Professori Hannu Törmän osuus Kansantaloustieteen perusteet Helmikuu 2011 Vaasa

1. Professori Hannu Törmän osuusKansantaloustieteen perusteetHelmikuu 2011Vaasa

2. KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet K2011 Sisältö:   1 Taloustieteen kymmenen perusperiaatetta    2 Vaihdanta ja suhteellisen edun periaate Mikrotaloustiede:   3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino    4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi    5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia    6 Julkisen vallan rooli markkinataloudessa 7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset    8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla    9 Tuottavuus ja kilpailukyky   10 Monopoli   11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

3. KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet K2011 Makrotaloustiede:  12 Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta   13 Elintaso, hyvinvointi ja onnellisuus   14 Talouskasvu ja tuottavuus   15 Talouskasvun teoriaa ja empiriaa   16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä   17 Työmarkkinat ja työttömyys   18 Raha ja inflaatio   19 Avotalouden makroteoriaa   20 Suhdannevaihtelut   21 Raha- ja finanssipolitiikka   22 Työttömyys ja inflaatio lyhyellä aikavälillä   23 Havaintoja nykyisestä talouskriisistä  24 Lopuksi

4. Talouden kuvaus neoklassisessa talousteoriassa Teoria Käyttäytymissäännöt Reaaliset ja rahavirrat Kuluttajat työn ja pääoman tarjonta, yksityinen kulutus, säästäminen työn ja pääoman määrät, työ- ja pääomatulot,verot ja tulonsiirrot, käytettävissä olevat tulot, yksityiset kulutusmenot hyödyn maks ongelma palkat, pääoman ja kuluttajahinnat Yritykset työn ja pääoman kysyntä, välituotekysyntä, investoinnit tuotanto, panosten käyttö, palkka- ja pääomakustannukset, verot ja tuet, liikevaihto, investointimenot voiton maks ongelma Kunnat ja valtio tuloverot, panos- ja tuotantoverot, alv, tulonsiirrot, tuet politiikka- tavoitteet ja välineet verotulot, tulonsiirto- ja tukimenot, julkisten palveluiden tarjonta muu Suomi ja ulkomaat kotim vienti = kotim tuonti, ulkom vienti > = < ulkom tuonti, pienen avotalouden viitekehys kotim ja ulkom viennin ja tuonnin tulot and menot, ulkomaan kaupan tasapaino oman alueen kauppa- kumppanit

5. 1 Taloustieteen kymmenen perusperiaatetta • Niukkuus – on tehtävä valintoja • Taloustiede – oppi rajallisten resurssien käytöstä • Päätöksenteko: periaatteet 1-4 • Kanssakäyminen, periaatteet 5-7 • Koko talouden toiminta, periaatteet 8-10 • On tehtävä valintoja (kotitalous, yritys, julkinen sektori, yhteiskunta, tehokkuus vs oikeudenmukaisuus) • Minkä tahansa valinnan kustannus on se mistä joutuu luopumaan saadakseen haluamansa (hyöty vs kustannus, välittömät ja vaihtoehtoiskustannukset) • Rationaaliset ihmiset valitsevat rajahyötyjä ja rajakustannuksia vertaamalla [johdonmukaisuus, esim. MU(x) = P(x) = optimi]

6. Ihmiset reagoivat kannusteisiin (hyödykkeen hinnan nousu, työelämässä, informaatio: vakuutusyhtiöt) Vaihdanta = kauppa kannattaa (erikoistuminen, työnjako) Markkinat ovat pääsääntöisesti hyvä keino organisoida taloudellista toimintaa (markkinatalous, keskusjohtoinen talous, oman edun tavoittelu) Julkinen valta voi joskus parantaa markkinoiden toimintaa (toimimattomuus, tulonjaon oikeudenmukaisuus, ulkoisvaikutukset, markkinavoima) Elintaso perustuu kansantalouden kykyyn tuottaa hyödykkeitä = tavaroita ja palveluita (työn tuottavuus vs työpanos) Rahan määrä on inflaation perimmäinen syy (hintaso, setelirahoitus, tavoite = vakaus) Yhteiskunnan on valittava inflaation ja työttömyyden kesken (Phillipsin käyrä, palkkakäyrä-teoria, suhdannevaihtelu)

7. Elintason osatekijät Suomessa 1900-2008 (indeksejä, 1900=1)

8. Inflaatio Suomessa 1901-2008

9. 2 Vaihdanta ja suhteellisen edun periaate • Adam Smith (1776), An Inquiry into the Nature and Causes • of the Wealth of Nations • – ”…never attempt to make at home what it will cost him • more to make than to buy” • absoluuttinen etu (suorat kustannukset, panokset vs tuotokset) • suhteellinen etu (vaihtoehtoiskustannukset, erikoistutaan siihen missä • suhteellinen etu on suurin) • arkipäivä: vaatteet, ruoka, kulkuvälineet, mitä jos tekisit kaiken itse? • Vaihdannan perusta on luottamus instituutioihin • luotamme tuntemattomien valmistamiin hyödykkeisiin? • instituutiot kuten omistusoikeus ylläpitävät luottamusta • instituutiot ovat käyttäytymissääntöjä • elintaso pääsi kasvuun paljon myöhemmin

10. Teknologian kehitys ja mailman väkiluku

11. Luottamus ja rahoitusmarkkinat • Rahoitusmarkkinat • toimivat periaatteessa kuten muutkin markkinat • välittävät rahoitusta = lainoja ylijäämäisiltä (säästäjät) talousyksiköiltä • alijäämäisille (investoijat) • luottamus korostuu, sopimukset ovat pitkäaikaisia • luottoriski • käytännössä ei vaihtoehtoa: jokainen ei voi rahoittaa investointejaan • itse kulutuksestaan luopumalla (vrt asunnon 100% ennakkosäästäminen) • tehoton ratkaisu kuten omavaraistalous

12. Luottamus pankkien maksukykyyn heikkeni rahoitusmarkkinoiden kriiseissä 2008 ja 2009

13. 2. Suhteellisen edun periaate • esimerkki kahdesta viljelijästä: F(armer) ja R(ancher), jotka tuottavat • perunoita ja lihaa • R:llä on molemmissa tuotteissa absoluuttinen etu • molemmat tekevät töitä 8 h päivässä … tai lineaarinen kombinaatio

14. Tuotantomahdollisuuksien käyrät

16. Erikoistuminen ja kaupankäynti • Miten F:n käy jos tuottajat ryhtyvät vaihdantaan? • pitäisikö R:n tuottaa yksin ja F:n olla toimettomana? • vrt Kiina-ilmiöstä käytävä keskustelu • molempien kannattaa erikoistua tuottamaan suhteellisen edun • (vaihtoehtoiskustannukset) periaatteen mukaan • vaihtoehtoiskustannus (= suhteellinen hinta) on se määrä yhden • hyödykkeen tuotantoa, josta joudutaan luopumaan, kun lisätään • toisen hyödykkeen tuotantoa • suhteellinen etu tuotteen valmistuksessa on sillä tuottajalla, jolla • vaihtoehtoiskustannus on pienin

17. … kuten edellä

18. Erikoistuminen • F erikoistuu perunan viljelyyn jos saa perunakilosta > ¼ kg lihaa • R erikoistuu lihan valmistukseen jos saa perunoita halvemmalla kuin ½ kg lihaa • vaihdannan toteutumisen ehto: perunan hinta lihassa mitattuna > ¼, mutta < ½ • yhteistuotanto ja kokonaiskulutus kasvavat, kun resurssien = ajan käyttö • tehostuu

20. Kaupankäynti lisää kulutusta

22. 3. Mitä voimme oppia? • yksinkertaisen esimerkin opetukset pätevät yleisesti, myös maille • kun tuotannossa jokainen erikoistuu siihen missä on paras suhteellinen • etu niin kokonaistuotanto kasvaa, tästä hyötyvät kaikki kulutuksen kasvun • kautta • tuotanto kasvaa siksi, että erikoistumalla ja käymällä kauppaa saadaan • tuotteita halvemmalla kuin itse valmistamalla, sillä niitä voidaan ostaa • siltä, jolla tuotannon vaihtoehtoiskustannus on pienin • suhteellinen etu mitataan tavaroissa, kaupankäynti on pohjimmiltaan • tavaraa tavaroista • rahassa ajattelu sekoittaa: kaikki tuotanto Suomessa voi olla kalliimpaa • kuin Kiinassa ja silti hyödymme kaupasta • vaihdannan täytyy olla vapaaehtoista ja perustua sääntöihin, kuten • omistusoikeuteen, ilman luottamusta ei synny kauppaa • protektionistiset argumentit sotkevat absoluuttisen ja suhteellisen edun • vapaa kauppa mielletään usein nolla-summa-peliksi • vrt EU27+, vapaakauppa-alueet, WTO-sopimus

23. Elintaso ja talouden avoimuus: Koreoiden vertailu

24. Suomen ulkomaankauppa

25. Suomen vienti maaryhmittäin 2009

26. 3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino • Markkinatasapaino ja -muotoja • markkinat ovat paikka jossa ostajat ja myyjät kohtaavat (pörssi, sähkö- • markkinat, eBay, kahdenkeskinen neuvottelu …) • kysyntäkäyrä = relaatio kysytyn määrän ja hinnan välillä • tarjontakäyrä = relaatio tarjotun määrän ja hinnan välillä • kyseessä suhteellinen eli reaalihinta, esim. P/KHI, P = nimellishinta • markkinat ovat tasapainossa, kun tuotteen hinta on sellainen, että: • kysyntä = tarjota • kilpailulliset markkinat (ostajia ja myyjiä paljon, ettei kukaan voi vaikuttaa • hintaan, kaikki ottavat hinnat annettuina) • täydellinen kilpailu (markkinat kilpailulliset, tuotteet samanlaisia) • monopoli (yksi myyjä, joka voi määrätä hinnan) • oligopoli (muutamia myyjiä, yksittäinen myyjä voi vaikuttaa hintaan) • monopolistinen kilpailu (useita myyjiä ja ostajia, tuotteissa eroja, jokainen • myyjä voi asettaa oman hintansa, mutta tuotteelle on olemassa korvaava tuote)

27. ”Taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen” hyödykemarkkinat tavaroiden ja palveluiden tuotanto yksityinen ja julkinen kulutus yksityiset ja julkiset investoinnit tarjonta kotimaan kauppa nettomuuttoliike, työttömyys ja räätälöinti sovellukseen tasap hinta yleinen tasapaino ulkomaan kauppa toimiala- ja aluedimensiot kysyntä tasap määrä staattinen tai dynaaminen analyysi sovelluksen mukaan työ- ja pääoma- panokset kuntien ja valtion budjetit, verotus, tulonsiirrot ja tuet tuotannontekijämarkkinat 2010, 2011 … 2015 … 2020 … aikadimensio

28. Markkinatalous • kotitalouksien = kuluttajien päätökset itsenäisiä (ostot, työnteko) • yritysten päätökset itsenäisiä (valmistus, myynti, tuotannontekijät) • tuottaja- ja kuluttajahinnat muodostuvat markkinoilla • markkinat allokoivat kansantalouden tuotannolliset resurssit • kuluttajien tarpeiden tyydyttämiseen • markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa • mutta julkinen valta voi parantaa markkinoiden toimintaa silloin, • kun ne eivät toimi hyvin • 1. Kysyntäkäyrä • tuotteen markkinakysyntäkäyrä kertoo kuinka paljon sitä ostetaan • kullakin hinnalla • estimointi edellyttää tietoja: määrät, hinnat, muut kysyntään vaikuttavat • tekijät

29. Kysyntäkäyrän kuvitteellinen estimointi

30. Kuluttajan valintateoria • selvittää kysyntään vaikuttavia tekijöitä • oletus: kuluttaja toimii rationaalisesti (valintaperusteet: Lidl vs CM) • ostot tyydyttävät kulutustarpeita • ”goods are good” • kuluttaja maksimoi hyötyään = tarpeentyydytyksen aste • annetut tekijät: hinnat, muiden tuotteiden hinnat, käytettävissä olevat tulot, • tarpeet • Budjettirajoite • asettaa rajat kuluttajan valinnoille • Pa Xa + Pb Xb + … + Pn Xn < tai = Y, • jossa P = tuotteen hinta, X = määrä ja Y = tulot • Hyötyfunktio • kertoo mitä kuluttaja haluaa = kulutustarpeet = tarpeentyydytyksen aste • U = U(Xa, Xb, …, Xn)

31. Hyödyn maksimointi • kuluttaja valitsee määrät = hyödykekorin asetelmassa: • Maksimoi U = U(Xa, Xa, …, Xn) siten, että • Pa Xa + Pb Xb + … + Pn Xn < tai = Y • hyödyn tulee olla mahdollisimman korkea, mutta tulojen pitää riittää • kulutusmenoihin • optimaalinen valinta X* on se jossa MU(X) = P, jossa MU = rajahyöty • MU mittaa hyödyn muutosta kun kulutetaan yksi tuoteyksikkö enemmän, • oletetaan laskevaksi määrän suhteen (vrt syödyt pizzapalat Raxissa)

32. Rajahyöty MU • kuvaa kuluttajan maksuhalukkuutta • esittää kysyntäkäyrää eli kuluttajan valintoja tuotteen eri hinnoilla

33. Markkinakysyntäkäyrä (mk) • yksittäisen kuluttajan kysyntäkäyrä on ”hänen päässään” ja vaikeasti • havainnoitavissa (vrt markkinatutkimus) • mk saadaan teoreettisesti selville laskemalla kullakin hinnalla kaikkien • kuluttajien kysymät määrät yhteen • tarvitaan yritysten markkinointia ja talouspoliittista päätöksentekoa • varten

34. Markkinahinta ja rajahyödyt • kun tuotteen markkinahinta on annettu, jokainen kuluttaja ostaa sitä • määrän X, jolla MU(X) = P • hinta sama kaikille, joten kaikkien kuluttajien rajahyödyt ovat samat • kuluttajille A ja B: MU_A(Xa) = MU_B(Xb) = P • kuviossa: MU_A(4) = MU_B(3), kun hinta on 2 dollaria per tötterö • hinta = maksuhalukkuus on sama, joten rajahyöty on sama, vaikka • kulutetut määrät eroavat • Erilaisia hyödykkeitä • normaalihyödykkeet: kysyntä kasvaa tulojen kasvaessa • inferioriset hyödykkeet: kysyntä vähenee tulojen kasvaessa • substituutit: toisiaan korvaavia, toisen hinnan nousu lisää toisen kysyntää • komplementit: toisiaan täydentäviä, toisen hinnan nousu laskee toisen kysyntää • muut tekijät kuin hyödykkeen oma hinta siirtävät kysyntäkäyrää • koordinaatistossa, jonka akseleina ovat tuotteen hinta ja kysytty määrä

35. Kysyntäkäyrän siirtyminen (a = kysyntä vahvistuu,b = kysyntä heikkenee esim tulojen muutosten takia)

36. 2. Tarjontakäyrä • tuotteen markkinatarjontakäyrä kertoo, kuinka paljon sitä tarjotaan • markkinoille kullakin hinnalla (voidaan estimoida jos on tarvittavia tietoja) • tuotteet valmistetaan yrityksissä = tarjoajat • yrityksen teoria opettaa mm miten tarjonta määräytyy • yritysten oletetaan maksimoivan voittojaan • voitto = π = myyntitulot – tuotantokustannukset • π = R(X) – C(X) = PX – C(X), jossa • R on myyntitulot (PX), C tuotantokustannukset ja X on myyty määrä • voiton maksimiin pääsemisen ehto on P = MC(X) • MC on rajakustannus ja kertoo kuinka paljon tuotantokustannukset • kasvavat, kun tuotettu määrä kasvaa yhden yksikön • jos P > MC, tuotantoa kannattaa kasvattaa koska tulot kasvavat • nopeammin kuin kustannukset, jolloin voitto kasvaa • jos P < MC, niin päinvastoin

37. Yrityksen optimaalinen tuotanto • oletettu, että kustannukset kasvavat tuotetun määrän kasvaessa • optimaalinen = voiton maksimoiva valinta X* on se, jossa • MC(X) = P

38. Rajakustannukset ja tarjontakäyrä • rajakustannusten kuvaaja esittää, miten yritys reagoi markkinoilla • vallitsevaan hintaan, • jolloin se kuvaa myös tuotteen tarjontakäyrää • tuotteen markkinatarjontakäyrä saadaan laskemalla yhteen yksittäisten • yritysten tarjoamat määrät kullakin hinnalla supplied

39. Hinta • Markkinatarjontaan vaikuttavat tekijät • tuotteen oma ja tuotantopanosten hinnat • tuotantoteknologia • muut tekijät siirtävät tarjontakäyrää hinta-määrä-koordinaatistossa • vahvistavat tekijät => oikealle • heikentävät tekijät => vasemmalle

40. 3. Markkinatasapaino • markkinat ovat tasapainossa, kun hinta on sellainen, että • kysyntä = tarjonta • jos P >, niin liikatarjontaa, jos P <, niin liikakysyntää • kysyntä- ja tarjontafunktiot: kysyntä P = D(X), tarjonta: P = S(X) • tasapaino: D(X) = S(X) => X* ja P*

41. Jäätelömarkkinoiden tasapaino

43. Jäätelön kysynnän ja tarjonnan jakautuminen • MU_A(4) = MU_B(3) = 2 $ = markkinahinta • MC_1(3) = MC_2(4) = 2 $ = markkinahinta • tasapainotilanne!

44. 4. Markkinat, resurssien kohdentuminen ja joustot • rajahyöty MU(X) kertoo kuluttajien tarpeista • rajakustannus MC(X) kertoo yritysten tuotantomahdollisuuksista • kun MU(X) = MC(X) tarpeet ja mahdollisuudet vastaavat toisiaan • oletetaan, että tuotteesta ollaan valmiita maksamaan enemmän kuin ennen • kysyntäkäyrä siirtyy oikealle, uusi tasapaino määräytyy tasolle P2, X2 • kysynnän ja tarjonnan reagointi riippuu vastaavista joustoista

45. Harjoitustehtäviä Kahvin hinnan arvioidaan nousseen 30%. Syyksi arvellaan raaka- kahvin hinnan nousua. Tilanteesta syytetään sijoittajia, jotka ovat spekuloineet raakakahvin markkinoilla. 1) Piirrä kysyntä-tarjonta-kuvio siten, että esillä on kahvin markkinoiden alkuperäinen tasapaino. 2) Analysoi markkinatilanteen muutosta kuvion osien avulla. 3) Mitkä tekijät voisivat alentaa kahvin hintaa. Voisiko alkuperäinen tasapaino palata, kuinka todennäköisenä pidät sitä.

46. Kahvin markkinatilanteen muutoksia hinta S1 S0 30% D1 D0 määrä ?% ?%

47. Kysynnän hintajousto • mittaa kysynnän määrän reagoimista hinnan muutokseen • on: kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna (÷) hinnan suhteellisella • muutoksella (tästä lähtien symboli X = Q) • e = ΔQ/Q ÷ ΔP/P, jossa e on jouston arvo, ΔQ kysytyn määrän muutos, • ΔP hinnan muutos • jousto on arvoltaan negatiivinen, koska hinnan noustessa kysyntä vähenee • ja laskiessa kasvaa

50. Esimerkki kysyntäjouston laskemisesta keskipistemenetelmällä Tulkinta: hinnan noustessa 22 %, kysyntä laskee 67 %, eli hinnan noustessa 1 %, kysyntä laskee 3 %