Melun huomioiminen tuulivoimaloiden sijoittamisessa

1. Melun huomioiminen tuulivoimaloiden sijoittamisessa Vesa Viljanen Johtava ääniasiantuntija Fyysikko, FM Promethor Oy Näse 4.4..2013

2. Kokemus tuulivoimaäänestä ( Työterveyslaitos 20 vuotta, työpaikkojen fysikaaliset tekijät, työpaikkamelu) Promethor Oy 1996 lähtien, rakennusakustiikka, ympäristömelu, meluratkaisut Tuulivoimalan melumittaus vuonna 1995, Ahvenanmaa Tuulivoimaloiden meluselvityksiä 2005 – Loviisan tuulivoimaloiden meluarvioinnit 2007 maakuntaliittoon ja kaavoitusta varten (tilaajana asukas) Melumallinnuksien laatimista 2008 - Haminan Petkeleen melututkimus 2010 – 2012. Loppuraportti marraskuu 2012 (Muuta: Loviisan kaupunginvaltuutettu 2009-2012, tekn ltk jäsen, (Fortumin tuulivoimahanke lopetettiin 8/2012 melun takia))

3. Tuulivoimaäänien häiritsevyys (1/3)

4. Kuuleminen Ihminen kuulee aivoillaan Kuulo on aina läsnä Kuulo on varoitusjärjestelmä Kuulolla on A-suodatus Keho resonanssissa matalille taajuuksille Äänihavaintoja tehdessämme äänisignaalit yhdistyvät aivoissa aiempiin kokemuksiimme ja näin syntyy mielleyhtymä Kuulohavainnon syntymiseen vaikuttaa myös näköaisti

5. Tuulivoimalaäänien häiritsevyys (2/3) Tuulivoimaloiden äänien häiritsevyys on tullut esille isojen (yli 2 MW) voimaloiden yhteydessä. Myös vanhat pienempitehoiset ovat tuottaneet häiritsevää ääntä Häiritsevät äänet tulevat esille, kun tuulen nopeus ylittää 9 m/s (tuulivoimala käy nimellistehollaan)

6. Tuulivoimalaäänien häiritsevyys (3/3) Matalataajuinen (f < 200 Hz) ja ajallisesti vaihtuva ääni koetaan yleensä erityisen häiritseväksi. Tuulivoimaloissa esiintyy tällaista matalataajuista ääntä (ks. seuraavat mittausesimerkit) Matalataajuinen ääni (f < 200 Hz) vaimenee vähän etäisyyden kasvaessa Ulkoseinän ilmaääneneristävyys vähäinen matalille taajuuksille (f < 200 Hz)

7. Tuulivoimaloiden äänitehotaso vs. tuulen nopeus

8. Esimerkkejä tuulivoimalan äänispektreistä, Petkele Häiritsevyyden syy  maksimikierros

9. Esimerkkejä äänispektreistä, Mäkelänkangas  Mäkelänkankaan ”erikoisuus” Häiritsevyyden syy

10. Esimerkkejä äänispektreistä, Inkoo (Pöyry) Häiritsevyyden syy

11. Terssikaistan f = 125 Hz äänitasoja sisätiloissa (Petkele) Asunto, 1.1 km Labratila, 0.6 km Asunto, 1.1 km Asumisterveysohjeen ohjearvo 36 dB (STM 2003) Labratila, 0.6 km

12. Testi: Voimalan pysäyttämisen vaikutus • Tuulivoimala (Petkele, etäisyys mittauspisteestä noin yksi kilometri) pysäytettiin, tuulen nopeus = 14 – 18 m/s • Yöaika. Muutos oli koettavissa ”helpotuksen” tunteena • Kuvassa (loppuraportti kuva 28) on esitetty pysäytyksen vaikutus A-äänitasoon ja taajuuskaistan f = 125 Hz äänenpaineeseen

14. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ HÄIRITSEVYYDESTÄ Haminan (Petkele) meluselvityksen perusteella oleellinen häiritsevyyden aiheuttaja on terssikaistalla f = 125 Hz esille tuleva ääni. Tuulen nopeus vähintään 9 m/s (voimala käy nimellisteholla n. 3 MW) Sisätiloissa tämä ylittää Asumisterveysohjeessa annetun pienitaajuisen melun ohjearvon (125 Hz / 36 dB) noin 1 km:n etäisyydellä asuintalossa

15. Keskeisiä kysymyksiä: Eri tuulivoimaloiden äänivertailu: Ovatko kaikki nimellisteholtaan samanlaiset voimalat äänituotoltaan samanlaisia? Tuulivoimaloiden tehokasvun myötä todennäköisesti matalataajuiset (f = 80 – 125 Hz) äänet voimistuvat, jollei löydetä vaimennustoimenpiteitä (?)

16. Alustavia vaimentamismahdollisuuksia Selvitetään nykyisten voimaloiden todelliset äänitiedot yli 9 m/s tuulenvoimakkuudella.  Näin saadaan nykyinen äänitilanne hallintaan ja päästään kiinni ratkaisuihin. Tärinävaimentimet ! Hankitaan hiljaisempia tuulivoimaloita Mitoitetaan etäisyydet tarkoituksenmukaisesti

17. MELUN OHJEARVOJA

18. YMPÄRISTÖMELU (Ympäristöministeriö) Teollisuudessa ja liikenteessä sovelletaan Valtioneuvoston asetuksessa 993/1992 annettuja ohjearvoja LAeqklo7-22 (päiväarvo) = 55 dB, yöarvo 50/45 dB (otettu käyttöön myös tuulivoimaloille, yritykset) -------------------------------------------------------------------------- Tuulivoimalarakentamisen suunnittelu (YM 4/2012) antaa suunnittelun suositusarvot päiväarvo 45 dB, yöarvo 40 dB, loma-asutus 35 dB. (LAeq = keskiäänitaso) Pienitaajuudet (alle 200 Hz,sisämelu) huomioidaan kuten asumisterveysohjeessa on esitetty

19. Sisämelu (Sosiaali-ja terveysministeriö) Pienitaajuisen melun suurimmat sallitut terssikaistaiset ohjearvot ( Sos.terv. Ministeriö ohje 1, 2003) Kaista/Hz 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Leq,1h/dB 56 49 44 42 40 38 36 34 32

20. Ruotsissa käytettäviä ohjearvoja Ruotsissa on voimassa omat ohjearvot tuulivoimamelulle asuin- ja lomakiinteistöalueille. Asuinkiinteistölle se on 40 dB (A) ja lomakiinteistöille 35 dB(A). Pienitaajuiselle melulle on voimassa ohje, jossa melua on tutkittava tarkemmin, jos meluherkässä kohteessa C- ja A-painotettujen äänenvoimakkuuksien ero on suurempi kuin 15 dB tai yhtäsuuri (LpC- LpA vähintään 15 dB) Nämä Ruotsin arvot vastaavat melko hyvin Ympäristöministeriön ohjearvoja (raportti YM 4/2012)

21. Näsen tuulivoimalamelun huomioiminen Perusteista valitukseen, Luonnos ! Selvitetään alueelle tehdyt melumallinnukset Edellytetään alueelle tulevien voimaloiden tyyppien äänipäästöt tersseittäin (IEC 61400-11 uusi 2012, ed 3). Standardi edellyttää taajuuskaistojen (oktaaveittain) esittämistä. Onko tätä tietoa ilmoitettu ja käytetty ? Tuulivoimaloiden summamelun arvioiminen Edellytetään nimellisteholla mitattuja meluarvoja Sisämeluarviot tule esittää

22. Yhteenveto Ennen kuin on saatu luotettavat melutakuutiedot taajuuksittain tyyppikohtaisesti rakennettavista tuulivoimaloiden mallinnuksista, tulisi Näseen suunnitteilla olevat tuulivoimalat sijoittaa 1,5 km etäisyydelle asuinkiinteistöistä ja 2 km loma-asunnoista melusta annettujen ohjearvojen täyttymiseksi

23. Kysymyksiä ja keskustelua Vesa Viljanen Johtava ääniasiantuntija Promethor Oy Puh. 040 500 7380 vesa.viljanen@promethor .fi www.promethor.fi