1 / 17

Häkkyrä poikineen: Atomimalleista alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012. Häkkyrä poikineen: Atomimalleista alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään. Atomien mallintamisen historiaa. Aine koostuu atomeista Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa, Kreikka)

Download Presentation

Häkkyrä poikineen: Atomimalleista alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Fysiikanjakemianperusteetjapedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Häkkyrä poikineen: Atomimalleista alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään

  2. Atomien mallintamisen historiaa • Aine koostuu atomeista • Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa, Kreikka) • Atomin kuvaamiseen käytetään atomimalleja • Pallomalli • Luumuvanukasmalli • Aurinkokuntamalli • Bohrin atomimalli • Elektronipilvimalli jne.

  3. Elektronit kiertävät atomin ydintä. Atomin ydin koostuu protoneista ja neutroneista. Elektronien ja protonien lukumäärä on sama Aurinkokuntamalli • Elektroneilla on negatiivinen sähkövaraus ja protoneilla on positiivinen sähkövaraus. Neutroneilla ei ole sähkövarausta

  4. Atominjärjestysluku Z jamassaluku A • Mitäniilläkuvataan? Miksijärjestysluku on tärkeätunnistaa? • Mitätarkoittavataineenisotoopit? • Atomissaprotonienjaelektroniensähkövarauksetkumoavattoisensa, jotenatomi on ulospäinsähköisestineutraali. • Edellämainittujenasioidenmallintamiseenaurinkokuntamalli on riittävä, muttasenkäytössä on ongelmansa: • Aurinkokuntamalli (tai planeettamalli) on ongelmallinen, koskatodellisuudessayksittäisenelektronintarkkaasijaintiaytimenympärilläeivoidatuntea. • Lisäksiaineilla on havaittuominaisuuksiajoitaeivoidaselittääyksinkertaisellaaurinkokuntamallilla. • Aurinkokuntamallinoppiminensaattaahaitatamyöhemminmuidenatomiakuvaavienmallienomaksumista (esim. Kuorimallit 7-9-luokilla jaorbitaalimallitlukiossa).

  5. Elektronitkiertävätydintäsatunnaisestieivätkäelektronitliikumäärättyjäratojapitkin. Ytimenympärilläolevaelektronipilvikuvaaelektronientodennäköistäsijaintia. Kauempanaytimestäolevilla elektroneilla on suurempienergia. Aurinkokuntamalllinvoisiopetusmallinakorvatahyvinelektronipilvimallilla – useinnäintehdäänkin. Perusopetuksenvuosiluokilla 5-6atominmallintamiseenriittääpallomalli (vrt. 2. kemianharjoitukset). Atominelektronipilvimalli

  6. Käytämme energiakuorimallia tällä opintojaksolla ymmärtääksemme aineiden ominaisuuksia, rakenteita ja reaktioita • Voidaan ajatella, että aineesta riippuen elektronit sijaitsevat eri energiatasoilla eli elektronikuorilla • Sisin elektronikuori on K-kuori ja sinne mahtuu 2 elektronia • Seuraavana on L-kuori, johon mahtuu 8 elektronia • M-kuori (18 elektronia) ja N-kuori (32 elektronia) • Jos kuoret numeroidaan järjestyksessä sisimmästä alkaen (K=1, L=2…), voidaan elektronien lukumäärä (pää)kuorella laskea kaavalla 2n2, missä n on kuoren järjestysluku

  7. Vedyllä on vain yksi elektroni • Esim. Vedyn ja natriumin elektronikuorimallit Natriumilla on yksitoista elektronia

  8. Täydennä kloorin elektronikuorimalli. Kloorilla on 17 elektronia.

  9. Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä • Tietyn alkuaineen atomilla on aina sama määrä protoneja ytimessä ja elektroneja kuorilla • Protonien lukumäärä kertoo alkuaineen järjestysluvun Z • Esimerkiksi vetyatomin ytimessä on yksi protoni ja järjestysluku on 1. Hapen (järjestysluku 8) ytimessä on 8 protonia • Alkuaineille on oma tunnus, esimerkiksi vety H, helium He ja happi O. Palauta mieleesi 20 ensimmäisen alkuaineen kemialliset merkit + seuraavat: rauta, kupari, sinkki, kulta ja hopea,

  10. Järjestetään alkuaineet järjestyslukujen mukaiseen järjestykseen: • Kokeellisesti huomataan että samankaltaiset kemialliset ominaisuudet toistuvat säännöllisesti. Katkaistaan ”alkuainejono” ja laitetaan kemiallisesti samoin käyttäytyvät aineet allekkain • Esimerkiksi vety, litium, natrium reagoivat kiivaasti, kun taas helium ja neon eivät reagoi juuri lainkaan.

  11. Allekkain olevien alkuaineiden sanotaan kuuluvan samaan ryhmään • Saman ryhmän alkuaineilla on sama määrä elektroneja ulkokuorella (poikkeus: helium) • Jaksollinen järjestelmä: http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kemia3/jaksj.html

  12. Pääryhmät on nimetty seuraavasti: • 1 alkalimetallit • 2 maa-alkalimetallit • (1)3 booriryhmä • (1)4 hiiliryhmä • (1)5 typpiryhmä • (1)6 happiryhmä • (1)7 halogeenit • (1)8 jalokaasut • Sivuryhmissä (3-12) sekä lantanoideissa ja aktinoideissa em. säännöt eivät päde • Vaakarivejä kutsutaan jaksoiksi. Samassa jaksossa olevilla alkuaineilla on sama määrä elektronikuoria

  13. Selvitä jaksollisesta järjestelmästä: • Millä alkuaineella on uloimmalla (kolmannella) kuorella 8 elektronia? • Monta elektronikuorta on magnesiumilla Mg? • Mitä voit sanoa germaniumin Ge elektroneista? • Mikä alkuaine on toisessa ryhmässä ja neljännessä jaksossa?

  14. Oktetti • Alkuaineen ominaisuudet riippuvat pitkälti ulommaisen elektronikuoren elektronien lukumäärästä • Jalokaasut ovat kemiallisesti lähes täysin passiivisia. Näitä yhdistää ulommaisella kuorella olevat 8 elektronia (poikkeus: helium) • 8 elektronia ulommaisella kuorella tarkoittaa että atomilla on oktetti. Se on hyvin pysyvä rakenne • Atomit voivat luovuttaa tai vastaanottaa elektroneja saadakseen oktettirakenteen • paitsi H, Li ja Be pyrkivät toisinaan saavuttamaan He:n elektronirakenteen eli 2 elektronia K-kuorelle

  15. Kun atomi luovuttaa vai vastaanottaa elektroneja, siitä tulee ioni • Ionilla protonien ja elektronien lukumäärä ei ole sama joten ionilla on sähkövaraus • Ionisoitumisessa atomilla on pyrkimys oktettiin • Esimerkiksi ryhmän 17 alkuaineella fluorilla F on 7 ulkoelektronia. Fluori vastaanottaa mielellään yhden elektronin jotta uloimmalla kuorella on oktetti. Tällöin fluorilla on yhden elektronin suuruinen sähkövaraus, merkitään F-

  16. Vastaavasti magnesium Mg ryhmästä 2 luovuttaa helposti 2 elektronia pois, jotta saa oktettirakenteen. Magnesiumille jää tällöin 2 elektronin ”vaje” ja merkitään Mg2+ • Positiivinen ioni, kationi, syntyy kun atomi luovuttaa elektroneja • Negatiivinen ioni, anioni, syntyy kun atomi vastaanottaa elektroneja • Huom! Esimerkiksi litium ei voi saada 8 ulkoelektronia, joten se pyrkii heliumin rakenteeseen, jossa on 2 ulkoelektronia ensimmäisellä kuorella

  17. Pohdittavaa: • Millaisen ionin happi O muodostaa helposti? Onko se kationi vai anioni? • Entä alumiini Al? • Miksi lisää elektroneja saava ioni saa negatiivisen sähkövarauksen?

More Related