Suomen autonomian ajan aate- ja tieteenhistoria

1. Suomen autonomian ajan aate- ja tieteenhistoria ti 12.3. klo 14-16 HU206 to 14.3. klo 14-16 HU206 ti 19.3. klo 14-16 HU206 to 21.3. klo 14-16 HU206 ti 26.3. klo 14-16 HU206 to 4.4. klo 14-16 HU206 ti 9.4. klo 14-16 HU206 to 11.4. klo 14-16 HU206 ti 16.4. klo 14-16 HU206 to 18.4. klo 14-16 HU206 ti 23.4. klo 14-16 HU206 tentti: ti 7.5. klo 14-16 HU206

2. luentorunko 12.3. tapahtumahistoriallinen katsaus autonomian aikaan 14.3. yliopistolaitos autonomian aikana 19.3. 1800-luvun alun johtavat aatteet: uushumanismi ja romantiikka 21.3. fennomania 26.3. liberalismi / svekomania 4.4. historiankirjoitus autonomian aikana 9.4. kansanrunouden tutkimus 11.4. suomen kielen tutkimus ja kehittäminen 16.4. teologia 18.4. kansanliikkeiden synty 23.4. poliittinen aktivoituminen 1900-luvun alussa

3. oheislukemisto • Karl-Erik Michelsen: Viides sääty, s. 75-207 • Anto Leikola: Naurun biologiaa, s. 161-200 • Zachris Topelius: Onko Suomen kansalla historiaa?

4. Muuta lukemista • Matti Klinge: Helsingin yliopisto 1640-1990, 2. osa. • Suomen tieteenhistoria 1 • Suomen kulttuurihistoria 3 (2003)

5. Suomen valloitus • venäläiset aloittivat hyökkäyksen helmikuussa 1808 • venäläiset valloittivat Turun 22.3.1808 • 18.2.1808 Venäjän keisarin julistus; kohdistettu säätyläisiin • Suomen viranomaiset nopeasti yhteistyöhön; ei luotettu Ruotsin haluun eikä kykyyn puolustaa Suomea • aatelisto myös myötämielinen; paljon yhteistä Venäjän aateliston kanssa • papisto Jacob Tengströmin johdolla myöntyväinen • Turun akatemia alistui tilanteeseen

6. Porvoon valtiopäivät • maaliskuussa 1809 säädyt koolle Porvooseen • Suomessa voimassa Ruotsin vallan aikaiset säädökset • vuoden 1772 hallitusmuoto • yhdistys- ja vakuuskirja (1789) • Suomea koskevat asiat esiteltävä suoraan keisarille venäläisen virkamiesten ohi • kiista valtiopäivien todellisesta luonteesta: • Porvoossa luotiin perusta Suomen valtiolliselle olemassaololle • valtiopäivät pelkkä juhlallinen seremonia; siellä tehdyt lupaukset eivät sitoneet myöhempiä hallitsijoita

7. Yhteiskunnalliset olot autonomian alussa • Pyhä allianssi (1815): Venäjä, Itävalta, Preussi • taattiin Napoleonin edeltänyt poliittinen tilanne Euroopassa • yhteiskuntarauhan säilyttäminen • 1812 Venäjän ja Ruotsin välille rauha • Ruotsi tunnusti Suomen kuuluvan Venäjälle • Suomen hallinto hoidettiin virkamiesvoimin • keisarin asetukset • virkamiehet suurelta osin alempaa aatelia • venäläiset halusivat ehkäistä kumouksellisen toiminnan • ulkomaisten lehtien sensuuri ja ulkomaanmatkojen rajoitukset • elinkeinoelämän tukeminen rahastojen avulla

8. Nikolai I:n Suomen politiikka • Nikolai I (1825-1855) • dekabristikapina 1825 • Puolan valtiopäivät koolle 1830 → Nikolai I viralta Puolan kuninkaana → Nikolai I ei ollut halukas kokeilemaan samaa muualla • Nikolain aika rauhan ja tasaisen taloudellisen kehityksen aikaa • Suomesta muodostui oma taloudellinen alue • 1840 Ruotsin valuutta pois käytöstä, oma raha 1860 • tekstiiliteollisuus nousuun 1840-luvulla • 1841 puuvillan tuontia helpotettiin

9. Liikenneyhteyksien kehitys • 1844 ryhdyttiin rakentamaan Saimaan kanavaa; valmistui vuonna 1856 • yhdisti järvi-Suomen Venäjän markkinoille ja ulkomaille • ulkomaankaupan painopiste siirtyi Pohjanlahden rannikolta Viipuriin • yhteydet Ruotsiin vähenivät • rautatie: Helsinki–Hämeenlinna 31.1.1862 • yhteydet sisä-Suomesta etelärannikolle • hyödynsi suomalaisuutta ja lisäsi säätykiertoa • höyrylaivaliikenne • 1840-luvun alussa matkustajaliikenne Pietari-Helsinki-Turku • tavaraliikenteessä purjelaivat säilyttivät asemansa 1800-luvun lopulle → Suomi tipahti kehityksestä

10. Yhteiskunnallinen kriisi 1840-luvulla • tilanne Keski-Euroopassa levoton • 1846 Ranskassa vallankumousyritys • 1846 Puolassa kapina • Suomessa lakkautettiin pari lehteä ja kiellettiin jäsenyys salaseuroissa • 1848 Euroopan ”hullu vuosi” • vallankumous ´Pariisissa • vallankumousaalto vyöryi yli Euroopan, mm. Wienissä ja Berliinissä • 6.4.1848 Upsalassa skandinaavinen juhla • kritisoitiin Venäjän konservatismia → Helsingin yliopiston opettajilta ja opiskelijoilta kiellettiin ulkomaanmatkat • Floran-päivän juhlat Helsingissä 13.5.1848 • osoitti suomalaisten uskollisuutta Venäjälle

11. Krimin sota 1853-1856 • ensimmäinen suursota Wienin kongresin jälkeen • Venäjä vastaan Ranska, Englanti, Turkki ja Sardinia • kyse Turkin salmien hallinnasta; näkyvänä syynä Venäjän halu suojella Turkin alueen kreikkalaiskatolilaisia • sodan painopiste Mustallamerellä; Sevastopolin piiritys • englantilainen laivasto Itämerellä • Bomarsundin linnoituksen valtaus • Viaporin pommitus elokuussa 1855 • Pohjanlahden satamien vahingoittaminen • taloudelliset tappiot huomattavat • Suomen kauppalaivaston menetykset 60%

12. Aleksanteri II:n uudistuspolitiikka • Aleksanteri II (1855-1881) • Krimin sodan jälkeinen aika uudistusten aikaa koko valtakunnassa • maaorjuus lakkautettiin 1861 • Venäjä halusi lähentyä Ranskaa ja tämä edellytti olojen liberalisointia • 1863 Puolan kapina → loppu uudistuksille • slavofiilia nousuun • 1857 Suomen asian komitea uudelleen toimintaan • valtiopäivät koolle keväällä 1863 säätypohjalla • aluksi joka viides vuosi, 1880-luvulta lähtien joka kolmas vuosi

13. Taloudellinen kehitys 1800-luvun jälkipuolella • 1867-1868 nälkävuodet • 8 % väestöstä kuoli • kuolleisuus keskittyi Hämeeseen ja Pohjois-Savoon • osoitti maanviljelyvaltaisen talouden haavoittuvuuden • muuttoliike • elinkeinovapaus 1879 • naiset enemmistönä: kaupunkeihin palveluammatteihin ja teollisuuteen • kaupungistuminen 1860-luvulta lähtien • työväestön ja uuden keskiluokan voimakas kasvu • muuttoliikkeen suunnat • Kaakkois-Suomesta Viipuriin ja Pietariin • Keski-Suomesta Helsinkiin ja muualle etelärannikolle • Pohjanmaalta Amerikkaan

14. Taloudellinen kehitys 1800-luvun jälkipuolella • merkantilistisesta talouspolitiikasta luovuttiin • 1857 höyrysahojen perustaminen vapaaksi • 1861 Englannin suojatullit sahatavaralle pois • Länsi-Euroopan voimakas teollistuminen lisäsi puutavaran kysyntää • 1850-luvulla kehitettiin puuhiokkeen valistusmenetelmä, puu lumpun tilalle paperin raaka-aineena • 1870-luvulla selluloosan valmistusmenetelmä • 1860-luvulla ensimmäiset puuhiomot Suomeen • 1880 ensimmäinen selluloosatehdas Valkeakoskelle • varhainen paperin vienti kokonaan Venäjälle • myös muuta teollisuutta: tekstiili, rauta, laivanrakennus, keramiikka, nahka

15. I sortokausi • Venäjällä nationalismi voimistui koko ajan: slavofiilia, panslavismi • Suomen erityisasema herätti närkästystä • pyrkimyksiä Suomen venäläistämiseen • Nikolai II valtaistuimelle 1894 → panslavismin vaikutus voimistui • Nikolai Bobrikov Suomen kenraalikuvernööriksi • helmikuun manifesti 1899 • valtakunnallisia asioita koskeva päätöksenteko valtakunnallisiin elimiin • Bobrikovin voimakkaat venäläistämistoimet • asevelvollisuuslaki 1901 • herätti voimakkaan reaktion Suomessa • myöntyväisyyssuunta ja perustuslaillinen suunta • suuri adressi 1902 • kutsuntalakko → asevelvollisuuslaki peruttiin suomalaisten osalta • 1904 Eugen Schauman ampui Bobrikovin

16. Venäjän-Japanin sota ja suurlakko • Venäjän-Japanin sota 1904-1905 • Venäjä kärsi murskatappion • Verisunnuntai: tammikuussa 1905 työläisten mielenosoitus Pietarissa Talvipalatsin edessä; 200-2000 ihmistä kuoli • suurlakko → olot vapautuivat • Suomessa opiskelijoiden ja työväen kaarteja • Viaporin kapina • eduskuntauudistus 1906 • yksikamarinen eduskunta • yleinen ja yhtäläinen äänioikeus 24 vuotta täyttäneille

17. II sortokausi • 1909 Frans Albert Seyn kenraali- kuvernööriksi • 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä • 1912 yhdenvertaisuuslaki • herätti vastustusta; useat virkamiehet eivät toteuttaneet lakia → karkotuksia Siperiaan