140 likes | 282 Views
Tutkimusprojektin esittely: “Tuottavuus, tehokkuus ja uusi talous” ”Nonparametric Methods in Economics of Production, Natural Resources, and the Environment”. Timo Kuosmanen VATT 7.5.2002. Wageningen Universiteit en Researchcentrum. Fields of Expertise / departments Plant Sciences
E N D
Tutkimusprojektin esittely:“Tuottavuus, tehokkuus ja uusi talous” ”Nonparametric Methods in Economics of Production, Natural Resources, and the Environment” Timo Kuosmanen VATT 7.5.2002
Wageningen Universiteit en Researchcentrum Fields of Expertise / departments • Plant Sciences • Environmental Sciences • Animal Sciences • Agrotechnology and Food Sciences • Social Sciences 8 semi-independent market-oriented research centers Vuoden 1999 tilastoja: henkilökunta: 2247 henkilötyövuotta Opiskelijoita 4079, joista 329 ulkomaisia. Sisäänotto 902. Tohtoritutkintoja 182.
(Kokonais)tuottavuus Tuotos(indeksi) Panos(indeksi)
Mitä yhteistä julkisella taloudella ympäristön ja uuden talouden kanssa? • tuotokset ja panokset hankalasti mitattavia • esim. koulutus, terveydenhuolto, ilmansaateet, melu, ”inhimillinen pääoma”, tieto-taito. • tuotosten ja panosten “hinnat” puutteellisia • ei toimivia markkinoita, riskit & epävarmuus • skaalatuotot ja erikoistuminen ? • Haasteita tuottavuuden mittamiselle ja analysoinnille
Projektin tausta • 1998 – 2001 Cherchye – Kuosmanen – Post yhteistyö, ei-konveksit teknologiat. • 4/2001 Väitös HKKK:lla. Aktiivista viran ja rahoitusmahdollisuuksien hakua. • 8/2001 Kööpenhaminaan vuoden määräaikaiseen apulaisprofessorin viransijaisuuteen. Operaatiotutkimuksen laitos. • 11/2001 Emil Aaltosen säätiö. 3-vuotinen projektiapuraha tutkimusprojektille ”Tuottavuus, tehokkuus, ja uusi talous”. • 1.2.2002 Vakinainen apulaisprofessuuri, Wageningen Universiteit, Alankomaat. Ympäristö- ja luonnonvara taloustiede. • 2002 Yhteistyöverkoston luomista
Projektin painopistealueita ja ominaispiirteitä • Tutkimusmenetelmät ja niihin liittyvä kehitystyö • Ei-parametrinen lähestymistapa (’revealed preference’, stokastinen dominanssi, Data Envelopment Analysis (DEA), yms. • Korkea laatuvaatimus: Tulokset pyritään julkaisemaan arvostetuissa kansainvälisissä referee-prosessia hyödyntävissä aikakausjulkaisuissa • ”Pirstaleisuus”: Käytännön tutkimustyö keskittyy ”pieniin”, helposti hallittaviin, toteuttamiskelpoisiin osaprojekteihin. Ei ahtaita rajoja tutkimusongelmille.
Timo Kuosmanen (projektin johtaja) • tuotantoteoria • ei-parametriset menetelmät (DEA, SD) • Tarmo Räty (VATT) • julkisen talouden tuotos- ja tuottavuus • Laurens Cherchye (Catholic University of Leuven, Belgia) • kestävän kehityksen indeksi • julkisen talouden tuotos- ja tuottavuus
Jørgen Tind (Kööpenhaminan yliopisto, Tanska) • ei-konveksit teknologiat, optimointiongelman mallintaminen • Justus Wesseler (Wageningen Universiteit) • travel-cost menetelmä ympäristön taloudellisen arvon mittaamisessa • reaalioptiot ja riskipreferenssit • Veli-Pekka Heikkinen (Varma-Sampo) • katastrofi riskit ja metsäportfolion hallinta
Tohtoriopiskelijat: • Timo Sipiläinen (Helsingin yliopisto) • maatalouden tuottavuus ja tehokkuus • skaalavaikutukset • Vincent Otto (Wageningen Universiteit) • radikaalit teknologiset innovaatiot • ympäristön kestävä kehitys • Abhilash Nair (Indian Institute of Technology, Bombay) • SD portfolio tehokkuus, sijoitusrahastot
Tutkimusapulaiset / gradu ohjattavat: • Lin Zhang • hotellien eko-tehokkuus Pekingissä • Huitong Wang • investointisyklit, kapasiteetin käyttöasteen ympäristövaikutukset • Cara Ge • maankäytön portfolioanalyysi
Julkisen sektorin tuotos ja tuottavuus • Motivaatio: • julkinen tuotanto tärkeä osa kansantaloutta • kansantalouden tilinpidossa julkinen tuotanto lasketaan panoskäytön mukaan. Mahdollinen arvonlisäys, joka huomioidaan yksityisellä sektorilla, jätetään julkisella puolella huomioimatta. • Vaikka yleisesti tunnustetaan että BKT ei ole vertailukelpoinen mittari eri maiden välillä (eikä se ole tilinpidon olennaisin tehtäväkään), säilyy BKT/capita keskeisimpänä taloudellisen hyvinvoinnin indikaattorina.
Julkisen sektorin tuotos ja tuottavuus • Tutkimusprobleema: • Mitä suuruusluokkaa julkisen sektorin arvonlisäys on koko BKT:sta? Vrt. esim. koulutus, terveydenhuolto. • Jos pyrkimuksenä on kansainvälinen hyvinvointi vertailu (eli tilinpidon funktioista voidaan tinkiä), niin miten BKT mittaria voitaisiin korjata/parantaa erityisesti julkisen tuotannon ja ympäristön laadun osalta?
Tilastokeskuksen projekti - huomioita • Tuotosten aggregointi: Tuotosten/palveluiden painottaminen niiden kustannusosuuden mukaan? • Takaisinkytkentä panoskäyttöön. • Onko kalliiden tai työläiden palveluiden tuottaminen aina yhteiskunnan kannalta toivottavaa? • Insentiivit: Kannustaako tuotosmittari (riittävästi) omaksumaan kustannuksia ja/tai aikaa säästäviä työtapoja ja teknologioita jotka liittyvät tiettyyn tuotokseen, jos ko. tuotoksen painoarvo (suhteessa muihin tuotoksiin) samalla pienenee?
Tilastokeskuksen projekti - huomioita • Tuotosten intertemporaalinen allokointi. • Esim. yliopistotutkinnot, yliopistojen ja muiden asiantuntijaelinten tutkimukset ja julkaisut. • Voi selittää ainakin osittain tuotos- ja tuottavuusindeksin suurehkot vaihtelut eri vuosina. • Yksinkertainen ratkaisu: liukuva keskiarvo paljon aikaa vievistä tuotoksista.