YMPS608 El inpolitiikka: El imet, ymp rist nsuojelu ja yhteiskunta

1. YMPS608 El�inpolitiikka:  El�imet, ymp�rist�nsuojelu ja yhteiskunta 14. ja 16.11. Risto Willamo: El�insuojelun suhde ymp�rist�n-suojeluun El�imet ymp�rist�nsuojelun kent�ss�

2. ke 14.11. luennolla ehdittiin kalvoon nro 26 pe 16.11. jatketaan siis kalvosta 27

3. El�insuojelu El�insuojeluvaatimukset keskittyv�t el�imen el�m�naikaisen hyvinvoinnin turvaamiseen. Ihminen voi lopulta tappaa el�imen, jos sen el�m� on ollut hyv�. El�inoikeusvaatimukset kyseenalaistavat my�s ihmisen oikeuden tappaa muita el�imi�. El�insuojelu on siis melko tarkan merkityksen omaava k�site erotuksena yleisest� el�inten suojelusta. El�insuojelu t�ss� esityksess�: kaikki toiminta, joka t�ht�� el�inyksil�iden (lajista riippumatta) hyvinvoinnin edist�miseen.

4. Kurssilla k�sitell��n el�inten yhteiskunnallista merkityst� kolmen tason kautta: 1. Ihmisen ja el�inten v�listen suhteiden sek� luontosuhteen taso: ihmisen/yhteiskunnan/kulttuurin suhde el�imiin ja el�insuhteen merkitys luontosuhteessa 2. Ymp�rist�nsuojelun yleinen taso: el�inten merkitys ymp�rist�nsuojelussa; el�inpolitiikan ja -suojelun sek� ymp�rist�nsuojelun suhde 3. El�inpolitiikan ja -suojelun erityistaso: el�inpoliittisten ja -suojelullisten kysymysten tarkempaa l�pik�ymist�

9. EL�INSUOJELUN SUHDE LUONNONSUOJELUUN JA YMP�RIST�NSUOJELUUN

10. Ovatko el�insuojeluongelmat ymp�rist�ongelmia? YMP�RIST�ONGELMAT ? rehev�i- ilmaston- biodiversi- el�inten tyminen muutos teetin ka- huono ventuminen kohtelu

11. Kurssin ymp�rist�nsuojelu-tieteellisi� l�ht�kohtia El�imet, pitk�lle manipuloituinakin, ovat osa luontoa ja suhde muihin el�imiin ja el�inyksil�ihin on osa ihmisen luontosuhdetta Ymp�rist�nsuojelussa ty�skennell��n ihmisen aiheuttamien, ongelmalliseksi koettujen luonnon muutosten kanssa N�in el�inpoliittiset ja �suojelulliset kysymykset ovat osa ymp�rist�nsuojelun kentt��

12. Suojelu ja el�imet El�insuojelu: el�inyksil�iden suojelua? Luonnonsuojelu: el�inten elinymp�rist�jen, el�inlajien ja geneettisen perim�n suojelua? Ymp�rist�nsuojelu: el�inten tarkemmin m��rittelem�t�nt� suojelua ymp�rist�n osina?

13. �On paljon ihmisi�, joilla luonnonsuojelu ja el�insuojelu sekoittuvat� Dosentti Petri Nummi Suomen Kuvalehden mukaan

14. EL�INSUOJELUN SUHDE LUONNONSUOJELUUN JA YMP�RIST�NSUOJELUUN L�hestyn aihetta nelj�n erityiskysymyksen kautta: 1. Suojelu yksil�- ja lajitasolla � sama vai eri asia? 2. El�imille k�rsimyst� aiheuttavat ymp�rist�nsuojelutoimet 3. Yksil�t ja kokonaisuus suojelukohteina 4. Eri lajien asema suojelukohteina

15. 1. Suojelu yksil�- ja lajitasolla � sama vai eri asia? Seuraavassa kysymyst� tarkastellaan biodiversiteetin k�sitteen avulla

16. Biodiversiteetti eli biologinen monimuotoisuus Biodiversiteetill� tarkoitetaan Rion biodiversiteettisopimuksen mukaan kaikkien el�vien eli�iden vaihtelevuutta. Biodiversiteetti� tarkastellaan yleens� kolmella eri tasolla: 1. Geneettinen diversiteetti 2. Lajidiversiteetti 3. Ekosysteemien diversiteetti

17. Yksil�tason merkitys osana biodiversiteetti�? LAJI- JA YKSIL�TASON ERO ON VAIN MITTAKAAVASSA Yksil�iden tavoin my�s lajit kuolevat ennemmin tai my�hemmin Lajien tavoin jokainen yksil� on ainutlaatuinen ja sen katoaminen on peruuttamatonta Lajit ovat ainutlaatuisia lis��ntymisyksikk�in�, yksil�t taas konkreettisen el�m�ns� puolesta Laji ja yksil� eiv�t ole kategorisesti eri asia vaan osa samaa jatkumoa: yksil�t edustavat lajejaan, lajit sukujaan, suvut heimojaan jne.

18. Yksil�tason merkitys osana biodiversiteetti�? Riitt��k� yksil�tason huomioon ottamiseksi geneettisen monimuotoisuuden suojelu? Vai pit�isik� jokaisen yksil�n el�m�n ainutlaatuisuus ottaa huomioon osana luonnon monimuotoisuuden suojelua? Mik��n muu yksil�h�n ei ole el�nyt juuri samanlaista el�m��.

19. Luonnon itseisarvo? Mit� tarkoittaa luonnon itseisarvo ymp�rist�nsuojelun perusteena? Onko vain lajilla itseisarvo vaiko my�s yksil�ill�?

20. El�m�n suojelu? Mit� tarkoittaa el�m�n suojelu ymp�rist�nsuojelun p��m��r�n�? Vain yksil�ill� on konkreettinen el�m�, �lajin el�m� on pitk�lti abstraktio

21. Terminologinen ehdotus... Sit� ymp�rist�nsuojelun muotoa, joka keskittyy suojelemaan biodiversiteetti� geeni-, laji- ja ekosysteemitasolla nimitet��n luonnonsuojeluksi Sit� ymp�rist�nsuojelun muotoa, joka keskittyy suojelemaan biodiversiteetti� yksil�tasolla nimitet��n el�insuojeluksi

22. 2. El�imille k�rsimyst� aiheuttavat ymp�rist�nsuojelutoimet Esim. kemikaalivalvontaan liittyv�t el�inkokeet ravintoketjukunnostukseen liittyv� hoitokalastus

23. Ravintoketjukunnostus (hoitokalastus, biomanipulaatio) Kunnostus kohdistetaan siihen osaan ravintoketjua, jota on k�yt�nn�ss� mahdollista muokata, eli kalastoon T�rkeint� s�rkikalojen nopea tehopyynti; kalastoa on pystytt�v� v�hent�m��n jopa 75%

24. Rehev�ityneess� j�rvess� on suuri m��r� s�rkikaloja ja v�h�n petokaloja S�rkikalat sy�v�t plankton�yri�isi�, jolloin leviin kohdistuva laidunnus v�henee ja lev�t lis��ntyv�t p�llytt�v�t pohjaa ruokaa etsiess��n, jolloin ravinteita siirtyy pohjasta veteen kuljettavat ravinteita ulosteidensa mukana pohjasta pintaan planktonlevien ulottuville Kaikki t�m� voimistaa j�rven sis�ist� kuormitusta

25. Vesij�rven Enonselk�: �Troolaamalla saatiinkin tehokkaan kalastuksen vuosina 1989-1994 yli 1,1 miljoonaa kiloa s�rkikalaa (yli 400 kg/ha)... T�rkein saaliin k�ytt�kohde oli kompostointi kaatopaikalla ja paikallisen luomuviljelij�n tilalla. Saalista jaettiin jonkin verran satamassa halukkaille ihmisille ja vietiin rehutehtaalle. Makuvirheiden takia suurtalouskeitti�ille kalat eiv�t kelvanneet. Tulevaisuudessa kalan k�ytt�� lemmikkiel�inten ruokiin pyrit��n kehitt�m��n.� http://www.helsinki.fi/~stanskan/vestil/jarvi.htm#1.%20REHEV%D6ITYMINEN%20JA%20J%C4RVEN%20KUNNOSTAMINEN

26. Ent� jos kalat osaisivat huutaa? Tuhansien litistyvien yksil�iden h�t��ntynyt kuolemanparkuna t�ytt�isi ymp�rist�nsuojelu-teht�v�� toteuttavien hoitokalastajien tajunnan troolauksen yhteydess�. Pidett�isiink� hoitokalastusta siin�kin tapauksessa hyv�n� ymp�rist�nsuojelun keinona? Onko ihmisell� huonompi empatiankyky vesieli�it� kuin kuivan maan eli�it� kohtaan?

27. Kun j�rve� tarkastellaan suojelukohteena Huomioon otetaan eri aineiden m��r�t energiavirrat lajim��r�t eri lajien yksil�m��r�t ja runsaussuhteet Huomioon ei oteta kehittyneiden el�inten el�m�nlaatua kaikkien eli�iden el�m�nlaatua

28. Ymp�rist�nsuojelun p��m��r�? yksil�iden el�m�n suojelu? kokonaisuuden suojelu? ihmiselle mieluisa ymp�rist�? luonnontilainen ymp�rist�? MITEN PALJON YMP�RIST�NSUOJELUN NIMISS� SAA TAPPAA TAI AIHEUTTAA K�RSIMYST�?

29. 3. Yksil�t ja kokonaisuus suojelukohteina Mit� tehd�, jos hahmottaa luonnon kokonaisuutena, mutta haluaa silti suojella yksil�it�?

30. Yksil� vai kokonaisuus? Yksil�iden suojelu: Tavoitteena maksimoida tietyn yksil�n hyvinvointi tai systeemin kaikkien yksil�iden hyvinvoinnin summa Kokonaisuuden suojelu: Tavoitteena maksimoida �systeemin hyvinvointi�

31. Yksil� vai kokonaisuus? Aldo Leopoldin (1949) maaetiikka: Jokin asia on oikein, jos se s�ilytt�� bioottisen yhteis�n eheyden, muuten se on v��rin. Paul W. Taylorin (1981) luonnon kunnioittamisen etiikka: Moraalisen suhteemme Maan luonnonvaraisiin el�m�nyhteis�ihin m��r�� yksitt�isten eli�iden hyv� (hyvinvointi) ja n�iden eli�iden k�sitt�minen luontaisesti arvokkaiksi.

32. Edellisen kalvon l�hteet Leopold, Aldo, 1949: A Sand County Almanac and Sketches Here and There. Oxford University Press. New York. 226 s. Keskeisen kirjoituksen �The Land Ethics� suomennos: Maaetiikka. Teoksessa: Oksanen, Markku ja Marjo Rauhala-Hayes (toim.): Ymp�rist�filosofia. Kirjoituksia ymp�rist�nsuojelun eettisist� perusteista. Gaudeamus. Tampere. Ss. 120-137. Lainaus sivulta 136. Taylor, Paul W., 1981: The Ethics of Respect for Nature. Environmental Ethics 1981 (3): 197-218. Suomennos: Luonnon kunnioittamisen etiikka. Teoksessa: Oksanen, Markku ja Marjo Rauhala-Hayes (toim.): Ymp�rist�filosofia. Kirjoituksia ymp�rist�nsuojelun eettisist� perusteista. Gaudeamus. Tampere. Ss. 225-250. Lainaus sivulta 225-226.

33. Yksil� vai kokonaisuus? Kannattaa erottaa: 1. Ontologia - suhtautuminen todellisuuden luonteeseen kokonaisuus on m��r��v� (ontologinen holismi) osat ovat m��r��vi� (ontologinen atomismi) 2. Etiikka � suhtautuminen oikeaan ja v��r��n, moraalifilosofia kokonaisuuden hyv� on t�rkein (eettinen holismi tai kollektivismi) yksil�iden hyv� on t�rkein (eettinen atomismi tai individualismi)

34. Holistinen individualismi �Kokonaisvaltainen yksil�nsuojelija� voi saada apua holistisesta individualismista, joka sis�lt�� ontologisen holismin: luonto on suuri kokonaisuus, luontoa voi ymm�rt�� paremmin kokonaisuudesta kuin osista l�htien eettisen individualismin: yksil�iden hyvinvointi on t�rkeint�/t�rke��

35. 4. Eri lajien asema suojelu-kohteina Esim. villit ja kesyt hy�dylliset ja haitalliset s�p�t ja iljett�v�t uhanalaiset ja tavikset

36. �Villit� ja �kesyt� suojelukohteina

37. Kotiel�imet ja ymp�rist�nsuojelu domestikaatio on vaikuttanut paljon niin ihmiskunnan, kesytettyjen lajien kuin koko luonnontalouden kehitykseen nykyisinkin kotiel�inten avulla mm. voimiste-taan ja lievennet��n ymp�rist�ongelmia

38. Kotiel�imet ja ymp�rist�nsuojelu EETTINEN N�K�KULMA ymp�rist�nsuojelun p��m��r�: miten kotiel�imi� saa kohdella? ONTOLOGINEN N�K�KULMA ymp�rist�nsuojelun kohde: kuuluvatko kotiel�imet luontoon?

39. Kotiel�imet ja ymp�rist�nsuojelu Keskeisi� kysymyksi�: voiko �villit� ja �kesyt� erottaa? tulisiko kotiel�inkulttuureihin liittyvi� uhanalaisia �kulttuuris-ekologisia lokeroja� suojella?

40. Kotiel�imyyden kriteereit� ihminen ottaa el�imen luokseen ihminen m��rittelee liikkumatilan ihminen huolehtii lis��ntymisest�, hoidosta ja ravitsemisesta el�int� k�ytet��n tuotantoon tai sit� pidet��n lemmikki- tai seurael�imen� el�in on kesy ja eriytynyt villist� kantamuodostaan jalostus on ihmisen valvonnassa

41. Uhanalaiset kulttuuriset muodot Kotiel�inten �kulttuuris-ekologinen lokero�: ihmisen ja kotiel�imen yhdess� muodostama kokonaisuus sek� olosuhteet, jossa ne el�v�t ja toimivat Tulisiko my�s k-e lokeroltaan erilaisia muotoja suojella: esim. suomenhevonen ty�hevosena

42. El�imet ymp�rist�nsuojelun kent�ss�

43. YHTEISKUNTA LUONTO SYY MUUTOS ONGELMA RATKAISU- KEINO

44. El�imet ymp�rist�nsuojelussa 1. Ymp�rist�ongelmien �aiheuttajia� 2. Ymp�rist�muutosten kohteita 3. Ymp�rist�ongelmien kokijoita 4. Ymp�rist�ongelmien �ratkaisijoita� 5. Suojelukohteita 6. Ymp�rist�nsuojelutoimien kohteita

45. 1. El�imet ymp�rist�ongelmien �aiheuttajina� ylilaidunnus tulokaslajit el�intuotantoon liittyv�t p��st�t rehev�itettyjen j�rvien kalakannat �tuhoel�imet�, �citykarhut� ym. eturistiriidat ihmisen kanssa

46. 2. El�imet ymp�rist�muutosten kohteina mets�stys kesytys kotiel�imiksi eli domestikaatio jalostus elinymp�rist�jen muutokset tulokaslajien syrj�ytt�m�t lajit

47. 3. El�imet ymp�rist�ongelmien kokijoina elinymp�rist�jen muuttuminen suorat muutokset

48. 4. El�imet ymp�rist�ongelmien �ratkaisijoina� osina pehme�mp�� teknologiaa biotooppien ja maisemien hoitajina luontosuhteen syvent�jin� ei-toivottujen lajien v�hent�jin�

49. Hevonen koneiden korvaajana 1950 1990 Ty�hevosia 400 000 1 000 Traktoreita 16 600 234 000 Maatalous- ty�ntekij�it� 750 000 170 000 (Wahlstr�m ym. 1996)

50. Hevonen mets�t�iss� sek� �kone� ett� �polttoaine� uusiutuvia hiljainen k�ynti��ni pienemm�t maastovauriot pienill� kohteilla jopa taloudellisesti kannattavaa konekorjuuseen verrattuna Suomen vuotuisesta hakkuum��r�st� (60 milj. m3) tuodaan mets�st� hevosvoimilla 0.0025 % (15 000 m3)

51. 5. El�imet suojelukohteina  uhanalaiset lajit uhanalaiset rodut ym. biologiset muodot uhanalaiset �kulttuuriset muodot� huonosti kohdellut yksil�t

52. 6. El�imet ymp�rist�nsuojelu- toimien kohteina rehev�itettyjen j�rvien kalakannat vierasper�iset lajit �tuhoel�imet� ylitihe�t kannat