KULTTUURI KUNTAORGANISAATION MUUTOKSESSA 14.10.2009/ Hanna-Mari Kokkonen

1. KULTTUURI KUNTAORGANISAATION MUUTOKSESSA 14.10.2009/ Hanna-Mari Kokkonen

2. YHTEINEN STRATEGINEN TAVOITE EDELLYTTÄÄ PALVELUALUEIDEN MÄÄRÄTIETOISTA YHTEISTYÖTÄ! Vetovoimaisuuden ja elinkeinoelämän vahvistaminen Yhteistyö uusien asiakkaiden ”houkuttelemiseksi” ja nykyisten asiakkaiden sitouttamiseksi Arjessa selviytymisen tukeminen Kasvun ja oppimisen tukeminen Esim. lasten ja nuorten päiväkotien/ koulujen pihat, liikkuminen Varhaisen tunnistamisen ja ennaltaehkäisen vaikuttamisen asiantuntijuus Asuin- ja toimintaympäristön kehittäminen ja ylläpitäminen Esim. asiakkaiden palveluohjauksen järjestäminen, palvelujen hankinta Esim. harrastamisen ja sivistyksen edistäminen (lasten ja nuorten parissa) Terveyden huoltaminen Ennaltaehkäisevien mahdollisuuksien asiantuntijuus (ja paranemista edesauttavat palvelut) HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Esim. harrastus- ja virkistys- alueet Toimintaedellytysten kehittäminen Tukipalvelut

3. Parempaa toiminnan painopisteiden muutoskykyä? • Johtamisen ja päätöksenteon kohdentaminen oikeisiin asioihin • Palvelujen kehittäminen ketterästi • Osaamisen ja työnkuvien kehittäminen • Palveluista tiedottaminen ja markkinointi • Tiedon hallinta ja koordinointi palvelualueiden välillä • Kumppanuuksien vahvistaminen

4. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen ja kulttuurin rooli • Edistää kuntalaisen henkistä ja fyysistä hyvinvointia: saada kuntalainen lapsesta ikäihmiseen aktiivisesti ja vastuullisesti kehittämään itseään ja yhteisöään • Edistää kaupungin vetovoimaisuutta palvelutarjonnan ammattimaisuudesta ja laadusta huolehtimalla • Tukea muita palvelualueita ja henkilökuntaa ennaltaehkäisevässä työotteessa, osaamisessa ja työssä jaksamisessa

5. Mitä tehty? • Osaamista lisätty sekä toimijoiden että vastaanottavan tahon parissa Esim. Voiko hoito-, hoiva- ja ohjaustyö olla luovaa? -seminaari (Sarka), Valokuva hoitotyössä -seminaari (VB-valokuvakeskus), hoiva-alan oppilaitosten opetusohjelmiin sisältöjen tuottaminen (Kulttuuri vanhustyön kumppanina, Sarka) • Palveluja on tuotteistettu Hyviä käytäntöjä kierrätetään eri kohderyhmille ja sidosryhmille, esimerkkinä tanssin aluekeskuksen Tanssipeli • Asiakkuuksien hallintaa on kehitetty ja uusia avauksia tutkittu Kuriiriverkostoja koulu- ja hoitoalan sekä vertaisohjaajien (kumppanina Yhessä Immeisiks -hanke) ja 3. sektorin pariin (Terve Kuopio)

6. Viestinnän työkaluja ja vuorovaikutuksellisuutta on kehitetty - Kulttuurikylvetykset: kulttuuritarjonnan näkyväksi tekeminen ja omakohtaisen kokemuksen tarjoaminen eri kohderyhmille - Kulttuurin työkalupakki-, Kulttuurikello -julkaisut - Sitouttamistilaisuudet sekä yhteiset tyhy -koulutukset - www.k.kuopio.fi • Vaikuttavuutta arvioidaan Esim. Yhteisömuusikkoprojekti palvelutaloissa, Terve Tanssi -projekti, Liikettä kuvaan! -työpajatoiminta kotona asuville ikäihmisille, yhteisötaitelija koulussa opettajan kumppanina • Selvityksiä ja pohjatyötä Esim. Kulttuurin ja työhyvinvoinnin esteet ja mahdollisuudet yrityksissä -selvitys (Sarka)

7. Lisätukena Sarka-hanke 2008-10 • kouluttaa ja verkottaa sekä toimijoita että vastaanottavaa tahoa • erityinen huomio verkostojen vuorovaikutteisuuteen sekä tarvelähtöiseen palvelutuotannon kehittämiseen • tutkimuksellinen ote vaikuttavuuden mittaamiseen • alueellinen vastuu ja hyvien käytäntöjen levittäminen • Lisätietoja: www.sarkaa.fi

8. Millainen kulttuuri, sellainen tulokset! • ratkaisukeskeinen toimintatapa olemassa olevilla resursseilla • vuoropuhelun, osallisuuden sekä läpinäkyvyyden edistäminen kannattaa! • määrätietoinen kehittäminen: johtamisen ketjut, osaaminen ja työnkuvat, ”tavat tehdä työtä” • arviointi ja vaikuttavuuden mittaaminen: peruste toiminnan kehittämiselle

9. Lisätietoja hanna-mari.kokkonen@kuopio.fi www.k.kuopio.fi