Romanikieli ja identiteetti; romanikielen tila tänään

Romanikieli ja identiteetti; romanikielen tila tänään Henry Hedman TM 2.9.2008

Romanikieli ja identiteetti • kielen kulttuurinen merkitys identiteetin säilymisessä on tärkeä • romanikieli toimii ryhmän kiinteyden sekä identiteetin vahvistajana • romanikieli liittynyt romanien historiaan, traditioihin sekä tapoihin • Muita identiteetin tunnusmerkkejä ovat oma historia, kieli ja tavat, perheen ja suvun yhteenkuuluvuus sekä vaatetus

Romanikieli • Romanikieli on kansainvälinen • Kieli kuuluu indoeurooppalaisen kieliperheen indoarjalaiseen kielikuntaan • Suómessa puhutaan ns. kaalo-murretta, joka kuuluu pohjoisiin murteisiin • kieli on elänyt ja säilynyt suullisena perinteenä • Kirjallisesti kieltä on käytetty 1970-luvulta alkaen • Romanien omat asenteet ovat vaikuttaneet kieleen kehitykseen • Tutkimusten mukaan kielitaito on vähentynyt viimeisen 50 vuoden aikana

Romanikielen taito tutkimusten pohjalta • Raino Vehmaan tutkimus 1954:188-9 • 70 % aikuisista romaneista hallitsi kielen • iäkkäistä romaneista 7 % • nuoremmista 18 % ei osannut kieltä • Helsingin kaupungin kartoitus 1979 • 37 % tutkituista perheistä osasi kieltä hyvin • 21 % tuli toimeen arkipäivän tilanteissa • 42 % osasi vain muutaman sanan (Ronk 1981:57-8)

Kenttätutkimus 2005--2007 • Kyselyyn vastanneiden määrä 308 • 85,4 % Suomen romania • 14,6 % Suomen Ruotsissa asuvia romaneja • Vastanneiden osuus Suomessa ja Ruotsissa • 2,63 % (N = 263) Suomen 10 000 romanista • 1,5 % (N = 45) Ruotsissa asuvista 3 000 Suomen romanista

Romanikielen taito – itsearviointi 2006 • Kiitettävä 7,1 % • Hyvä 18,8 % • Tyydyttävä 30,5 % • Heikko 28,6 % • Ei lainkaan 6,5 %

Syitä kielen heikentymiseen • nuoret eivät enää opi kieltä kotona • valtiohallinnon instituutioiden toimenpiteet eivät ole riittäviä kielen elvyttämiseksi • romanikielen opetus ei toteudu riittävästi kuntatasolla • kaikilla opetustyötä tekevillä ei ole pedagogista koulutusta eikä riittävää kielitaitoa • koulutus- ja oppimateriaalia ei ole riittävästi

Jatkuu… • Salakielifunktion tarve vähentynyt • Ammattien muuttuminen • Urbaanistuminen ja perheyhteisön rakenteen muuttuminen • Ei tarvetta kielen käyttöä varten • Kielenkäyttöalue supistunut • romanikielen puhujia on vähän ja he asuvat hajallaan • kieli on säilynyt, mutta kokenut muutospaineita etenkin suomen kielestä

2. Romaninuoret eivät kuule romanikieltä • Joshua Fishman painottaa, että kodissa opittu kieli pysyy elävänä paremmin kuin koulussa opittu • tärkeää kielen säilymisen kannalta, että se siirtyy vanhemmilta nuoremmille • Kielen katoamisen kahdeksanvaiheista jatkumoa, joista viimeinen, 8. vaihe on lähimpänä kielen täydellistä katoamista. • vain muutamat puhuvat enää kieltä • tasolla 7 useimmilta vanhemmilta kielentaitajilta puuttuu koulutus ja opetustaito, jota tarvitaan varttuneempien lasten opetuksessa • tasolla 6 eri sukupolvet kommunikoivat kielellä vielä kotioloissa – tämä vaihe erittäin tärkeä

3. Kulttuuria ja kieltä tukevat yksiköt valtiohallinnossa eivät riittäviä • RONK - Romaniasiain neuvottelukunnan perustaminen 1956 • tehtävänä: edistää romanikielen ja –kulttuurin vahvistumista • OPH- Opetushallituksen yhteyteen perustettiin romaniväestön koulutusyksikkö 1994 • julkaisee romanikielistä materiaalia • kehittää romanikielen ja kulttuurin opetusta/koulutusta • romanikulttuuri ohjaajan ammattitutkinnon hyväksyminen ja koulutuksen toteuttaminen

jatkuu… • KOTUS - Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yhteyteen perustettiin romanikielen lautakunta 1997 • tehtävänä kielihuolto, kielen kehittäminen sekä kielen tutkiminen • Kotuksessa tehty tutkimusta n. 20 vuotta • kaksi vakituista romanikielen tutkijaa vuodesta 2003 • Uudessa perustuslaissa, joka astui voimaan 2000 turvataan oikeus romanikulttuurin ja kielen kehittämiseen sekä ylläpitämiseen.

4. Romanikielen opetus ei toteudu riittävästi kuntien kouluissa • Romanikielen opetus peruskouluissa alkoi 1989. • Opetus on osittain elvyttänyt romanikielen käyttöä • Vuonna 1996 suoritetussa tutkimuksessa ilmeni, että peruskoulua käyviä romaneja oli noin 1700. Romanikielen opetusta peruskoulussa sai arviolta 250 lasta 10 eri paikkakunnalla, eli 15 %:lle oppilaista oli järjestetty mahdollisuus oman kielen opiskeluun.

jatkuu… • 2002 perusopetusprojekti romanilasten koulukäynnistä toi ilmi, että tilanne on tällä hetkellä paljon huonompi. Vuonna 2000-2001 romanikielen ja kulttuurin opetusta järjestettiin vain 5 % kaikista kouluista, joissa opiskeli romanioppilaita.

romanikielen opetus… • Yhteensä 859:stä romanioppilaasta, vain 8,5 % romanioppilaista (73) sai mahdollisuuden opiskella omaa kulttuurikieltään perusopetuksena kouluissa. • vastaava luku oli 240 oppilasta vuonna 1998 • Kielellistä ja kulttuurisista oikeuksista säädetyt lait eivät ole riittävästi viranomaisia velvoittavia eikä niiden toteuttamiselle ole selkeästi osoitettu määrärahoja.

Käytännön ongelmia • Perusopetuslain 12 § ei velvoita kuntia järjestämään romanikielen opetusta • OPM myöntää täydennysopetukseen myönnettävää valtionavustusta kunnille 86 % kuluista

5. Opettajilta puuttuu pedagoginen koulutus • opetus aloitettiin eri kurssien muodossa 1970-luvulla • ensimmäinen opettajien peruskurssi 1980-luvulla • vuodesta 1989 on romanikieltä opetettu peruskouluissa ja • vuodesta 1999 sitä on voitu opettaa myös lukiossa, joka ei ole toteutunut käytännössä • 2004 valmistuivat ensimmäiset Romanikulttuuriohjaajat, jotka saivat perusopetusta romanikielestä

Jatkuu… • opetustilat, - yleensä ei ole käytössä vakinaista luokkaa – ei voi jättää seinille materiaalia kuten omassa luokassa, helpottaisi opettajan työtä • tuntien sijainti koulupäivässä, - aika monilla vasta iltapäivillä, jolloin lapset ovat väsyneitä, eivätkä jaksa enää paneutuu kieleen • opettajien työviikko- ei riittävästi tunteja, opettajat joutuvat tekemään muuta opetustyön ohella

Tavoitteet Romanikielelle tulisi muodostaa vakiintunut asema yliopistoon • erityiskiintiöt Yliopistotasoisen romanikielen ja kulttuurin opetuksen suunnitteleminen asteittain perusopinnoista aineopintoihin ja edelleen syventäviin opintoihin avointen yliopistojen kautta

6. Koulutus- ja oppimateriaalia ei ole riittävästi • muutamia oppikirjoja on valmistunut peruskoulun ala-asteen luokille • tulossa aikuisopetukseen suunnattua materiaali • tarve saada uudissanoja, sanastoa, joka liittyy kaupunkilaiselämään, tekniikkaan jne.

Millaista materiaalia kaivataan? • Hengellistä helppotajuista materiaalia • Verkkomateriaalia • Lapsille opettavaisia tarinoita, katselu ja lukukirjoja, • Lasten satukirjoja • Kuunnelmia sisältäviä kasetteja ja cd-levyjä • Sarjakuvia jne.

Jatkuu… oppimateriaalin suhteen • tulisi tuottaa lisämateriaalia eri tarpeita varten peruskoulua, aikuisopetusta sekä lukiota varten • Tavoitteena kolme pääryhmää vuosiluokille 1-3; 4-6 ja 7-9 • Aikuisoppikirja • Romanikielisiä pelejä • Romanikielinen netti • Internetin hyötykäyttö opiskelussa, chatin kautta

Romanikieltä tukevat myönteiset tekijät • Lain antama suoja • mainittu perustuslaissa romanien oikeutena omaan kieleen ja kulttuuriin • mainittu myös koululaissa, että kieltä ja kulttuuria voidaan opettaa • maininta esikouluissa, päivähoitoasetuksissa, kouluissa jne. • Kielilaki • Euroopan neuvoston alueellisten ja vähemmistökielten peruskirjan antama tuki kielelle

Kielteiset tekijät • Kielen asema on turvattu lainsäädännöllisesti, silti lain suomat oikeudet eivät käytännössä täysin toteudu. • Tutkimukset osoittavat, että Suomen romanikieli on erittäin vakavasti uhanalainen ja toimenpiteet sen elvyttämiseksi ovat kiireellisiä. • romanikielelle ei ole riittävästi kontakteja, jotta kieli säilyisi elävänä

Toimenpiteet ja haasteet • kielen elvyttäminen, jotta kieltä puhuttaisiin • kielikontaktien lisäämisen kautta /saatava laajempi foorumi kielen elvyttämiseksi – kuten tv. radio ym. välineet • sekä kieliarvostuksen lisääminen kieltä kohtaan • Opettajakoulutus • romanikieltä opettaville henkilöille tai siitä kiinnostuneille • parempien valmiuksien antamista romanikielen opettajille • nuoria ylioppilaita pitäisi rekrytoida opettajan koulutuksen • yliopistoon pitäisi saada kiintiöitä, jotta nuoret lähtisivät opiskelemaan opettajiksi

Toiveet Yliopistoon romanikielen opettajien koulutus Romanikielen kansalliset resurssit ovat edelleen vähäiset ja niitä on pyrittävä laajentamaan nykyisestä. On panostettava tehokkaaseen opettajankoulutukseen ja samalla tuettava opettajina työskentelevien mahdollisuuksia pätevöityä. Osana opettajankoulutuksen kehittämistä on pyrittävä siihen, että romania olisi mahdollista opiskella myös korkeakoulutasolla.

Jatkuu… Romanien omia osallistumismahdollisuuksiapainotetaan. Kielen yhteisöllistä luonnetta kunnioitetaan kaikessa toiminnassa siten, että sen käyttäjäyhteisön omat toiveet ja tarpeet tulevat riittävässä määrin huomioon otetuiksi.

Romanien arvostus omaa kieltään kohtaan • yli 70 % vastaajista rakastaa kieltään ja haluaa sen säilyvän • kielteinen kanta oli 2 % • eivät osaa sanoa mielipidettään - 28 %

Romanikielen tarpeellisuus tulevaisuudessa? • 87,2 % näki tarpeellisena romanikielen • 1,6 % vastaajan mielestä romanikieltä ei tarvita tulevaisuudessa • en osaa sanoa -kannattajia oli 10,1 %

Visio • Jos kieli kuolee niin kuolee myös mustalaisuus”, totesi eräs vanhempi romanimies • Pekka Sammallalahti totesi romanikielen tulevaisuudesta: ”Vaatimus romanikielen opettamisesta kouluissa ja päiväkodeissa on ymmärrettävä juuri romaniväestön identiteettikysymyksenä. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jolloin on viimeinen mahdollisuus elvyttää romanikieli ennen sen lopullista häviämistä.”

tulevaisuus… • mitä haluamme tehdä kielen säilymiseksi? • Tärkeintä on miten romanit itse asennoituvat omaan kieleensä. • kieltä voidaan kehittää mm. keskustelukerhojen kautta • tuotettava nuorille ja lapsille mielenkiintoista materiaalia • kielen elpyminen kiinni meistä jokaisesta • kirjallinen traditio on melko nuorta • romanikieltä käytetään romanilehdissä • Romanikieliset uutiset Romano Mirits! uutisohjelmassa • Artikkeleita netissä • romanikieliset jumalanpalvelukset • Opetammeko lapsillemme kieltä ja puhummeko sitä keskenämme? • MoDziives romani tsimb!

LAINSÄÄDÄNTÖUUDISTUKSET • Seuraavat lainmuutokset ovat vaikuttaneet myönteisesti romanien asemaan: • Vuonna1995 tuli voimaan päivähoitoasetuksen muutos; lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitettuja kasvatustavoitteita ovat myös romanien oman kielen ja kulttuurin tukeminen.

jatkuu… • Vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen yhteydessä hallitusmuotoon kirjattiin syrjinnän kielto muun muassa syntyperän perusteella (hallitusmuoto 5.2 §). Samoin säädettiin romaniväestön oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan: ”Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan” (hallitusmuoto 14.3 §).

jatkuu… • Koululakeihin tuli vuoden 1995 alusta muutos, jonka mukaan koulussa voidaan oppilaalle opettaa romanikieltä äidinkielenä. • Keväällä 1997 hyväksyttiin kotimaisten kielten tutkimuskeskusta koskeva laki siten, että laitoksen tehtäviin tuli kuulumaan myös romanikielen tutkimus ja huolto. • Oy Yleisradio Ab:sta annettua uutta lakia, joka tuli voimaan 1.1.1999. Laissa todetaan julkisten palvelujen tehtävänä olevan kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielisiä sekä tuottaa palveluja saamen-, romanin- ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muille kieliryhmille.

lainsäädäntö… • Käytännön ongelmat tulevat vastaan. Kuntien laki ei velvoita kuntia yhtään mihinkään siinä tulee vastaan kuntien kiinnostus ja halukkuus opetuksen antamiseen. • Muualla tilanne on päinvastainen useissa Euroopan maissa ei ole lainsäädäntöä, joka takaisi sellaiset oikeudet romanikielen käyttöön, opetukseen, ja tutkimiseen kuin Suomessa, mutta vastaavasti kielen käyttö on laajempaa, koska yhteisöt ovat tiiviimpiä ja suurempia. • On muistettava että EN jäsenmaat sekä EU ovat allekirjoittaneet ja hyväksyneet joitakin maita lukuun ottamatta vähemmistökielisopimuksen.

Romanikieli ja identiteetti; romanikielen tila tänään