490 likes | 659 Views
Hankintalain muutokset ja sopimusten sisältökysymykset rakennerahastohankkeiden kannalta Mikko Knuutinen, YTT, HTL Tampere. Päivän pääkohdat. Uudistunut hankintalaki Hankintamenettelyn keskeisiä kohtia
E N D
Hankintalain muutokset ja sopimusten sisältökysymykset rakennerahastohankkeiden kannalta Mikko Knuutinen, YTT, HTL Tampere
Päivän pääkohdat • Uudistunut hankintalaki • Hankintamenettelyn keskeisiä kohtia • Hankintasopimusten laatiminen ja hyvät menettelytavat erityisesti EU-rakennerahastohankkeissa
Hankintalain kynnysarvot nousivat • Merkitys hankkeiden kannalta? • Ei muuta kilpailuttamisen vaatimusta tukikelpoisuuden kannalta • Soveltamisrajat olennaisia etenkin markkinaoikeuskäsittelyä silmällä pitäen • Valtaosa ”suurista muutoksista” realisoituu vain infrahankkeissa
Kansalliset kynnysarvot • Hankintalakia ei sovelleta: • 1) tavara- tai palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin eikä palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 30 000 euroa; • 2) poiketen siitä, mitä 1 kohdassa palveluhankinnoista säädetään, liitteen B (ryhmä 25) mukaisiin terveydenhoito- ja sosiaalipalveluihin, sekä liitteen B mukaisiin koulutuspalveluihin, joita hankitaan julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 6 luvun 3 §:n mukaisesti yhteishankintana työnantajan kanssa, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 100 000 euroa; sekä • 3) rakennusurakoihin ja käyttöoikeusurakoihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 150 000 euroa.
EU-kynnysarvot • . valtio muut • Tavarat ja palvelut 125.000 193.000 • Rakennusurakat 4.845.000 4.845.000 • (alv 0%)
VM: EAKR ja ESR hanketarkastusten kilpailutusTarkastuskäsikirja – Hanketarkastukset 2.11.2009 • ”Kansalliset kynnysarvot alittavien hankintojen osalta tarkastuksissa arvioidaan lähinnä menojen kohtuullisuutta sekä ilmeisiä avoimen ja tasapuolisen kohtelun rikkomuksia, joista tehdään tukikelvottomuushuomio. Pelkästään se, että kynnysarvot alittava hankinta on tehty suorahankintana, ei itsessään ole tukikelvottomuuten johtava seikka. Tarpeen mukaan asiasta voi tehdä ns. menettelytapahuomautuksen ja suosituksen muuttaa kynnysarvon alittavien hankintojen hankintamenettelyitä. Näitä suosituksia ei kuitenkaan seurata jälkitarkastuksissa.”
Erityisalojen kynnysarvot EU-kynnysarvot, jotka perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyihin sovellettavien kynnysarvojen osalta annettuun komission asetukseen (EY) N:o 2083/2005 ovat: 1) 387.000 euroa tavaroita ja palveluja koskevissa hankinnoissa; ja 2) 4.845.000 euroa rakennusurakoita koskevissa hankinnoissa. Euroopan yhteisöjen komissio tarkistaa kynnysarvot kahden vuoden välein erityisalojen hankintadirektiivin 68 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti ja julkaisee tarkistetut kynnysarvot Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jolloin 1 momentin mukaisten arvojen tilalle tulevat Euroopan yhteisöjen komission kulloinkin tekemien tarkistusten mukaiset arvot. Kauppa- ja teollisuusministeriön on viivytyksettä ilmoitettava virallisessa lehdessä kynnysarvojen muutoksista Euroopan yhteisöjen komission tekemien tarkistusten mukaisesti
Erityisalojen kynnysarvon laskeminen • Hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja sopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille tai tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut. • Rakennusurakan ennakoitua arvoa laskettaessa on otettava huomioon urakan arvo sekä sellaisten urakan toteuttamisessa tarpeellisten tavaroiden ennakoitu kokonaisarvo, jotka hankintayksikkö antaa urakoitsijan käyttöön.
(jatkoa) • Jos hankinta toteutetaan samanaikaisesti erillisinä osina, kaikkien vastaavien osien ennakoitu kokonaisarvo on otettava huomioon hankintasopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa. Jos osien yhteenlaskettu arvo ylittää 12 §:ssä tarkoitetun kynnysarvon, jokaisen osan hankinnassa on noudatettava tätä lakia. • Tavara- ja palveluhankintoihin sisältyviin osiin, joiden ennakoitu arvo on alle 80 000 euroa, sekä rakennusurakoihin sisältyviin osiin, joiden ennakoitu arvo on alle 1 miljoona euroa, ei sovelleta tätä lakia, jos tällaisten osien yhteenlaskettu arvo on enintään 20 prosenttia kaikkien osien yhteisarvosta. • Ennakoidun arvon on pädettävä silloin, kun hankintayksikkö toimittaa hankintailmoituksen julkaistavaksi tai muuten aloittaa hankintamenettelyn.
Kunnan vesilaitoksen hankinta/ MaO • E”rityisalojen hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan vesi- ja energiahuoltoon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin. Erityisalojen hankintalain 5 §:n 1 momentin mukaan laissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat yhtä tai useaa 6-9 §:ssä tarkoitettua toimintaa harjoittavat valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset, liikelaitokset, julkisoikeudelliset laitokset sekä edellä mainittujen tahojen muodostamat yhteenliittymät. Vesihuollon osalta erityisalojen hankintalain 7 §:ssä on viitattu vesihuoltolakiin (119/2001), jonka 3 §:n 1 kohdan mukaan vesihuollolla tarkoitetaan vedenhankintaa eli veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä viemäröintiä eli jäteveden, huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista ja käsittelyä. • Siilinjärvenkunta on ilmoittanut lisävastineessaan sen vesihuoltolaitoksen olevan erityisalojen hankintalain 5 §:n 1 momentin tarkoittama kunnallinen liikelaitos, joka harjoittaa veden johtamiseen ja toimittamiseen sekä viemäröintiin liittyviä julkisia palveluja. Siilinjärven kunnan ja sen vesihuoltolaitoksen on näin ollen katsottava olevan asiassa erityisalojen hankintalain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu hankintayksikkö, joka harjoittaa lain 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimintaa.”
(jatkoa) • ”Tarjouspyynnön mukaan hankinnan kohteena ovat olleet jätevesipumppaamoon liitettävät varavoimakoneet. Markkinaoikeus katsoo, että hankinta liittyy edellä mainitussa erityisalojen hankintalain 9 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla Siilinjärven kunnan ja sen vesihuoltolaitoksen harjoittamaan vesihuoltolain mukaiseen peruspalvelutoimintaan siten, että asiassa tulevat sovellettavaksi erityisalojen hankintalain 4 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaiset tavarahankintoja koskevat säännökset. • Hankintayksikön ilmoituksen mukaan yhden tai kahden varavoimakoneen hankintaa varten on varattu 40.000 euron suuruinen määräraha. Ottaen tämän lisäksi huomioon, että tarjoukset ovat jääneet alle eritysalojen hankintalain 12 §:ssä tarkoitetun EU-kynnysarvon, joka on ollut tarjouspyyntöhetkellä 387.000 euroa, hakemus on jätettävä hankintalain 9 §:n 2 momentin ja erityisalojen hankintalain 1 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.”
Hankintamenettelyn muutoksia • Olennaisin menettelyllinen muutos on hankintaoikaisun säätäminen • Kyseinen menettely keventää ja joustavoittaa hankintamenettelyn virheiden korjaamista
Hankintaoikaisu • Hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun, jolla on oikeudellisia vaikutuksia ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan, ja ratkaista asian uudelleen (hankintaoikaisu), jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen. • Päätöksen tai ratkaisun korjaaminen ei edellytä asianosaisen suostumusta. Päätöstä tai ratkaisua ei kuitenkaan voida korjata hankintaoikaisuna, jos hankintasopimus on tehty.
Hankintaoikaisun vireilletulo • Hankintayksikkö voi ottaa hankintaoikaisun käsiteltäväkseen omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Hankintayksikön on ilmoitettava hankintaoikaisun vireilletulosta välittömästi niille, joita asia koskee. • Asianosaisen on esitettävä vaatimus 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Hankintayksikkö voi itse ottaa hankintapäätöksen tai ratkaisun korjattavakseen 60 päivän kuluessa siitä, kun hankintaoikaisun kohteena oleva päätös tai ratkaisu on tehty. • Muutoksenhaku markkinaoikeuteen ei estä hankintaoikaisun tekemistä tai hankintaoikaisun käsittelyä. Hankintaoikaisu voi koskea myös lainvoimaiseksi tullutta hankintayksikön päätöstä, jos asiaa ei ole saatettu markkinaoikeuden käsiteltäväksi
Hankintaoikaisun vaikutus • Hankintaoikaisun käsittelyn vaikutus markkinaoikeuden käsittelyyn • Jos korjattavaan päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun on haettu markkinaoikeudelta muutosta, asian käsiteltäväksi ottamisesta hankintaoikaisuna on ilmoitettava ja siinä tehty päätös on toimitettava markkinaoikeudelle. Hankintaoikaisua käsitellessään hankintayksikkö voi kieltää päätöksen tai ratkaisun täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytettäväksi. Täytäntöönpanon kieltämisestä ja keskeyttämisestä on ilmoitettava markkinaoikeudelle, jos asiaan on haettu markkinaoikeudelta muutosta valittamalla. • Jos hankintayksikkö korjaa hankintapäätöksensä tai muun ratkaisunsa hankintaoikaisuna siten, että markkinaoikeudelle valituksen tehneellä ei ole enää oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada perusteltua päätöstä, markkinaoikeus voi poistaa tällaisen asian käsittelystään antamatta pääasiasta ratkaisua.
Hankintapäätöksen sisältö • Pääasian asiaratkaisu on tullut aina perustella • Hankintapäätöksen perusteluvelvoite markkinaoikeuden mukaan on ollut sen varmistaminen, että osapuolet tietävät, onko heillä asiassa oikeussuojan tarve • Selväsanainen, ymmärrettävä tarjousvertailu siis riittää • Tuolloin toki ollaan sidottuja tarjouspyynnön kriteereihin
Valitusosoituksen merkitys • Mikäli valitusosoitusta ei liitetä, ei päätös saa lainvoimaa (= siihen ei voida hakea muutosta tavanomaisessa menettelyssä) • Terminologisesti muutos ”hakemuksesta” valitukseen yhdenmukaistaa hankintamenettelyn oikeussuojakeinot hallinnon yleisiin oikeussuojakeinoihiin
Valitusosoitus • Hankintayksikön on liitettävä tekemäänsä päätökseen valitusosoitus, jossa selostetaan, miten asia on mahdollista saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi, hankintayksikön yhteystieto 88 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta varten sekä oikaisuohje, jossa selostetaan, miten ehdokas tai tarjoaja voi saattaa asian uudelleen käsiteltäväksi hankintaoikaisuna.
Hankintapäätöksen tiedoksianto • Hankintayksikön tekemä päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Päätös edellä mainittuine asiakirjoineen annetaan tiedoksi käyttäen ehdokkaan ja tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa. Käytettäessä sähköistä yhteystietoa ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä oheisasiakirjoineen tiedon sinä päivänä, jolloin mainitut asiakirjat sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä.
Tiedoksianto • Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa hankintayksikön on merkittävä viestiinsä erikseen tieto viestin lähettämispäivästä.
Hankintapäätöksen tiedoksianto • Päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje voidaan antaa tiedoksi myös tavallisena kirjeenä siten kuin hallintolaissa säädetään. • Ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä oheisasiakirjoineen tiedon seitsemäntenä päivänä niiden lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin.
Hankintasopimus • Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen hankintayksikön on tehtävä hankintasopimus. • Hankintasopimus syntyy kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella.
Hankintasopimuksen tekeminen • Hankinnassa, jossa on noudatettava odotusaikaa tai 79 §:ssä tarkoitettua määräaikaa, hankintayksikkö ei saa tehdä hankintasopimusta, jos asia on saatettu markkinaoikeuden käsiteltäväksi.
Muutoksenhakuaika • Jollei tässä pykälässä toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. • Jos hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksen jälkeen hankintasopimuksen 78 §:n 1 kohdan nojalla noudattamatta odotusaikaa, valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut tiedon päätöksestä valitusosoituksineen. • Valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen. (…)
”Mikä voi mennä pieleen hankintamenettelyssä ja sopimisessa?”
Hankinnan suunnittelu • Liian suuria/pieniä kokonaisuuksia • Yleisestä käytännöstä poikkeavat urakkarajat • Liian nopea tarjouspyyntöaika • Tarpeeton olemassa oleviin järjestelmiin tukeutuminen
Suorahankintojen käyttäminen • Ongelmat tukikelpoisuuden kannalta ilmeisesti ennallaan • ”turvallisella puolella” ollaan suorahankinnoissa yleensä lisätilauksissa • Yksinoikeuskysymykset mahdollisia (ohjelmistot yms) • Kiire harvinainen • ”on vain yksi” - ei realisoidu juuri koskaan
Puitesopimukset ja optiot • Oikeusvaikutteinen vs ”minikilpailutuksen” vaativa? • Onko sovittu ostojen minimistä? • Kuka tekee päätöksen hankinnasta? • Optiot: Kuinka yksitelitteisiä, onko sovittu optiokauden ehdoista?
Tarjouspyyntö • Epäselvä ilmaisu • Liian avoimen harkinnan jättävät kriteerit • Hankittavan palvelun ja palvelun tarjoajan kriteerien sekoittaminen (vrt. minimitason ylittävät ja pisteytettävät ominaisuudet) • Kriteerien oikeasuhtaisuus hankinnan kohteeseen nähden • Kohteen lähtötietojen antaminen (etenkin kiinteähintaiset urakat, ”nollasopimukset”)
Tarjoajia koskevat kriteerit • Velvoittavat/harkinnanvaraiset hylkäämisperusteet • Teknisen ja taloudellisen suorituskyvyn arvioinnin lähtökohdat • Relevanssi ja oikeasuhtaisuus! • Arvioinnin perusteiden näyttäminen • Vakava virhe elinkeinotoiminnassa • ”luottamuspula”
Tarjousvertailun ongelmakohtia • Käytännön ongelma: puutteellinen dokumentointi tarjousvertailusta • Harkintaa jättävien kriteereiden arviointi • Vertailukelpoiseksi saattamisen ongelmat (kielto parantaa tarjousta vs. Velvollisuus saattaa keskenään vertailukelpoiseksi) • Alihintaiset tarjoukset – mikä on alihintainen? • Voi hylätä, reagointimahdollisuudet?
Hankintapäätöksen ongelmia • Perustelut puutteelliset • Tiedettävä joka tapauksessa onko oikeussuojan tarve • Valitusosoitus [hakemusosoitus] puuttuu • Liikesalaisuuden määrittely – mikä on liikesalaisuus? Kuka sen määrittelee? • Sopimus syntyy ”vahingossa” hankintapäätöksen tiedoksiannolla
Sopimuksen ongelmia • Sopimus ymmärretään liian ahtaasti, yksinomaan sopimusasiakirjana • Sopimusteksti ei sisällä kaikkia olennaisia ehtoja • Ei ole liitetty yleisiä sopimusehtoja sopimukseen • Sopimuksen sisältöä ei pysytetä tosiasiassa tehokkaasti (käytäntö irtaantuu sopimuksesta) • palvelua/tavaraa ei tarkasteta, laskutuksen sopimuksen mukaisuutta ei valvota
Muutoksenhaun ongelmia • Hankintaoikaisun (=itseoikaisu) käyttö vaatii uutta ajattelua • Markkinaoikeudessa perusteiden esittäminen on vaikeaa, jos dokumentointi on puutteellista • Ei vaadita kuluja korvattavaksi
-Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyyntö
Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Tarjouspyyntö
Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys Tarjouspyyntö
Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, huoltopalveluja, toimituspäivää tai toimitus- tai toteutusaikaa taikka elinkaarikustannuksia. Tarjouspyyntö
- Kiellettyä on että hankintayksikkö käyttää laadun vertailemisessa vain joitakin tarjouspyynnössä laadun osalta ilmoittamiaan seikkoja - kiellettyä on myös, että hankintayksikkö tarjouspyyntöön nähden ennakoimattomasti vertailee tarjousten laatua referenssilistojen perusteella - Arvioitavana on aina se, onko tarjoajilla ollut tarjouksia laatiessaan mahdollista tietää, miten tarjousten laatua tullaan vertailemaan Tarjouspyyntö
Hankinnan kohde valohoitolaite, n. 26.000€ Keskeiset kysymykset - ”rajaton harkinta arvioida tarjouksia” - minimitaso vai vertailun perusteet? Oikeustapaus: MAO:136/10
Markkinaoikeus katsoi, että itse tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, mitä seikkoja hankintayksikkö tulee ottamaan tarjousten vertailussa huomioon vertailuperusteiden ”potilasturvallisuus, toiminnalliset ja tekniset ominaisuudet” ja ”huoltopalvelut, tekninen tuki, toimitus” osalta tarjouksia arvioidessaan. Tarjouspyynnön liitteenä olleessa laite-erittelyssä on esitetty otsikoiden ”potilasturvallisuus” ja ”toiminnalliset ominaisuudet” alla valohoitolaitteen teknisiä ominaisuuksia koskevia tietoja. Markkinaoikeus katsoi, että kyseiset tekniset seikat oli kirjattu laite-erittelyyn siten, että ne ovat ymmärrettävissä lähinnä hankittavalle laitteelle asetettuina teknisinä vähimmäisedellytyksinä. Oikeustapaus: MAO:136/10
Tarjouspyynnön liitteenä olleesta laite-erittelystä tai tarjouspyynnöstä ei ole myöskään ilmennyt, ovatko jotkin laite-erittelyn vaatimuksista sellaisia, joiden ylittymistä koskevat ominaisuudet otetaan huomioon tarjousten paremmuutta arvioidessa tai vastaavasti sitä, minkä vaatimusten ja ominaisuuksien ylittämisestä tarjoajien olisi syytä sisällyttää tarjoukseensa selvitystä. Laite-erittelyssä ei ole selvitetty sitä, miten vaadittujen ominaisuuksien mahdollinen ylittyminen vaikuttaisi tarjousten vertailuun. Oikeustapaus: MAO:136/10
Laite-erittelyssä ei myöskään ole erikseen mainittu tarjouspyynnössä vertailuperusteena mainittuun teknisiin ominaisuuksiin liittyviä seikkoja. Markkinaoikeus katsoi, että vertailuperusteet ”potilasturvallisuus, toiminnalliset ja tekniset ominaisuudet” sekä ”huoltopalvelut, tekninen tuki, toimitus” ovat jääneet tarjouspyyntöasiakirjat kokonaisuutena huomioon ottaen siinä määrin rajoittamattomiksi ja epätäsmällisiksi, etteivät tarjoajat ole niiden perusteella voineet tietää, mihin seikkoihin hankintayksikkö tulee sanottujen vertailuperusteiden osalta kiinnittämään huomiota tarjousten vertailussa. Oikeustapaus: MAO:136/10
Kyseiset arviointiperusteet ovat myös antaneet hankintayksikölle lähes rajoittamattoman vapauden tarjousten vertailussa. Näin ollen hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti asettaessaan tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet. Pohdinta: - jossain määrin yllättävä ratkaisu - asettaa riman varsin korkealle - maallikon vaikea arvioida tosiseikastoa yksityiskohtaisesti Oikeustapaus: MAO:136/10
Tarjousten vertailuperusteet: lähtökohtana Markkinaoikeus totesi, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden ja niille annettavien painoarvojen asettamisessa. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina tulee kuitenkin käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Vertailuperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. MAO:141/10 - siivouspalvelut
Hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouspyynnössä tarjousten vertailuperusteiksi hinnan 70 prosentin painoarvolla, palvelun yleisen laadun 20 prosentin painoarvolla, ympäristövaikutukset 5 prosentin painoarvolla ja tarjoajan referenssit 5 prosentin painoarvolla. Palvelun laadun osalta tarjouspyynnössä on todettu tarkemmin, että sitä arvioidaan ottaen huomioon toimintavarmuus (sisältäen muun muassa sijaisjärjestelyt), tavoitettavuus ja reagointiherkkyys, reklamaatioprosessi (prosessikuvaus) sekä yhteistyömalli (sisältäen muun muassa kuvauksen asiakkaan mahdollisuudesta seurata palvelun laatua). MAO:141/10 - siivouspalvelut
Tarjoajan referenssien osalta tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tällöin arvioidaan yritysten referenssit vastaavantyyppisistä kohteista viimeisen 3 vuoden ajalta. Referensseistä tulee käydä ilmi, onko niissä koulukiinteistöjä ja sijaitsevatko referenssikohteet Etelä-Suomessa. Tarjouspyynnössä on myös todettu, että ratkaisuperusteet on tarkemmin määritelty liitteessä 6. Edellä esitettyyn nähden lisäyksenä tästä liitteestä ilmenee lähinnä se, että palvelun yleistä laatua koskevan vertailuperusteen alatekijöiden painoarvot on ilmoitettu. MAO:141/10 - siivouspalvelut
Markkinaoikeus totesi, että hankintayksiköllä on sinänsä harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden ja niiden painoarvojen määrittämisessä. Po. tarjouspyynnössä asetetut vertailuperusteet ovat liittyneet hankinnan kohteeseen eivätkä ne ole antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Markkinaoikeus katsoo, että hakija ei ole osoittanut seikkoja, joiden perusteella olisi syytä päätyä siihen, että vertailuperusteet olisi asetettu hankintalain säännösten vastaisesti. MAO:141/10 - siivouspalvelut