Mallin luomisen prosessi/menetelm ä t

1. Kodin ja koulun välinen viestintäperuskoulun 7-9 -luokilla VantaallaTutkimus viestinnän nykytilasta ja kehittämistarpeista tuloksena viestinnän opas

2. Mallin luomisen prosessi/menetelmät • Aiempia vastaavia tutkimuksia ei ole, eikä opasta kodin ja koulun väliseen viestintään. • Taustamateriaalit: • tutkimukset ja muu kirjallisuus • viestinnän teorioita • muiden kuntien käytäntöjä (6 kpl) • lait, ohjeet, linjaukset ja suositukset (OPH, AVI, jne) • Yhteistyötahot (tarveselvitys ja lausunnot): • - Ohjausryhmä • Opetustoimi (Hankesopimus ja tutkimuslupa) • -Voay +Vanvary • Suomen vanhempainliitto • - OPH • Kyselyt Vantaan • 7-9 lk kouluihin: • - rehtorit 20 = 100% • opettajat 240 = 40% • huoltajat 3100= 43% • Syventäviä haastatteluita MALLI (opas) Vantaan kaupunki, Terhi Unhola

3. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia • Vantaan yläkoulujen viestintään ollaan melko tyytyväisiä, mutta perinteiset kodin ja koulun välisen viestinnän mallit kaipaavat uudistamista. • Kaikkein tyytyväisempiä olivat rehtorit ja tyytymättömämpiä opettajat. • Huoltajien tyytyväisyys erosi siten, että löytyi 3 koulua joihin oltiin keskimääräistä tyytyväisempiä. • Kouluilla on yhteisiä käytäntöjä, mutta toisaalta käytännöt koulujenkin sisällä vaihtelevat runsaasti (esim. vanhempainvarttien, vanhempainiltojen, Wilman käytön, yhteistyöpäivien osalta). Vantaan kaupunki, Terhi Unhola

4. Sekä rehtorit että opettajat käyttävät aikaa kodin ja koulun väliseen viestintään hyvin vaihtelevasti. • Molempien osalta kontaktit keskittyvät pieneen osaan huoltajista. • Noin kolmasosalla kouluista on kirjattuja viestinnän periaatteita. • Luokanvalvojan tehtävät on kirjattu kahdessatoista koulussa kahdestakymmenestä. • Useimmin huoltajat ilmoittivat saaneensa luokanvalvojilta tietoa lapsensa myöhästymisistä, luvattomista poissaoloista,lapsen opintojen edistymisestä ja työskentelystä sekä lapsen käyttäytymisestä koulussa. • Aineenopettajat olivat huoltajille melko tuntemattomia. • Vanhempainillat ja yhteistyöpäivät kärsivät yleisökadosta. • Henkilökohtaisia yhteyksiä kaivataan etenkin niissä tilanteissa kun oppiminen ei suju tai koulunkäynnissä on muita ongelmia. Vantaan kaupunki, Terhi Unhola

5. . • Lähes kaikki rehtorit ja melkein puolet huoltajista kokivat henkilökohtaiset keskinäiset yhteydet erittäin hyödyllisiksi. • Huoltajat kokivat henkilökohtaiset yhteydet luokanvalvojiin hyödyllisemmiksi kuin opettajat huoltajiin. • Huoltajat, jotka olivat olleet yhteydessä luokanvalvojaan puhelimitse, tekstiviestein, henkilökohtaisessa tapaamisessa tai vanhempainvarteissa, olivat kontakteihin tyytyväisempiä kuin ne, jotka olivat olleet yhteydessä sähköpostitse, Wilman kautta tai kirjeitse. • Rehtorit kokivat yhteistyöpäivän huomattavasti hyödyllisemmäksi kuin huoltajat ja opettajat. Vain 20 % huoltajista oli osallistunut niihin. Suurin syy osallistumattomuuteen oli soveltumaton ajankohta. Vantaan kaupunki, Terhi Unhola

6. Huoltajien vastaukset asioista, joista he olivat saaneet tietoa ja rehtoreiden vastaukset asioista, joista he ilmoittivat tiedottaneensa Vantaan kaupunki, Terhi Unhola

7. Mistä koulun väki haluaisi tietoa • Sekä rehtorit että opettajat toivoivat saavansa enemmän tietoa silloin, jos oppilaan kodissa on jokin poikkeuksellinen tilanne, joka vaikuttaa oppilaan koulunkäyntiin sekä oppilaan poissaoloista • Eniten huoltajilta on pyydetty tietoa lapsen poissaoloista ja lapsen terveydentilasta ja näistä he ovat antaneet tietoa koululle myös oma-aloitteisesti Vantaan kaupunki, Terhi Unhola

8. Vanhempainillat • Useampia vanhempainiltoja pitäneet opettajat kokivat ne hyödyllisimmäksi kun ne, jotka olivat pitäneet yhden tai kaksi iltaa • Koulun yhteisiin vanhempainiltoihin oli osallistunut 67 % huoltajista ja luokan vanhempainiltoihin 61 % • Iltojen toivottiin olevan keskustelevampia, rakentavampia, luovan yhteisöllisyyttä sekä suunnitellumpia ja napakampia Vantaan kaupunki, Terhi Unhola

9. Tyytyväisyyttä kuvaavia kysymyksiä Vantaan kaupunki, Terhi Unhola

10. . Vantaan kaupunki, Terhi Unhola

11. . Vantaan kaupunki, Terhi Unhola

12. . • Erityisesti rehtorit ja huoltajat kokivat, että keskinäinen keskustelu sujuu hyvin ja asioista on helppo keskustella • Huoltajat ja rehtorit kokivat kodin ja koulun väliset pelisäännöt selkeämmäksi kuin opettajat. • Erityisesti rehtorit ja opettajat kokivat, että heillä ei ole riittävästi aikaa kodin ja koulun väliseen viestintään • Huoltajat olivat opettajia ja rehtoreita tyytyväisempiä keskinäiseen luottamukseen ja arvostukseen Vantaan kaupunki, Terhi Unhola

13. Tyytyväisyys Wilmaan • Useimmiten Wilmaa on käytetty viestintään sekä poissaolo- ja myöhästymisilmoituksiin • Sähköpostiherätettä toivottiin laajasti • Kaikissa ryhmissä esitettiin toiveita Wilman laajemmasta ja kattavammasta käytöstä, mutta muistutettiin, että se ei voi korvata henkilökohtaisia kontakteja Vantaan kaupunki, Terhi Unhola

14. Tyytyväisyys kodin ja koulun väliseen viestintään • Kaikki vastaajaryhmät olivat melko tyytyväisiä kodin ja koulun väliseen viestintään ja vuorovaikutukseen • Tyytyväisimpiä siihen olivat huoltajat ja tyytymättömämpiä opettajat, mutta huoltajien keskuudessa hajontaa oli eniten Vantaan kaupunki, Terhi Unhola

15. Tyytyväisimmät vastaajat • Opettajien tyytyväisyyden suhteen ei ollut merkittäviä eroavaisuuksia koulujen kesken. • Huoltajien tyytyväisyys kouluittain vaihteli melko runsaasti. Tyytyväisimpiä huoltajat olivat Veromäen ja Jokirannan sekä Hämeenkylän, Kilterin ja Korson koulujen viestintään > tuloksia syvennettiin haastatteluin • Mitään selkeää eroavuutta ei toisiin kouluihin verrattuna löytynyt, mutta joitain hyviä käytäntöjä löytyi: • Korson koulun johtamisjärjestelmä perustuu maalaisjärkeen ja laajaan vapausasteeseen • Kilerissä on pitkät perinteet yhteistyöstä vanhempien kanssa ja työyhteisössä tuetaan toisia • Hämeenkylässä on hyvä työilmapiiri, perinteinen kuri ja perusarvoja kunnioitetaan ja noudatetaan Vantaan kaupunki, Terhi Unhola

16. Kaikissa näissä kolmessa koulussa on käyty läpi Yt-aikaa koskevat ohjeet silloin kun ne tulivat ja ne käydään vuosittain läpi uuden henkilöstön kanssa. • Kaikilla näillä kouluilla on myös kirjattu jossain muodossa luokanvalvojan tehtävät. • Opettajat käyttivät keskimääräistä enemmän aikaa kodin ja koulun väliseen viestintään ja yhteistyöhön muihin kouluihin verrattuna (Korsossa keskiarvon mukaisesti) Vantaan kaupunki, Terhi Unhola

17. Tulosten hyödynnettävyys ja luotettavuus • Rehtoreiden vastausprosentti 100, opettajien 40 ja huoltajien 43,3 > melko luotettava • Runsaasti avovastauksia, joissa kehittämisehdotuksia, vinkkejä, kritiikkiä, kiitosta ja yleisiä huomioita sekä kommentteja • Viestinnän nykytila ja kehittämistarpeita saatiin selvitettyä • Kaupunki ja koulut saivat tietoa kehittämisen tueksi • Wilmaa, nettisivuja, Yt-aikaa yms. saatiin ”markkinoitua” vastaajille • Vastaajat saattoivat pysähtyä pohtimaan kehittämistarpeita • Mallia kommentoineet mm. useat opetuksen asiantuntijat, Vanvary, Voay, OPH > koettu hyödylliseksi Vantaan kaupunki, Terhi Unhola

18. Viestinnän malli (opas) • Tutkimuksen perusteella valmistui viestinnän malli/opas yläkoulujen käyttöön • malliin kerätty normipohja, vinkkejä ja suosituksia kyselyn perusteella ja muista lähteistä • malli on sovellettavissa myös muihin kuntiin ja kouluasteille • mallissa määritelty eri tasojen tehtävät/roolit (valtakunta, kunta, luokka ja yksilö sekä rehtori, aineenopettaja, luokanvalvoja ja huoltaja) • otettu kantaa eri välineisiin ja järjestelmiin (vanhempainvartit ja muut tapaamiset, vanhempainillat, yhteistyöpäivät, internetsivut, Wilma-järjestelmä jne.) Vantaan kaupunki, Terhi Unhola

19. Muutamia suosituksia, esimerkkejä • Yhteistyö edellyttää selkeitä rakenteita ja vastuita, aktiivisuutta kaikilta osapuolilta ja kykyä asettua toisen asemaan. • Keskinäinen luottamus voi syntyä yhteisessä keskustelussa ja siihen tarvitaan aikaa, kohtaamisia sekä jatkuvaa, pitkäjänteistä ja aktiivista vuoropuhelua. • Yhteydenpidontapa ja -väline valitaan aina tarpeen ja tilanteen mukaan: • hankalien asioiden viestinnässä kannattaa suosia henkilökohtaisia kontakteja, rutiiniluonteiset asiat voi hyvin viestiä kirjallisesti. • Vuorovaikutusrakenteiden tulee olla kiinnostavia ja niiden tulee olla hyödyksi kaikille osapuolille. • Viestinnän kielen tulee olla ymmärrettävää ja toista kunnioittavaa. • On suositeltavaa, että koululla on yhtenäiset viestinnän ja vuorovaikutuksen periaatteet, vaikka jokainen henkilö toimii omalla persoonallisella tavallaan. • Yläkoulussa tiivis yhteistyö huoltajien kanssa kannattaa aloittaa heti seitsemännen vuosiluokan alussa. • Opetussuunnitelman perusteiden ja opettajien virkaehtosopimuksen mukaan opettajien tehtäviin kuuluu yhteydenpito kotien kanssa. Vantaan kaupunki, Terhi Unhola

20. Vanhempainillat • Edellyttää hyvää suunnittelua, tavoitteet ja rakenne käydään läpi. Puheenvuorot ja niiden pituus suunnitellaan ennakolta ja varmistetaan teknisten välineiden toimivuus. Suunnitteluun huoltajat ja oppilaatkin mukaan. • Kutsu rakennetaan houkuttelevaksi, se sisältää esillä olevat asiat ja se lähetetään hyvissä ajoin. Alkamisajankohdan lisäksi päättymisaika. • Vanhempien mielipiteille ja kysymyksille varataan aikaa ja joitain asioita voi käsitellä vaikka paneeleissa tai ryhmätöinä luokissa. • Hyviä kokemuksia on vanhempainilloista, joihin huoltajat voivat tulla tapaamaan myös aineenopettajia. • Asioiden esittelytapa on positiivinen ja rakentava. • Vinkkejä koulutasoisiin sekä luokkien vanhempainiltoihin Vantaan kaupunki, Terhi Unhola

21. Yhteistyöpäivät • Tulisi nimensä sisältää yhteistyötä: yhteistä tekemistä, toimintaa ja osallisuutta • Tavoitteet ja sisällöt suunnitellaan etukäteen ja markkinointiin panostetaan. • Voi olla myös koulun toimintaan osallistavaa: kiusaamisen vastaisen suunnitelman, päihdestrategian, opetussuunnitelman tms. käsittelyä • Sisältöjä voi vuosittain vaihdella ja etsiä yhdessä huoltajien kanssa sellaisia muotoja, jotka tukevat yhteisiä tavoitteita ja joiden ajankohta soveltuu parhaiten. • Suunnitteluun ja toteuttamiseen voi osallistua myös oppilaskunta, johtokunta ja vanhempainyhdistys. • Hyvä vaihtoehto voi olla yhteistyöilta. • Huoltajat osallistuvat koulupäivään lastensa sijasta tai huoltajilla on ollut mahdollisuus seurata opetusta ja koulun toimintaa. • Erilaisia esityksiä, näyttelyitä, työpajoja, kahvio jne. • Jos yhteistyöpäivä järjestetään, kannattaa vanhempien läsnäolo huomioida: Lukujärjestykset esille, opettajilla nimikyltit ja tiedot, mitä luokkia hän opettaa, infokyltit päivän kulusta seinille, ja opettajien kannattaa jalkautua pois opettajienhuoneista ja tulla huoltajien keskuuteen. Vantaan kaupunki, Terhi Unhola

22. Keskustelut ja palaverit • Aito kuunteleminen ja läsnäolo sekä keskustelukumppanin asemaan asettuminen luovat myönteisen ilmapiirin • Huoltajien ja koulun henkilöstön väliltä saattaa puuttua yhteinen kieli ja keskinäisessä ymmärryksessä voi olla eroavaisuuksia > on hyvä pyrkiä varmistamaan oman viestin perille meno, toisen sanoman ymmärtäminen ja väärinkäsitysten estäminen. • Hyvä keskustelu syntyy muun muassa: • Haasteiden ja ongelmien tunnistamisesta • Nonverbaalin viestinnän huomioimisesta • Empatiasta ja kohteliaisuudesta • Kuuntelemisesta ja kuulemisesta • Ilmaisutaidoista ja oikeista kysymyksistä • Optimistisesta asenteesta ja ratkaisulähtöisyydestä • Rajojen tuntemisesta ja asettamisesta • Keskustelun suunnan kääntämisestä, jos asia lähtee väärään suuntaan Vantaan kaupunki, Terhi Unhola

23. Vanhempainvartti/arviointikeskustelu • Opettajat, jotka niitä pitävät, kokevat ne pääsääntöisesti hyödyllisiksi ja huoltajat osallistuvat niihin lähes sataprosenttisesti • Toimiva keskustelukäytäntö voi edesauttaa ongelmien havaitsemista aikaisessa vaiheessa • Luokanvalvoja tarvitsee tietoja keskustelun käymiseen muilta opettajilta. • Kaikkien osapuolten kannattaa valmistua tilaisuuteen (lomake) • Koululla kannattaa olla yhtenäiset käytännöt vanhempainvarttien pitämiseen. • Keskusteluilla on selkeät tavoitteet ja keskustelut dokumentoidaan. • Asenne on ratkaisevassa asemassa keskustelun onnistumisessa. • Huoltaja voi jo valmiiksi pohtia itseään askarruttavia asioita ja esittää kysymyksiään myös etukäteen. Täten opettaja voi valmistella vastauksia myös siltä osin, kun niitä kaivataan joltain muulta koulun työntekijältä. Vantaan kaupunki, Terhi Unhola

24. Lisäksi • Ohjeita ja vinkkejä: • puhelimen käyttöön, internetsivujen sisältöön, Wilman hyödyntämiseen, Fronterin toiminnoista, sosiaalisen median hyödyntämisestä • Eri tasojen tehtävät / roolit • Valtakunta, kunta, koulu, yksilötaso • Huoltajan, rehtorin, aineenopettajan, luokanvalvojan tehtävät/roolit • Ohjeita kriisiviestintään, monikulttuuristen ja romaniperheiden huomioimiseen. Kriisiviestinnästä tehty oma osuus koulun turvallisuuskansioon. Vantaan kaupunki, Terhi Unhola

25. Kiitos Vantaan kaupunki, Terhi Unhola