240 likes | 580 Views
PSYYKKISET SAIRAUDET SOMAATTISELLA OSASTOLLA. Susanna Mannersuo Asiantuntijahoitaja Psykoterapeutti. YLEISTÄ. Psyykkistä reagointia esiintyy useamman pelkoa tuottavan lääketieteellisen toimenpiteen yhteydessä.
E N D
PSYYKKISET SAIRAUDET SOMAATTISELLA OSASTOLLA Susanna Mannersuo Asiantuntijahoitaja Psykoterapeutti
YLEISTÄ Psyykkistä reagointia esiintyy useamman pelkoa tuottavan lääketieteellisen toimenpiteen yhteydessä. Yleisintä niissä yksiköissä, joissa hoidetaan traumoja ja elämää vakavasti uhkaavia ja akuutteja sairauksia.
YLEISTÄ Psyykkinen reagointi voi näyttäytyä mm. • Foobisena ahdistuneisuutena • Masentuneisuutena • Erilaisina sopeutumishäiriöinä • Akuuttina stressioireiluna • Posttraumtaattisina stressihäiriöinä
YHTEISTÄ • Elämäntilannekriiseihin ja traumaattisiin, äkillisiin kriiseihin liittyvä reagointi eri vaiheineen on kaikilla yhteneväistä • Kysymys on ihmisen normaaleista ja terveistä reaktioista epänormaalissa tilanteessa
TRAUMAATTISEN KRIISIN VAIHEET • Psyykkinen sokkivaihe • Reaktiovaihe • Korjaamis- eli työstämis- ja käsittelyvaihe • Uudelleen suuntautumisen vaihe
TRAUMATISOITUMINEN • Traumaattinen tapahtuma ei aina johda traumatisoitumiseen • Traumatisoituminen tapahtuu jos psyykkinen kipu on niin voimakas, että normaalit kriisireaktiot eivät pääse etenemään
MASENNUS • Aluksi vaikea erottaa reaktiovaiheesta • Vointia tuleekin tarkastella yli 2vkon takaisella perspektiivillä, mutta myös sairaalan ulkopuolisessa arjessa • Yleensä masennus tulee hiipien ja potilaan on joskus vaikea erottaa masennusta omasta voinnista, on ikään kuin sopeutunut
MASENNUKSEN OIREET • Mielialan ja mielihyvän menetys • Uupumus; univaikeudet tai uupumus unesta huolimatta • Toivottomuus, näköalattomuus • Vaikeus tehdä päätöksiä, keskittyä
MASENNUKSEN OIREET • Psykomotorinen hidastuneisuus tai levottomuus • Ruokahalun ja painon muutos • Kuolemaan liittyvät ajatukset, itsetuhoisuus • Tunnistamisen apuväline BDI kysely
MASENNUS JA SOMATIIKKA • Omaa hoitoaan kohtaan passiivinen potilas • Potilaan jatkuva ärtymys, tyytymättömyys • Vaikeus luottaa toipumiseen • Huono ruokahalu • Ei jaksa kiinnostua, innostua • Passiiviset kuolemantoiveet; syömättömyys, hoidon laiminlyönti • Epäselvä kipuoireilu, muu somaattinen oireilu
MASENNUKSEN HOITO • Supportiivinen ote • Toivoa ylläpitävää • Kokonaisuuden pilkkomista, joskus voi jaksaa vain pienen hetken kerrallaan • Lääkitys, vaste viiveellä 2-4 vkossa • jatkohoito
PÄIHTEET • Päihteiden käytön kartoituksen tulisi olla luonteva ja itsestään selvä osa hoitoa • Mahdolliset vieroitusoireet • Jos päihteiden käyttö ollut runsasta, ei päästä erottamaan ja hoitamaan muuta psykiatrista diagnoosia
AHDISTUNEISUUS • Kyky tuntea pelkoa ja ahdistuneisuutta on terve ominaisuus • Liittyy usein somaattisia oireita: rr nousu, sydämen tykytys, suun kuivuminen, hengenahdistus, hikoilu, hengenahdistus, palan tunne kurkussa, vapina, huimaus, silmäterien laajeneminen • Heikentäessään potilaan toiminta- tai vuorovaikutuskykyä voi kyseessä olla psykiatrisen sairauden oire
AHDISTUNEISUUS • Erilaisiin psykiatrisiin sairauksiin tai pakonomaiseen päihteiden käyttöön liittyvä ahdistuneisuus on usein hyvin voimakasta, joka muistuttaa kuoleman, hajoamisen tai yksinjäämisen liittyvää kauhunomaista ja lamaavaa pelkoa • paniikkikohtaukset
AHDISTUNEISUUS • Ahdistuneisuus voi olla myös monien somaattisten sairauksien oire tai erilaisten lääkkeiden aiheuttama sivuvaikutus. Tällaisia somaattisia sairauksia ovat mm. erilaiset sydänsairaudet, sokeritauti, kilpirauhasen liika- tai vajaatoiminta, astma.
AHDISTUNEISUUDEN HOITO • Keskustelu, rauhoittava läsnäolo • Erilaiset harjoitukset, rentoutusmenetelmät • Lääkitys • Psykoterapia
PERSOONALLISUUSHÄIRIÖT • Jo nuorella iällä ilmennyt ja itsepäisen jäykkä kokemisen tai käyttäytymisen tapa, joka aiheuttaa henkilölle kärsimystä tai on hänelle muuten haitallinen. Ongelmana voi olla tapa havainnoida tai tulkita omia tai toisten tunteita ja ajatuksia, tunneilmaisujen voimakkuus tai häilyvyys, alttius impulsiiviseen käytökseen ja vuorovaikutuskyvyn vaikeudet • Raja persoonallisuushäiriöisen ja normaalina pidetyn käytöksen välillä on liukuva
PERSOONALLISUUSHÄIRIÖT • Kolme pääryhmää • Epäluuloiselle, eristäytyvälleja psykoosipiirteisellepersoonallisuushäiriöille on ominaista käytöksen erikoisuus tai outous. • Epäsosiaaliselle, epävakaalle, huomiohakuiselle ja narsistiselle persoonallisuushäiriöilleon ominaista käytöksen dramaattisuus, emotionaalisuus tai epävakaus. • Estyneelle, riippuvaiselle ja pakko-oireisellepersoonallisuushäiriöille on tyypillistä ahdistuneisuus ja pelokkuus. • Usein henkilöllä ilmenee samanaikaisesti usean eri persoonallisuushäiriön piirteitä.
HOITO SOMAATTISELLA OSASTOLLA • Osastolla hoidetaan vain persoonallisuushäiriön aiheuttamaa oiretta tai kriisiä esim. ahdistuneisuutta • Impulsiivisen käyttäytymisen aiheuttaman sucidaalisuuden tunnistaminen • Potilas herättää henkilökunnassa paljon tunteita
HOITO SOMAATTISELLA OSASTOLLA • Persoonallisuushäiriöt altistavat ahdistuneisuudelle, konflikteille, turvattomuudelle • Selkeä ja hyvä informointi • Turvalliset rajat • Läsnäolo • Potilaan puolelle asettuminen
PSYKOOSI • Psykoosilla tarkoitetaan todellisuudentajun vakavaa häiriintymistä, joka voi ilmetä harhaluuloina, aistiharhoina, puheen huomattavana hajanaisuutena tai eriskummallisena käytöksenä. • Taustalla voi olla skitsofrenia, kaksisuuntainen mielialahäiriö, depressio, päihteet, dementia
PSYKOOSI JA SOMATIIKKA • Oireiden syyt voivat olla myös elimellisiä. Psykoottisuutta saattaa esiintyä esim. aivosairauksien, endokriinisten häiriöiden, infektioiden, dementian, nestetasapainon häiriöiden sekä lääkkeiden ja päihteiden käytön yhteydessä.
PSYKOOTTISEN HOITO SOMAATTISELLA OSASTOLLA • Riittävän turvallisen hoidon toteuttaminen • Onko potilas itse ja toiset turvassa? • Onko lääkitystä mahdollista jatkaa akuutin somaattisen hoidon aikana? • Voidaanko hyödyntää olemassa olevaa hoitotahoa? • ylimääräinen hoitaja
LOPUKSI • Potilaan kokonaisvaltainen kohtaaminen • Voinnin ja kuulumisten kysyminen on tärkeämmässä roolissa kuin monesti muistammekaan • Selkeys ja hyvä informaatio luo turvallisuutta • Jokaisella on oikeus hyvään ja kokonaisvaltaiseen hoitoon • Hoitajan jaksaminen