DECOMBIN LOPPURAPORTTI - TIIVISTELMÄN LUONNOS Kaupunkisuunnittelun innovatiivinen johtaminen

1. Kaupunkisuunnittelun tutkimustulokset käytäntöön Armi-päivä 15.05.2007 ”Think integrative, act iterative” DECOMBIN LOPPURAPORTTI - TIIVISTELMÄN LUONNOS Kaupunkisuunnittelun innovatiivinen johtaminen MUD Handbook - Management of Urban Design TKK/Arkkitehtiosasto, TKK/YTK, TTY/Arkkitehtiosasto, OY/Arkkitehtiosasto, HY/Yksityisoikeuden laitos Työ valmistuu vuoden 2007 loppuun mennessä.

2. Kaupunkisuunnittelun tutkimustulokset käytäntöön Armi-päivä 15.05.2007 0 Introduction - Kenelle raportti on tarkoitettu ja miten sitä käytetään? *Hankelähtöinen = hyväksyttyjen ohjelmien ulkopuolelta käynnistyvä hanke, jossa suunnittelua on viety paljon eteenpäin ennen tuomista viralliseen kaavaprosessiin *Kaavoituksen ja kiinteistökehityksen välissä olevat yksittäiset kehityshankkeet ovat kaupunkien kehittämisen keskeisiä välineitä. *Kaavoista kaupunkioperaatioihin: Painopiste kaavoista hankeosapuoliin ja heidän intresseihinsä * Kaupunkisuunnittelun toimintaympäristön kompleksisuuteen vastataan joustavilla suunnitteluratkaisuilla.

3. Kaupunkisuunnittelun tutkimustulokset käytäntöön Armi-päivä 15.05.2007 1 Perfect Match - Keistä koostuu hyvä hankeryhmä? *Integroiva hankekehitys = aloitteellisten osapuolien strateginen lähestymistapa neuvotteluihin *Integroivan hankekehityksen toteuttamiseksi neuvotteluja ja niihin valmistautumista voidaan tarkastella toisiinsa limittyvinä vaiheina.

4. Kaupunkisuunnittelun tutkimustulokset käytäntöön Armi-päivä 15.05.2007 2 Togetherness - Miten hankeryhmä saadaan toimimaan yhdessä? *Oleellista on neuvottelujen keskittyminen intresseihin, eli asioihin, jotka osapuolet kokevat tärkeiksi (ratkaisujen sijaan). Intressejä voidaan tyydyttää lukuisilla erilaisilla ratkaisuilla. *Ratkaisuja etsitään yhteisten lähtökohtien pohjalta; pyritään vähitellen sopimukseen ja lopulliseen suunnitteluratkaisuun, jonka kanssa kaikki osapuolet ”voivat elää”. *Julkisia hankintoja koskevat normit voivat aiheuttaa ongelmia.

5. Kaupunkisuunnittelun tutkimustulokset käytäntöön Armi-päivä 15.05.2007 3 Creating Attraction - Mikä on hankelähtöisen suunnittelun tarkoitus ja miksi? *Kaupunkisuunnittelussa kyse ei tarpeiden tyydytyksestä, vaan niiden luomisesta ja houkuttelemisesta; vetovoiman kehittämisestä uusien urbaanien strategioiden avulla. *Alueiden ja kaupunkien välisessä kilpailussa menestyminen vaatii orientaatiota kansainväliseen, samanaikaisesti sosiaaliseen, tilalliseen ja taloudelliseen kilpailuun onnistuneilla projekteilla. *Hankkeeseen saadaan lisäarvoa mielikuvien ja odotusten johtamisella. *Tilanneherkät, itseorganisoituvat ruohonjuuritason hankkeet täydentävät isoja strategioita konkreettisesti.

6. Kaupunkisuunnittelun tutkimustulokset käytäntöön Armi-päivä 15.05.2007 4 Setting in Context - Paikalliset eroavaisuudet huomioon *Alankomaissa suunnittelu nähdään jatkuvana, vuorovaikutteisena prosessina, johon yksityinen osapuoli tulee varhaisessa vaiheessa mukaan. *Prosessin eri vaiheiden päällekkäisyys mahdollistaa laadun ohjaamisen ja varmistamisen usealla sektorilla samanaikaisesti. *Kaavoittajalla on tärkeä rooli kokonaisvaltaisen laadun ohjaamisessa sekä kaavoituksen koordinoinnissa – hän on sekä vuorovaikutusagentti että ”supervisor”. *Joustavat käytännöt ovat mahdollisia myös Suomessa (esim. kaavoitusvaiheen sekä rakennusvaiheen suunnittelun ja toteutuksen ohjauksen välisten prosessien limittäminen). *Suomessa avainasemassa on eri osapuolten asenteellinen halu muuttaa suunnittelukäytäntöjä – avoin keskustelu osapuolten intresseistä ja hankkeen tavoitteista (reunaehtojen mukaisesti).

7. Kaupunkisuunnittelun tutkimustulokset käytäntöön Armi-päivä 15.05.2007 5 Starting Slow to Go Fast - Miten suunnitteluprosessiin lähdetään? *Päätä, aloitatko keskustelun muiden kuin aloitteellisten osapuolien kanssa. Jos kyllä, kartoita intressit yhteisesti eri osapuolien kesken. *Keskustelun parametrien määrittäminen tapahtuu ideaalisti toiminnallis-rakenteellisia etukäteisvaihtoehtoja välttämällä. *Informaation lisääntyminen ei aina johda parempaan suunnitteluun; tarvitaan yksinkertaisia valvontajärjestelmiä kompleksisille prosesseille. *Kunnan maapolitiikan toteuttamisvälineistä parhaiten projektilähtöiseen ajatteluin sopii maankäyttösopimuksiin perustuva lähestymistapa. *Maankäyttösopimuksilla voidaan hallita riskejä ja jakaa hankkeesta syntyvää arvonlisää julkisen ja yksityisen välillä *Sopimusmekanismeihin liittyy kuitenkin kaavoituslainsäädännöstä johtuvia rajoituksia, jotka tulee huomioida sopimusmekanismeja suunniteltaessa. *Hankintalainsäädäntö ei yleensä ole esteenä kumppanuushankkeelle. Riskin toteutumiseen voidaan vaikuttaa sopimusten muotoilulla.

8. Kaupunkisuunnittelun tutkimustulokset käytäntöön Armi-päivä 15.05.2007 6 Project Tools - Projektityökalut *Ajattele integroivasti, toimi iteroivasti: tilanneherkkyyteen pohjautuen päästään hallittuun esiintuloon ja palautteen hyödyntämiseen. *Hankelähtöinen yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu on hyvä esimerkki monimuuttujien kompleksisesta prosessista, jossa voidaan hyödyntää diagrammista ajattelua. *Kaaviot ovat työkaluina suunnittelua mahdollistavia pikemminkin kuin sitä sitovia. *Vaihtoehtoisia konsepteja tulisi esittää diagrammeilla, jotka herättävät suunnittelijaryhmässä ja osallisissa oivalluksia ja kannustavat suunnittelupäätösten tekemiseen ja yhteistoimintaan.

9. Kaupunkisuunnittelun tutkimustulokset käytäntöön Armi-päivä 15.05.2007 7 Fitting in a Player's Strategy - Mikä on osapuolikohtaisten strategioiden merkitys? *Kunnan maapolitiikka vaikuttaa keskeisesti projektilähtöisyyden syntyedellytyksiin *Berliinin kaupunki on esimerkki toisiaan täydentävistä kehystävästä, kokonaisvaltaisesta strategiasta ja kaupunginosakohtaisista PPP-hankkeista, joissa on konsultteina ”urbaaneja tuottajia”.

10. Kaupunkisuunnittelun tutkimustulokset käytäntöön Armi-päivä 15.05.2007 8 Urban Design Management- Millaisia yleisratkaisuja kiinteistökehityksen ja kaupunkisuunnittelun risteyksessä voidaan käyttää? *Toteutuksen yhdenmukaisuus on varmistettava integroivan neuvottelun hengessä ja panostettava osapuolien suhteiden kehittämiseen. *Osapuolikohtaisten UDM-taitojen lisäksi voi olla kolmas taho, kuten UDM:n periaatteet hallitseva suunnittelijakonsultti. Tämä voi toimia välittäjänä ja prosessin johtajana. *Kaupungin ja muiden hankeosapuolien välissä voi toimia verkostointi-, markkinointi- ja imagokonsultti, esimerkkinä Berliinin tapaukset. *Neuvotteluvoiman ja riskinhallinnan tueksi tarvitaan ”BATNA” eli vaihtoehtoinen tyydyttävä kehityskulku, mikäli sopimukseen ja ratkaisuihin ei päästä.