Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto kka.fi

1. KKA:n auditointimalli ja sen ajankohtaiset kysymyksetSeminaari "Korkeakoulutuksen laatua varmistamassa" Kuopio 2.2.2006 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi

2. Auditoinnin kansainvälinen tausta • Bolognan julistus 1999: eurooppalaisen korkeakoulutus-alueen (EHEA) luominen vuoteen 2010 mennessä • Bologna-prosessilla kuusi tavoitetta, joista yksi on laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus (tässä ENQAlla keskeinen rooli) • taustalla olevia trendejä ja tavoitteita • koulutuksen kaupallistuminen, kansainväliset koulutusmarkkinat, opiskelijoiden liikkuvuus • tarve todentaa korkeakoulutuksen laatu • tarve lisätä eurooppalaisen koulutuksen vetovoimaa

3. Bolognan seurantakokouksetPraha 2001, Berliini 2003 ja Bergen 2005 • Praha 2001: opiskelijoiden osallistuminen, elinikäinen oppiminen, ja yhteisten tutkintojen (joint degrees) luominen päätettiin lisätä Bolognan tavoitteisiin • Berliini 2003: laadunvarmistusjärjestelmien käyttöönotto vuoteen 2005 mennessä • kansallisiin laadunvarmistusjärjestelmiin tulisi kuulua akkreditointi-, sertifiointi- tai muu vastaava järjestelmä • Bergen 2005: päätettiin ottaa käyttöön ENQA:n suositukset korkeakoulujen laadunvarmistukselle • seuranta Lontoossa 2007

4. Bergenin seurantakokous 2005 (1/2) "We adopt the standards and guidelines for quality assurance in the European Higher Education Area as proposed by ENQA. We welcome the principle of a European register of quality assurance agencies based on national review." www.bologna-bergen2005.no ENQAn suositukset ja periaatteet korkeakoulutuksen laadunvarmistukselle • Korkeakoulujen sisäiselle laadunvarmistukselle • Korkeakoulujen sisäiseen laadunvarmistukseen kuuluu laatupolitiikka, koulutus-ohjelmien ja tutkintojen säännöllinen kehittäminen, opiskelija-arviointien kriteerit, opetushenkilöstön pätevyys, riittävät tukipalvelut, tiedon keruu ja analysointi johtamista varten, säännöllinen tiedottaminen koulutuksesta ja tutkinnoista • Korkeakoulujen ulkoiselle laadunvarmistukselle • Kk:jen sisäisen laadunvarmistuksen suositukset osana ulkoista arviointia, arviointiprosessien läpinäkyvyys, arviointien kriteeriperusteisuus, arviointiprosessien tarkoituksenmukaisuus, raporttien selkeys ja saatavuus, seurannat, arviointien säännöllisyys, yhteenvedot • Ulkoisesta laadunvarmistuksesta vastaavien kansallisten ja alueellisten arviointielinten toiminnalle • arviointiprosessit, virallinen asema, resurssit, tavoitteet, riippumattomuus, yksikköjen ulkoinen arviointi

5. Bergenin seurantakokous 2005 (2/2) "Almost all countries have made provision for a quality assurance system based on the criteria set out in the Berlin Communiqué and with a high degree of cooperation and networking. However, there is still progress to be made, in particular as regards student involvement and international cooperation. Furthermore, we urge higher education institutions to continue their efforts to enhance the quality of their activities through the systematic introduction of internal mechanisms and their direct correlation to external quality assurance." www.bologna-bergen2005.no 1.Laadunvarmistusjärjestelmiä systemaattisesti auditoivia maita ovat esim. • Ruotsi vuosina 1995-2001, nyt käynnistymässä uudelleen • Englanti, Skotlanti, Irlanti, Sveitsi, Etelä-Afrikka vuodesta 2003 • Norja vuodesta 2004 alkaen • Suomi vuodesta 2005 alkaen 2. Korkeakouluja akkreditoivia maita • Saksa, Unkari, Irlanti, Italia, Latvia 3. Koulutusohjelmia akkreditoivia maita • Saksa, Unkari, Hollanti, Puola, Tsekki, Latvia, Viro HUOM! Useilla mailla käytössä näiden rinnalla muita arviointityyppejä: korkeakoulujen kokonaisarvioinnit, koulutusohjelma-arvioinnit, teema-arvioinnit, benchmarking

6. ERI RYHMIEN ODOTUKSET Opetusministeriö Korkeakoulut itse ja eri henkilöstöryhmät Opiskelijat ja hakijat Työnantajat Sidosryhmät MILLAISIA ODOTUKSIA? lisää kansainvälistä uskottavuutta lisää läpinäkyvyyttä ulkoisen ja sisäisen tulosohjauksen työväline tukee korkeakoulun strategiatyötä ja johtamista auttaa kehittämään ja arvioimaan korkeakoulun toimintaa tekee näkyväksi eri osapuolten vastuut parantaa opiskelijoiden oikeusturvaa ja osallistumismahdollisuuksia Mihin laadunvarmistusta tarvitaan? - Kotimaiset haasteet

7. Auditoinnin tavoitteet • ENSISIJAINEN TAVOITE on tukea korkeakoulua laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisessä • tässä tarkoituksessa arvioidaan • miten korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toimii laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä • tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se kehittämistoimenpiteisiin • tuoda esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä, antaa kehittämissuosituksia • tehdä päätös KKA:ssa siitä, läpäiseekö korkeakoulu auditoinnin vai edellyttääkö laadunvarmistus-järjestelmä uusinta-auditointia.

8. Auditointimenetelmä • Auditointiin valmistautuminen • KKA ja korkeakoulut sopivat auditointiaikataulusta • KKA ja korkeakoulu tekevät auditointisopimuksen • auditointiryhmän pj. ja sihteeri vierailevat korkeakoulussa • Korkeakoulu kokoaa auditointiaineiston • perusaineistot sekä näytöt ja näytteet • KKA perehdyttää auditointiryhmän, joka vierailee korkeakoulussa • auditointi toteutetaan vertaisarviointina (myös kv.) • eri ryhmien haastattelut ja yksikkökohtaiset vierailut • Auditointiraportti: vahvuudet, kehittämissuositukset ja johtopäätös auditoinnin tuloksesta

9. Laadunvarmistusjärjestelmän tarkastelutasot auditoinnissa Laadunvarmistuksen kokonaisuus Tavoitteiden asettaminen Strateginen suunnittelu Johtaminen Resursointi Perustehtävien laadunvarmistus Tutkintotavoitteinen koulutus Yhteiskunnallinen vuoro- vaikutus, aluekehitystyö (täydennyskoulutus, avoin korkeakouluopetus) Tutkimus/ T & K Tuki- ja palvelutoiminnot Henkilöstön kehittäminen

10. Auditoinnin kohteet 1. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, kokonaisrakenne ja osa-alueiden väliset yhteydet 6. Järjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä 2. Dokumentaatio (laatupolitiikan, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely) 7. Järjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 4. Henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen 8. Laadunvarmistuksen menettelytapojen ja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus toiminnan kehittämiseen 3. Perustehtävien sekä tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus • tutkintotavoitteinen ja muu koulutus • tutkimus/tutkimus- ja kehitystyö • yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö • tuki- ja palvelutoiminnot • henkilöstön kehittäminen 9. Järjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen koulutuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä 10. Järjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 5. Järjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen

11. Esimerkki kriteereistä: auditointikohde 1. 1. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, kokonaisrakenne ja osa-alueiden väliset yhteydet PUUTTUVA ALKAVA Korkeakoulun toimintoihin ei sisälly laadunvarmistus- menettelyä Osaan korkeakoulun toiminnoista sisältyy laadunvarmistuksen me- nettelytapoja, mutta ne eivät muodosta järjestelmärakennet- ta, vaan ovat toisistaan erillisiä. KEHITTYVÄ EDISTYNYT Laadunvarmistus kattaa suuren osan korkeakoulun toiminnoista ja laadunvarmistuksen menette- lytavat muodostavat melko hyvin toimivan järjestelmärakenteen. Laadunvarmistusjärjestelmä kat- taa lähes kaikki korkeakoulun toiminnot ja siihen sisältyvät me- nettelytavat ja prosessit muodos- tavat dynaamisen kokonaisuuden.

12. Esimerkkejä auditointikysymyksistä • Miten laadunvarmistusjärjestelmän toiminnot, toimijat ja vastuut on määritelty ja dokumentoitu toiminnan eri tasoilla? • Miten laatua varmistetaan koulutusohjelma-/ • oppiainetasolla? Kattaako laadunvarmistus koulutuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin? • Miten korkeakouluyhteisön jäsenet ja ulkoiset sidosryhmät osallistuvat laadunvarmistukseen? Kattavuus • Miten laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tie-toa hyödynnetään johtamisessa ja resurssoinnissa? • Miten laadunvarmistusjärjestelmä tukee korkeakoulun toiminnan/koulutuksen kehittämistä? Vaikuttavuus • Miten laadunvarmistusta koskevaa tietoa välitetään korkeakouluyhteisön jäsenille ja ulkopuolisille yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille? Avoimuus ja viestivyys

13. Auditointiaikataulu 2005-2010

14. Millaisia suosituksia on annettu tähän mennessä tehdyissä auditoinneissa? Esimerkiksi • eri laatutyökalujen keskinäiset kytkennät • vastuiden ja toimijoiden määrittely • arviointi- ja palautetiedon hyödyntäminen • horisontaalinen yhteistyö • eri ryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen • tiedottaminen laadunvarmistuksen tuloksista korkeakoulun sidosryhmille Jokaisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää tarkastellaan sen omista lähtökohdista käsin ja suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin.

15. Milloin korkeakoulun laadunvarmistus on riittävää? • Lähtökohtana ovat auditointikäsikirjassa mainitut auditointi-kohteet ja -kriteerit (puuttuva, alkava, kehittyvä, edistynyt) • Riittävyyden arviointi perustuu kahteen näkökulmaan: • Korkeakoulun omat perustelut ja näytöt • Ydinkysymyksenä on, mistä korkeakoulu tietää, että sen laadunvarmistus toimii ja miten korkeakoulu pystyy toimivuuden osoittamaan? • Auditointiryhmän jäsenten asiantuntemus ja kokemus (korkeakoulujen edustajat, opiskelijoiden edustaja, työelämän edustaja)

16. Millainen laadunvarmistuksen ulkoinen arviointimalli on kansainvälisesti riittävä? • Euroopassa ei ole tahoa, joka tällä hetkellä määrittelisi ulkoisen arviointimallin riittävyyden • Kukin maa on kehittänyt arviointimalliaan omista lähtökohdistaan • Olennaista on, että malli täyttää ENQA:n suositukset korkeakoulujen ulkoiselle laadunvarmistukselle • Siinä vaiheessa kun arviointiorganisaatioita arvioidaan rekisteriä varten, ulkoisen arvioinnin malli tulee arvioitavaksi • Suomen näkökulmasta tärkeää on tehokas viestintä • KKA:n tehtävänä viestiä siitä, millainen on suomalaisten korkeakoulujen laadun ja laadunvarmistuksen ulkoinen arviointimalli • korkeakoulujen tehtävänä viestiä sisäisestä laadunvarmistuk-sestaan ja siitä, että niiden laadunvarmistusjärjestelmät on ulkoisesti auditoitu

17. Ajankohtaisia kysymyksiä • Johtopäätökset ja analyysit auditointien tuloksista • ensimmäinen analyysivaihe käynnistyy keväällä 2006 • Auditointimallin kehittäminen • palautteen keruu auditointeihin osallistuneilta korkeakouluilta ja auditointiryhmiltä • keskustelu kansainvälisillä foorumeilla • KKA:n tuki laatutyökalujen kehittämiseen • mm. EFQM-itsearviointityökalun, yliopistokirjastojen laadun, työnantajapalautteen, opiskelijapalautteen hyödyntämisen ja uraseurannan kehittämishankkeet • Laadunvarmistukseen liittyvä tutkimus • Koulutuksen tutkimuslaitos: Tutkimus yliopistojen laadun-varmistusjärjestelmistä • Opetuksen kehittämisyksiköt, yksittäiset tutkijat