170 likes | 322 Views
MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN ?. Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri. HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. Oma toiminta Asunto Taloudelliset seikat Yhteisöllisyys, lähiyhteisö Esteettömyys Teknologia, apuvälineet Läheisten apu Palvelut
E N D
MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN ? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri
HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. • Oma toiminta • Asunto • Taloudelliset seikat • Yhteisöllisyys, lähiyhteisö • Esteettömyys • Teknologia, apuvälineet • Läheisten apu • Palvelut • Palveluhenkilökunnan tiedot, taidot ja asenteet • Yhteiskunnan asenteet • Eettisyys
MISSÄ AUKKOJA ? • Senioriliikkeen tehtäviin 2.12. määriteltiin toiminnan keskittäminen niihin asioihin ja epäkohtiin, joita muut järjestöt tai muut tahot eivät korosta toiminnassaan
MITÄ AUKKOJA ON ? 1. Vanhustenhoidossa paljon puutteita - geriatristen tietojen ja taitojen puute - gerontologisen hoitotyön ja sosiaalityön tietojen ja taitojen puute - säilövää pitkäaikaishoitoa on - lääkehoitojen ongelmat, lääkkeettömien hoitojen kehittämisen puutteet
MITÄ AUKKOJA ON ? 2. Ikääntyvien ja iäkkäiden neuvonnan ja ohjauksen puutteet - normaaleista vanhenemiseen kuuluvista muutoksista - kantelu- ja valitusmahdollisuuksista 3. Vanhojen ihmisten arvostuksen puutteet
Esimerkkejä vanhustenhoidon ongelmista - psyykenlääkkeiden runsas käyttö - säilövä pitkäaikaishoito - muistin heikkenemisen syiden tunnistamisen puute - kaatumisten ehkäisyn puute
Psyykenlääkkeiden käyttö myöhäisikään saakka, promillea (Timo Klaukka, 2006)
Unilääkkeiden kulutus (ddd/1000 as/vrk) Pohjoismaissa 1987-2005 (Timo Klaukka, 2006)
Psyykenlääkkeiden käyttö (DDD/1000 as/vrk) 2005 (Timo Klaukka,2006)
Psyykenlääkkeiden käyttö (DDD/1000 as/vrk) laitoshoidossa 2005 (Timo Klaukka,2006)
PITKÄAIKAISHOIDON ONGELMIA • Psyykenlääkkeitä saivat hoitotyöntekijät antaa oman harkintansa perusteella ilman lääkärin määräystä (antoaika, lääkemuoto) • Sosiaalisia toimintoja, fyysistä tai kognitiivista kuntoa edistäviä toimintoja ei järjestetty • Vain harvalla psyykenlääkkeitä saavista vanhuksista oli diagnosoitu psykiatrinen häiriö, muistisairaus tai dementia • Lähes kaikki vanhukset olivat täysin liikuntakyvyttömiä (Nurminen, Puustinen, Kukola, Kivelä, 2009)
KAATUMISVAMMAN HOIDON YHTEYDESSÄ • Selvitettiin kaatumisen syy/syyt ja pyrittiin jonkinlaiseen uuden kaatumisen ehkäisyyn KESKUSSAIRAALASSA noin joka 20:nnen ja PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA noin joka 5:nnen KAATUMISVAMMAN johdosta vastaanotolle/poliklinikalle tulleen kohdalla (Kivelä ym,2008) Uuden kaatumisen ehkäisyn mahdollisuuksista on vahvaa näyttöä: lihasvoimat, näkö, psyykenlääkkeet
MUISTIN HEIKKENEMINEN JA LÄÄKKEET • Psyykenlääkkeet ja monet muutkin keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet, etenkin niiden samanaikainen käyttö, heikentävät muistia • Puhelintiedustelu muistipoliklinikkatoimintaa järjestäville geriatreille v. 2007 (N= 5) 3 – 30 % poliklinikalle lähetetyistä iäkkäistä muistihäiriöpotilaista kärsii lääkehaitasta, ja muisti paranee lääkesaneerauksella (Kivelä, 2007)
ARVOKAS VANHUUS ON MAHDOLLISTA • Palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, ryhmäkodit ja dementiakodit, joissa lääkkeettömien hoitojen kehittämiseen ja psyyken- ja muiden lääkkeiden haittojen ehkäisyyn panostettu, osoittavat liikunta- ja toimintakykyisen vanhuuden sekä vanhusten hyvän elämänlaadun olevan mahdollista
SENIORILIIKKEEN KESKEISET TAVOITTEET • Vanhusten äkillisten sairauksien hoidon ja pitkäaikaishoidon kehittäminen eettisesti ja laadultaan korkeatasoiseksi, nykytietoihin perustuvaksi ja tasa-arvoisesti kaikille vanhuksille toteutuvaksi. • Ikääntyvien, iäkkäiden ja vanhusten toimintakyvyn ja terveyden edistäminen heidän oman toimintansa avulla. • Ikääntyvien, iäkkäiden ja vanhusten yhteiskunnallisen arvostamisen kohottaminen.
TIETOJEN JA TAITOJEN LISÄÄMISELLÄ ON KIIRE • Lääkehaittojen hoito kallista: lonkkamurtumat, sekavuudet, jäykkyys, kävelykyvyn menetys ym. • Osaamisen puute on kallista: pyöröovisyndrooma, lääkehaitat ym. • Vanhojen kansalaisten ja omaisten kärsimykset ja omaisten jaksaminen • Hoitohenkilökunnan jaksaminen