoremmille. • Lapsista ei ole mitään rahallista ”hyötyä”. Vanhemman ja lapsen välistä suhdetta luonnehtii päinvastoin yleensä se, että vanhemmat satsaavat paljon enemmän aikaa, voimia, rahaa ja apua kun mitä todennäköisesti tulevat saamaan koskaan takaisin. • Yksilöllistymisen teorian ja perinteisen taloustieteen mukaan on käsittämätöntä, että ihmiset ylipäänsä hankkivat lapsia!

  35. Selitykset eivät sulje pois toisiaan • Auttaminen perustuu myös tunnesuhteisiin, perhekäsityksiin, sukupuolirooleihin, moraalikäsityksiin, koettuihin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin sekä lakisääteisiin velvoitteisiin. • Evoluutioteorian ennustamat auttamisen muodot eivät sulje pois vaihtelua. • Esimerkiksi se, miksi pidän yhteyttä tähän serkkuun mutta en toiseen serkkuun, selittyy paitsi sukulaisuuden asteella myös juuri tähän henkilöön koetulla läheisyydellä

  36. Tutkimuskysymyksiä 1 • Minkälaisia ovat tutkittavien kolmen sukupolven perhe-, sukulais- ja sosiaaliset suhteet? • Miten eri sukupolvet saavat ja antavat käytännön apua ja taloudellista tukea? • Minkälaisia ovat sukulaisten auttamista koskevat asenteet? • Miten paljon vanhemmat ja lapset ovat tekemisissä keskenään ja millaiset suhteet heillä on toisiinsa? • Vaikuttavatko sukupolvien väliseen auttamiseen sukupuoli ja sukulaissuhteet? Ovatko esimerkiksi äidin puoleiset auttamissuhteet vahvempia? Suosivatko vanhemmat tyttäriä tai poikia ja millaisissa tilanteissa?

  37. Tutkimuskysymyksiä 2 • Miten tyytyväisiä vastaajat ovat saamaansa apuun ja minkälaisia ristiriitoja avunantoon tai avun epäämiseen liittyy? • Minkälaisia eroja esiintyy eri sukujen auttamiskulttuureissa, eli miten auttamisen käytännöt ja säännöt vaihtelevat perheittäin? • Mitkä sosiaaliset taustatekijät selittävät avun saamista ja antamista? • Miten auttamiskulttuuri vaikuttaa onnellisuuteen?

  38. Tuloerot sukupolvien ja sukupuolten välillä • Eivät täysin selviä ja joissain kohdin hieman yllättäviä: • Sukupolvien henkilökohtaisissa tuloissa erot selvästi pienemmät v 2007 kuin 2004 • Sukupuolten erot vaihtelevat ajankohtien välillä: v 2004 suurten ikäluokkien miehillä isoimmat erot nyt nuorten ikäluokkien miehillä

  39. Vuoden 2004nettotulojenja vuoden 2007 omien käyttötulojen jakautuminen sukupolven ja sukupuolen mukaan, euroa/kk

  40. Kotitalouden tulot • Kotitalouden tuloissa nuorella sukupolvella menee huonommin! • Miesten ja naisten ero häviää • Suurten ikäluokkien naiset parhaassa asemassa: miehen tulot vetävät heidän tulotasoaan ylöspäin kun taas miehillä naisten tulot vaikuttavat päinvastoin

  41. Vuoden 2004 asuntokunnan käyttötulojen ja vuoden 2007 kotitalouden käyttötulojen jakautuminen sukupolven ja sukupuolen mukaan, euroa/kk

  42. Kuvio 3.9 Käsitys omasta terveydentilasta prosentteina kaikista 100 % Erittäin huono 80 % Huono 60 % Kohtalainen 40 % Hyvä 20 % Erittäin hyvä n=882 n=625 n=549 n=32 487 0 % n= Suuret Lapset Suuret Lapset Vanhemmat ikäluokat ikäluokat Miehet Naiset Kaikki

  43. Onko sukulaisten määrä muuttunut? • Onko ihmisillä nykyään enemmän sukulaisia (elossa) kuin ennen? KYLLÄ • Ollaanko näiden kanssa yhteydessä enemmän? KYLLÄ jos katsotaan suuria ikäluokkia ja heidän lapsiaan • Autetaanko ja saadaanko apua enemmän? KYLLÄ jos katsotaan kaikkea apua ja kaikkia sukulaisia…

More Related