ERILAINEN OPPIJA

1. ERILAINEN OPPIJA KONGAS_MARISA

2. Kuka on erilainen oppija? • 5-20% väestöstä kärsii oppimisen vaikeudesta. • Oppimisvaikeus on ihmisen ominaisuus samalla tavalla kuin ruskeatukkaisuus tai oikeakätisyys. • Usein oppimisvaikeudet ovat perinnöllisiä, aivojen tavanomaisesta poikkeavia, erilaisia tapoja prosessoida tietoja. • Niiden ilmeneminen ja ongelmat ovat yksilöllisiä.

3. A B C Ilmeneminen Oppimisvaikeudet voidaan luokitellaan • kielellisiin erityisvaikeuksiin (esim. lukivaikeus) • hahmotusvaikeuksiin (esim.matematiikan vaikeudet) • tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeuksiin (esim. ad/hd) • motorisiin erityisvaikeuksiin. (esim. fyysiset vammat) • Psyykkiset (masennus, anorexia, yms. sairaudet)

4. Näiden lisäksi oppimisvaikeus voi liittyä • kehityksellisiin vaikeuksiin • älylliseen kehitykseen • psykososiaalisiin ongelmiin Ongelmat ovat usein sidoksissa toisiinsa. ympäristö MATEMATIIKKA HAHMOTTA-MINEN VIERAAT KIELET OPPIMIS-VAIKEUS ÄIDINKIELI LIIKUNTA REAALI-AINEET

5. Niiden tunnusmerkkinä voidaan pitää sitä, että opiskelijan saavutukset ovat ristiriidassa oppimiskykyyn, ikään tai lahjakkuuteen nähden.

6. OPPIMISVAIKEUKSIENKEHITTYMINEN

7. TYHMÄ VAI ERILAINEN • Oppimisvaikeus ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ihminen voisi oppia tai että hän oppisi huonommin. Oppiminen tapahtuu eri tavalla ja tahtiin kuin muilla. • Siksi on tärkeää, että erilaisen oppijan lisäksi hänen oppimisen vaikeuksistaan ovat tietoisia myös opetushenkilökunta ja opintojen suunnittelijat. • Hyvä lähtökohta oppimista pohtiessa on ajatella, että me kaikki opimme eri tavalla: kahta täysin samanlaista oppijaa ei olekaan!

8. Lukivaikeus määritellään lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeudeksi

9. Mihin voidaan vaikuttaa?

10. Oppimistyylit(lähde:Dufva, Kajava, 2005: Kielten matkassa: opi oppimaan vieraita kieliä)

11. Miten voin auttaa tunnilla • Kirjoita kalvot yms. Isolla fontilla (esim. arial) ja mielellään isoilla kirjaimilla. Iso fonttikoko, lyhyet rivit, kapeat palstat auttavat lukemista. • Anna tarpeeksi aikaa kirjoittaa muistiinpanoja tai kopioi ne erikseen etenkin, jos kirjoittaminen on työlästä. • Musta teksti valkoisella paperilla voi olla rauhaton, jos rivit hyppivät. Kokeile värillistä paperia. • Käytä kirjallisessa materiaalissa yksinkertaisia lauseita. Vältä monimutkaisia sivulauserakenteita ja paloittele asiat pieniksi kokonaisuuksiksi.

12. Kun kirjoitat taululle, älä puhu samalla: moni haluaa nähdä suun liikkeet. Kuunteleminen ja muistiinpanojen tekeminen eri aikaan. • Yritä käyttää myös visuaalista ja auditiivista opetusmateriaalia kirjallisen materiaalin tukena. • Esitä koekysymykset mahdollisimman selkeästi, isolla fontilla kirjoitettuna ja yksinkertaisilla lauseilla. • Älä anna liian pitkiä tehtävälistoja ja liikaa muistettavaa kerralla. • Pieni yhteenveto käsitellystä asiasta voi auttaa. • Mieti monta tapaa selittää sama asia eri tavalla. Valmistaudu myös näyttämään selittämäsi asia ja viemään toimintaan mukaan konkreettisesti. Anna mahdollisuus oppia vahvimman oppimistyylin mukaan.

13. Voiko luennon, oppitunnin ja koetehtävät nauhoittaa kuunneltavaksi? • Ryhmittele numerot lyhyemmiksi sarjoiksi pitkissä lukusarjoissa • Mieti onko ulkoa opettelu sanasta sanaan välttämätöntä, riittääkö jos ymmärtää idean? • Liikkumisen tarve tunnilla voi olla välttämätöntä oppimisen kannalta. Älä kiellä heti. • Vältä kilpailutilanteita. • Keskustele oppilaan kanssa. • Positiivinen palaute ei ole koskaan pahasta, arvio oppilasta hänen oman kehityksensä mukaan.

14. Ylioppilaskokeissa • Erityisopettajan lausunnolla pistehyvitys lievään lukivaikeuteen. • Vaikeaan tai keskivaikeaan lukivaikeuteen tarvitaan neurologin tai foniatrin sekä erityisopettajan lausunto. Kokeeseen voi hakea lisäaikaa tai apuvälineiden käyttö oikeutta.

15. Kiitos mielenkiinnosta! • Marisa.kongas@edu.vantaa.fi