1 / 75

Kuinka nostamme mielenterveys- ja päihdepalveluidemme laatua? Mieli 2015 ohjelma käytännössä

Kuinka nostamme mielenterveys- ja päihdepalveluidemme laatua? Mieli 2015 ohjelma käytännössä. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Valtakunnallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa (Mieli 2009) naulataan kehittämistyön teesit vuoteen 2015 asti

gene
Download Presentation

Kuinka nostamme mielenterveys- ja päihdepalveluidemme laatua? Mieli 2015 ohjelma käytännössä

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Kuinka nostamme mielenterveys- ja päihdepalveluidemme laatua?Mieli 2015 ohjelma käytännössä Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

  2. Valtakunnallisessa mielenterveys- ja • päihdesuunnitelmassa (Mieli 2009) naulataan • kehittämistyön teesit vuoteen 2015 asti • Työryhmän ehdotukset yleisellä tasolla • Asiakkaan aseman vahvistaminen • Edistävä ja ehkäisevä työ • Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen • Ohjauskeinojen kehittäminen • -> Yhteensä 18 tarkennettua ehdotusta

  3. Mieli 2009: Ehdotukset Asiakkaan aseman vahvistaminen E1: Yhdenvertainen kohtelu ja hoitoon pääsy E2: Yhden oven periaate E3: Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat E4: Tahdosta riippumaton hoito E5: Toimeentuloturva

  4. Edistävä ja ehkäisevä työ E6: Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön painopistealueet 1. Yhteisöllisyys 2. Alkoholiverotus 3. Ongelmien ylisukupolvisuuden katkaiseminen E7: Mielenterveys- ja päihdetyön strategia 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdetyön strategia 2. Laajan väestöpohjan ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaatio

  5. Mielenterveys- ja päihdepalvelut E8: Palvelukokonaisuuden koordinointi E9: Perus- ja avopalveluiden tehostaminen E10: Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö E11: Työterveyshuollon rooli työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmissa E12: Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien työllistymisedellytykset E13: Ikääntyvän väestön mielenterveys- päihdepalvelut

  6. Ohjauskeinot E14: Opetuksen kehittäminen E15: Mielenterveys- ja päihdetyön suositukset E16: Mielenterveys- ja päihdetyön koordinaation selkiyttäminen E17: Resurssien vahvistaminen E18: Mielenterveys- ja päihdehuoltolain sekä raittiustyölain päivittäminen

  7. Mieli-suunnitelma käytännössä - toimeenpano kanavoituu pitkälti THL:ssa valmistellun toimeenpanosuunnitelman mukaisesti - toimeenpanoa seuraa ns. Mielen työrukkanen (joht. Juha Moring) - toimeenpanosuunnitelmaa täydennetään vuosittain, samoin ns. kärkihankkeiksi valitaan uusia painopistealueita - vuosittain julkaistaan katsaus suunnitelman etenemiseen THL:n Avauksia sarjassa - suurin osa ehdotusten toteutumisesta tapahtuu KASTE-hankkeiden kautta

  8. Miten käytännössä? MIELI-SUUNNITELMAN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS • Lisää rahaa tai muita resursseja uusiin toimintoihin ei ole tulossa! • KASTE-hankkeet: kaikissa mieli- ja päihdesuunnitelman periaatteet mukana • Mielen Avain • Länsi 2012 • Välittäjä 2009 • Tervein Mielin Pohjois-Suomessa 03.03.2010 J. Moring 8

  9. … miten käytännössä? MIELI-SUUNNITELMAN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS • Psykiatrian johtajien verkosto ja neuvottelupäivät • YO-sairaalapsykiatrian johtajien verkosto (ERVA) • Alueelliset ja valtakunnalliset tilaisuudet • Kehittämisprojektit yhteistyössä • Järjestöt • Julkaisut, netti • Kaste 2 2012 – 2015 03.03.2010 J. Moring 9

  10. THL:n TOIMEENPANOSUUNNITELMA 1. Asiakkaan asemaa vahvistetaan 2. Panostetaan ehkäisyyn 3. Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena 4. Ohjauskeinoja vahvistetaan Ehdotukset 1-5 Ehdotukset 6-7 Ehdotukset 14-16 Ehdotukset 8-13 THL:n toiminnot ja hankkeet 2009-2010 AVAINTEEMAT Perus- ja erityistason avomielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen elämäkaaren kattavaksi toimivaksi kokonaisuudeksi Asiakkaan aseman ja osallisuuden vahvistaminen palvelutuotannon keskeisenä toimijana Syrjäytymistä ja M&P-ongelmien ylisukupolvista siirtymistä estävät, sekä ongelmien varhaista tunnistamista tukevat ohjelmat M&P-työn kehittämistä tukevien ohjauskeinojen vahvistaminen KÄRKIHANKKEET Verkkoportaalin kehittäminen ja ylläpitäminen M&P strategiat osaksi kuntien hyvinvointisuunnitelmia Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen Kuntalaisen tarpeiden mukaisten M&P-palveluiden saatavuuden ja laadunseuranta Ehkäisevän M&P-työn kehittämisen kansallisen koordinaation keskittäminen THL:een M&P-ongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisemiseen liittyvien työmenetelmien kehittäminen ja juurruttaminen, sekä sektorirajat ylittävien palveluiden kehittäminen Valtakunnallinen pakon käyttöä psykiatrisissa sairaaloissa vähentävä ohjelma Matalakynnyksisten M&P-vastaanottojen kehittäminen peruspalvelujen yhteyteen THL:n antama asiantuntijatuki lakivalmisteluun Viveca Bergman 10

  11. Heikot lenkit toimeenpanon kannalta • Suunnitelma rakentuu ehdotuksille, ei velvoitteille eikä edes suosituksille • Päihde- ja mielenterveyssektoreiden erilaiset työkulttuurit, asenteet ja työn sisältöön liittyvät käsitteet, joiden yhteensovittaminen on vaikeaa • Suunnitelman implementoinnista ei ole selkeää kokonaiskuvaa kellään  arviointi- ja seurantasuunnitelman puutteellisuus 2.6.2014 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

  12. Heikot lenkit (2) • Jotkut ehdotuksista ovat sellaisia, joiden toteuttaminen on tällä hetkellä vaikeaa • 90-luvun alun laman seurauksia mielenterveystyössä ei ole unohdettu • Rahoitus 2.6.2014 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

  13. Mitä myönteistä on havaittavissa? • Suuri kiinnostus ja vastaanottavuus kentällä: muutosten tarve tunnistetaan • Kehittämistyön jatkumo: ns. kärkihankkeiden (Pohjanmaa-hanke, Lapin hanke ja Vantaan Sateenvarjo-hanke) perintö on helpottanut ehdotusten toimeenpanoa • Kaikissa mielenterveyden ja päihdetyön Kaste-hankkeissa Mieli –suunnitelman sisällöt ovat realisoitumassa eri painotuksin 2.6.2014 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

  14. Mitä myönteistä… (2) • Matalakynnyksisiä integroituja vastaanottoja ja hoitopaikkoja alkaa syntyä • Kuntoutujien ja omaisten osallisuus on vahvassa myötätuulessa • Ylisukupolvisten ongelmien siirtymisen ehkäisyyn on panostettu • Mielenterveys- ja päihdestrategiatyössä on edetty • Pakon käytön vähentämiseksi haetaan tosissaan ratkaisuja 2.6.2014 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

  15. Kunnallisen mielenterveys- ja päihdetyön peruskivi on mielenterveys- ja päihdestrategia, jossa painottuu edistävä ja ehkäisevä näkemys 15

  16. Mielen Tukihanke • 2010-2015 • Terveyden edistämisen määrärahoilla toteutettava hanke, joka on tärkeä osa kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanoa • Vetovastuu THL:n Mielenterveyden edistämisen yksiköllä

  17. Tavoitteet, prosessi ja arviointi Tavoite 1: Tuetaan kuntien mielenterveys- ja päihdestrategian laatimista siten, että niissä korostuu edistävä ja ehkäisevä työ. Menetelmä, jolla tavoitteeseen päästään: Ohjataan valittuja kuntia/alueita kehittävän asiantuntijayhteistyön -menetelmällä kunkin toimijan lähtökohdat huomioon ottaen niin, että tavoite toteutuu.

  18. Tavoite 2: Levittää ja juurruttaa edistävän ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Menetelmä, jolla tavoitteeseen päästään: Tuetaan näyttöön perustuvien menetelmien käyttöön ottamista hyödyntäen ProMenPol-tietokantaa sekä muita kansallisia ja kansainvälisiä materiaaleja. Ohjataan hyvien käytäntöjen tunnistamista, arviointia, kuvaamista, kehittämistä ja levittämistä Hyvä käytäntö -prosessin mukaisesti yhteistyössä Päihde- ja mielenterveystyön oppimisverkoston sekä Innokylä -hankkeen kanssa.

  19. Tavoite 3: Mallintaa edistävän ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön alueellisia koordinaatiorakenteita ja tukea niiden implementointia. Menetelmä, jolla tavoitteeseen päästään: Mallinnetaan rakenteet, seurataan ja arvioidaan niiden tuloksellisuutta objektiivisilla ja subjektiivisilla mittareilla sekä raportoidaan tulokset kansalliselle edistävän ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaatiorakenteita valmistelevalle asiantuntijatyöryhmälle, jos sellainen on perustettu.

  20. Kuntien/alueiden rekrytointi käynnissä • Keskeisiä valintaan vaikuttavia kriteerejä ovat • kuntien/alueiden sitoutuminen siihen, että niiden yleiseen strategiaan, johon liittyy hyvinvointia parantavia tavoitteita, tulee sisältymään edistävää ja ehkäisevää työtä korostava mielenterveys- ja päihdestrategia, • 2) kuntien/alueiden sitoutumisperusta pitkäjänteiseen hankkeen tavoitteita toteuttavaan kehittämistoimintaan; • 3) kuntien/alueiden riittävät resursointimahdollisuudet kehittämistoimintaan; • 4) palvelurakenneuudistuksen perustana oleva yli 20 000 asukkaan väestöpohja.

  21. Yhteistyötä tehdään seuraavien kuntien kanssa (20.3.2010): Lappi: Rovaniemi, Pello, Kolari, Sodankylä, Posio, Enontekiö, Kittilä, Kemijärvi, Ranua, Salla, Muonio ja Utsjoki (Pienet kunnat valmistelevat strategiaa seutukuntakohtaisella yhteistyöllä) Pohjois-Pohjanmaa: Oulu, Kuusamo, Taivalkoski (Kuusamo ja Taivalkoski tekevät yhdessä) Ylä-Savo: Sote-kuntayhtymä, johon kuuluvat Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä Länsi-Suomi: Turku Etelä-Suomi: Mielen Avain -kastehankkeen kuntia

  22. Mitä kunta saa Mielen Tuki -hankkeelta? • Konsultaatioapua mielenterveys-/päihdestrategian laatimisessa ja sen käytäntöön saattamisessa • Apua seurantaindikaattorien valinnassa ja indikaattoritietojen keräämisessä • Apua vaikuttavien menetelmien sekä hyvien ja lupaavien käytäntöjen soveltamisessa ja kehittämisessä • Täsmäkoulutusta erilaisissa mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyvissä asioissa

  23. Mitä kunta saa Mielen Tuki -hankkeelta? (2) • Mahdollisuuden hankekuntien vertaistukeen ja kehittämistyöhön liittyvien oppimiskokemusten hyödyntämiseen • Arviointiapua strategian tuloksellisuuden suhteen • Edistävään ja ehkäisevään mielenterveystyöhön ja ehkäisevään päihdetyöhön liittyvää uusinta tietoa • Tarvittaessa tutkimusapua ja -ohjausta

  24. Kärkihanke 2 • Mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvien työmenetelmien kehittäminen, juurruttaminen sekä sektorirajat ylittävien palveluiden kehittäminen • Pääpaino Toimiva lapsi & perhe (TLP) -menetelmissä: • Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmissa tulee aina arvioida lasten tuen tarve • riskiryhmissä olevien lasten ja nuorten tukeminen --> Tunnistaminen, huomio erityisesti kriittisiin siirtymävaiheisiin

  25. Työmenetelminä: • Lapset puheeksi -keskustelu • Beardsleen perheinterventio • Lapsiperheneuvonpito • Vertaisryhmä • menetelmät jokaisen mielenterveystyötä ja päihdetyötä tekevän yksikön käyttöön • Mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisy pitää saada osaksi kuntien mielenterveys- ja päihdestrategiaa

  26. Mikä auttaa mielenterveys- ja päihdestrategian siirtymistä paperilta käytäntöön? • Strategia ei ole itsetarkoitus, vaan tähtäimessä on oltava sen avulla saavutettava positiivinen muutos eli vaikuttavuus • Strategian toteuttamista ei voi jättää hankkeiden varaan, vaan toimintamallit pitää saada rakenteisiin • Johdon sitoutuminen ja sitoutumisen esille tuonti on kaiken a ja o strategian hyväksymisen jälkeenkin

  27. Mikä auttaa mielenterveys- ja päihdestrategian siirtymistä paperilta käytäntöön? (2) • Laaja-alainen, horisontaalinen osallisuus sekä kenttätyötä tekevien ja kokemusasiantuntijoiden osallistuminen strategiatyöhön sitouttaa; samalla opitaan ymmärtämään erilaisia työkulttuureita. • Strategiset linjaukset pitää säilyttää johdon henkilövaihdoksista huolimatta • Strategian toimeenpanosuunnitelman strukturointi ja konkretisointi: kehittämiskohteet, tavoitteet, konkreettiset menetelmät, mittarit, vastuutahot, aikataulut, arviointiajankohdat ja riskit

  28. Mikä auttaa mielenterveys- ja päihdestrategian siirtymistä paperilta käytäntöön? (3) • Konkreettisina menetelminä on hyvä käyttää sellaisia toimintamalleja, jotka on todettu vaikuttaviksi tai hyviä ja lupaavia käytäntöjä, joita on ainakin osin arvioitu • Tulosten arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota indikaattorien valintaan: objektiiviset ja subjektiiviset tunnusluvut, jotka ovat tarpeeksi herkkiä osoittamaan muutoksia ja jotka kuvaavat tarpeeksi monipuolisesti tavoitetta; on myös tiedettävä, mistä ja miten indikaattoritiedot kootaan.

  29. Mikä auttaa mielenterveys- ja päihdestrategian siirtymistä paperilta käytäntöön? (4) • Sairauksia ja häiriöitä kuvaavien tunnuslukujen lisäksi on hyvä ottaa käyttöön ns. positiivisen mielenterveyden indikaattoreita • Ammattilaisilla on oltava riittävät vapausasteet ja mahdollisuudet tehdä strategian toteutumisen edellyttämää työtä; johdon ja työyhteisöjen kannustava asennoituminen tuottaa hyviä tuloksia • Strategian toteutumisen hyötyjen hakeminen ja näkyviksi tekeminen: välittömät hyödynsaajat, välilliset hyödynsaajat ja mahdolliset hyödynsaajat

  30. Mikä auttaa mielenterveys- ja päihdestrategian siirtymistä paperilta käytäntöön? (5) • Strategian toimeenpano on usein pitkäjänteistä toimintaa, mutta strategian päivittämisen yhteydessä voi tulla tarve korjata suuntaa. • Viestinnän onnistuminen on haaste: miten viestintää kohdennetaan monitasoisessa ja monialaisessa toiminnassa --> tiedon saanti mainitaan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa usein ongelmaksi; usein kyse on kuitenkin viestinnän sisältöjen vaikeaselkoisuudesta tai muotojen yksipuolisuudesta.

  31. Positiivisen mielenterveyden ja sosiaalisen pääoman indikaattorit - kirjastokorttien lukumäärä - lainat kirjastoista - II asteen oppilaitoksista valmistuneet (% ikäluokasta) - harrastusaktiivisuus - sosiaaliset kontaktit - urheiluseurojen jäsenmäärät - liikuntatoimen järjestämiin ryhmiin osallistuneiden määrä - kulttuuritoimen tilaisuuksiin osallistuneiden määrä - kerhotoiminnassa mukana olevat - kansalais-/työväenopistoissa opiskelevien määrä 31

  32. Esimerkkejä edistävän mielenterveystyön ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön vaikuttavista menetelmistä ja hyvistä käytännöistä • Kotikäynnit raskaana olevien yksinhuoltajien ja pienten lasten äitien luona • Kouluissa toteutettavat mielenterveyden edistämisohjelmat • Kiusaamisen vähentämiseen tähtäävät yhteisöohjelmat. • Ohjelmat, joilla kannustetaan yhteisölliseen osallisuuteen (esim. urheiluseurayhteistyö; metsästysseurat) • Mielenterveyden ensiapukurssit. • Työttömille suunnatut vertaistukiryhmät. • Säännöllinen liikunta, liikuntaryhmät • Ikäihmisten yksinäisyyttä ehkäisevät ryhmät ja vapaaehtoistyö. • Senioripysäkkitoiminta

  33. Esimerkkejä edistävän mielenterveystyön ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön vaikuttavia menetelmiä (2) • Osallistava asumisympäristön suunnittelu. • Erilaiset kampanjat (esim. masennustalkoot) • Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen –toimintamalli nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. • Toimiva lapsi&perhe –työmenetelmät perheen tukemiseksi, kun vanhemmalla on päihde- tai mielenterveysongelma tai jokin muu vakava sairaus. • Mini-intervenio • Psykoedukatiivinen työskentelyote mielenterveyspotilaiden omaisten jaksamisen tukemiseksi. • Oireenhallintaryhmät skitsofreniapotilaiden sairauden oireiden uusiutumisen ehkäisemiseksi • Ääniä kuulevien ryhmät…

  34. Keskeiset haasteet tällä hetkellä (Lönnqvist 2009; Nordling 2010) • Masennus: erityisesti työikäisillä naisilla • Alkoholi: erityisesti miehillä • Ahdistuneisuus: nuoret ja nuoret aikuiset • Levottomuus, sopeutumattomuus, väkivalta: lapset ja nuoret • Huumeet: erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset • Työuupumus: naiset myöhäisessä keski-iässä • Vakavat mielenterveyden häiriöt kuormittavat laitoshoitoa ja kuntoutusta sekä tuottavat eläkekustannuksia • Dementia yli 75 -vuotiailla

  35. Keskeiset haasteet tällä hetkellä (2) • Mielenterveyskuntoutujien työtoiminta ja työllistyminen • Asumisolosuhteet ja asumisen laatu • Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen, erityisesti lasten ja lapsiperheiden osalta • Ehkäisy ja varhainen puuttuminen • Näyttöön perustuva vaikuttava hoito • Mielenterveys- ja päihdestrategia ja hoitojärjestelmän uudistaminen

  36. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25-64 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id: 2356 info ) Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25-64 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

  37. Alkoholikuolleisuus / 100 000 asukasta (id: 3105 info ) Alkoholikuolleisuus / 100000 asukasta

  38. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id: 191 info ) Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

  39. Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 7-12 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä (id: 2558 info ) Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 7-12 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

  40. Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 13-17 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä (id: 2559 info ) Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 13-17 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

  41. Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 18-24 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä (id: 2560 info ) Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 18-24 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

  42. Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 25-64 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä (id: 2561 info ) Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 25-64 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

  43. Mitä tiedetään mielenterveys- ja päihdeongelmien epätasaisesta jakaantumisesta Suomessa (Lönnqvist 2009)? • Häiriöt lisääntyvät nuorilla aikuisilla iän myötä • Naisilla 2x määrä masennus- ja ahdistuneisuushäiriöitä • Miehillä päihdehäiriöitä 3x määrä • Peruskoulun käyneillä 2x enemmän häiriöitä lukion käyneisiin verrattuna • Työttömillä 4x häiriöriski ja 8x päihdehäiriöriski

  44. Mitä myönteistä on tapahtunut Suomessa mielenterveys- ja päihdeasioissa (Jouko Lönnqvistin näkemyksiä 30.10.2009 mukaillen)? • Väestön mielenterveyden tila ei ole heikentynyt • Asenteissa tapahtuu vähitellen myönteistä kehitystä • Mielenterveys nähdään usein jo oleellisena osana terveyttä • Hoitoon hakeutumisen kynnys on laskenut • Lasten ja nuorten mielenterveyteen on panostettu • Skitsofrenian ilmaantuvuus näyttää vähenevän • Itsemurhat ovat vähentyneet

  45. Mitä myönteistä…(2) • Depression tunnistaminen, hoitoon hakeutuminen ja hoito ovat tehostuneet • Huumeongelman kasvu on taittunut • Alkoholikulutuksen kasvu on pysähtynyt • Mielenterveys- ja päihdeasiat ovat entistä vahvemmin poliittisella agendalla.

  46. Itsemurhakuolleisuus / 100 000 asukasta (id: 3106 info ) Itsemurhakuolleisuus / 100000 asukasta

  47. Muutoksia palvelujärjestelmässä (Lönnqvist 2009; Nordling 2010) • Psykiatriset sairaalapaikat ovat vähentyneet 25 vuodessa noin 75 % • Avohoidon voimavarat ovat lisääntyneet, mutta hitaasti • Palvelujärjestelmä on pirstaleinen • Peruspalvelut eivät ole vielä kehittyneet riittävän laadukkaiksi • Omaisten vaikutusvalta on kasvanut ja mukaan otto hoitoprosessiin on yleistynyt

  48. Muutoksia palvelujärjestelmässä (2) • Kokemusasiantuntijoiden panos kehittämistyössä on vahvasti kasvamassa • Henkilöstöresurssit huippuluokkaa Euroopan mittasuhteissa • Edistävä ja ehkäisevä mielenterveystyö ovat viimeaikoina tehostuneet, mutta vain vähän • Palvelujärjestelmä on kehittynyt pienin askelin lukuun ottamatta 90-luvun sairaalapaikkojen kumouksellista alasajoa • Palvelujärjestelmämme on kansainvälisesti korkeatasoinen

  49. Kaste II –ohjelman 2012-2015 valmistelu alkaa Tulevina vuosina Kaste-ohjelmasta tulee entistäkin merkittävämpi. Sen rooli ohjelmajohtamisessa korostuu. Tavoitteena on lukuisten ohjelmien sijaan tehdä Kaste-ohjelmasta pääohjelmamme, johon muut strategisesti tärkeät ohjelmat tulevat osaohjelmiksi. Näin lisäämme ohjelmajohtamisen tehoa. Osana Kaste-ohjelmaa osaohjelmat saavat: lakisääteisinä osaohjelmina valtioneuvoston vahvistuksen, valtionavustukset kehittämistoimintaan, keskushallinnon (STM, THL, TTL, Kuntaliitto, STKL) asiantuntijatuen ja ohjauksen. 2.6.2014 49

  50. KASTE-ohjelman alueellisten johtoryhmien toiminta-alueet Lapin shp Länsi-Pohjan shp Pohjois-Suomi Pohjois-Pohjanmaan shp Kainuun shp Keski-Pohjanmaan shp Pohjois-Savon shp Itä- ja Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Vaasan shp Keski-Suomen shp Väli-Suomi Itä-Savon shp Pirkanmaan shp Etelä-Savon shp Satakunnan shp Päijät-Hämeen shp Etelä-Karjalan shp Kanta-Hämeen shp Varsinais-Suomen shp Kymenlaakson shp Helsingin ja Uudenmaan shp Länsi-Suomi Etelä-Suomi 29.3.2002/AA © Genimap

More Related