1 / 19

Tietää, tahtoo, tuntee Oppilaan affektien havainnointi luokkatilanteessa

Tietää, tahtoo, tuntee Oppilaan affektien havainnointi luokkatilanteessa. Markku S. Hannula Dosenttiluento 17.1.2006. Esitelmän rakenne. Johdanto: Miksi? Lomakkeet helppona ratkaisuna Laboratoriosta luokkaan Käsitteellisen mallin elementit Havainnointi luokassa Yhteenveto.

nia
Download Presentation

Tietää, tahtoo, tuntee Oppilaan affektien havainnointi luokkatilanteessa

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Tietää, tahtoo, tunteeOppilaan affektien havainnointi luokkatilanteessa Markku S. Hannula Dosenttiluento 17.1.2006

  2. Esitelmän rakenne • Johdanto: Miksi? • Lomakkeet helppona ratkaisuna • Laboratoriosta luokkaan • Käsitteellisen mallin elementit • Havainnointi luokassa • Yhteenveto

  3. Affektiiviset taipumukset (traits) ja osaaminen • Ma and Kishor (1997) tutkivat meta-analyysissään (113 tutkimusta) matematiikasta pitämisen ja matematiikan osaamisen välistä kausaalisuhdetta. • Kausaalisuuden suunta asenteesta osaamiseen. • Korrelaatiot heikkoja koko aineistossa • voimakkaampia luokilla 7-12 tehdyissä tutkimuksissa sekä niissä tutkimuksissa, joissa analyysi oli tehty erikseen tytöille ja pojille.

  4. Minäkuva <=?=> Osaaminen Minäkuvan ja osaamisen kausaalisuhteesta esitetty hypoteesi (ei erityisesti matematiikasta) (Chapman, Tunmer & Prochnow 2000): • Alaluokilla: osaaminen => minäkuva • Yläluokilla: osaaminen <=> minäkuva • Peruskoulun jälkeen: osaaminen <= minäkuva • Hypoteesille on jonkin verran evidenssiä matematiikan osalta (mm. Linnanmäki, 2002; Hannula, 2004) • Oppilaan sukupuoli vaikuttaa osaamisen ja minäkuvan väliseen suhteeseen (esim. Hannula, 2004)

  5. Tunnetilat ja ongelmanratkaisu • Uskomukset (”matemaattinen maailmankuva”) muokkaavat ongelman-ratkaisuprosessia (Schoenfeld, 1985) • Oppilaalle voi vakiintua joko positiivinen tai negatiivinen ’tunnepolku’ (affective pathway; Goldin, 2000) • Hyvän tehtävän tunnuspiirteet. Esim. keksimisketju ja kestävä kiinnostus (Chain of discovery and sustained engagement; Liljedahl, 2005)

  6. Affektin mittaaminen ja luokittelu • Ahdistunut – ei ahdistusta • Myönteinen – neutraali – kielteinen asenne • Motivaation määrä / tyyppi • Tuottaa toimivia ennusteita • Ei selitä, miten affektit muuttuvat

  7. Tunteiden psykologia laboratoriomittauksissa • Tunnetilan vaikutus kognitiivisiin prosesseihin • Esimerkiksi: tuotetaan iloinen tai surullinen mieliala + teetetään sarja yksinkertaisia kognitiivisia tehtäviä + mitataan reaktioaikoja (tunneperäiset sanat ja värientunnistus, ’attentional blink’ tutkimus) • Implisiittinen ja eksplisiittinen muisti • Erilliset perustunteet (ilo, suru, viha, pelko, inho, yllätys…) • jne.

  8. Tutkimusprosessin skemaattinen malli (Schoenfeld, in print)

  9. Laboratoriosta luokkahuoneeseen • Tilanteen monimutkaisuus • On vaikea luoda käsitteellisiä malleja, jotka huomioisivat kaikki tärkeät tekijät • Kaikenkattavat käsitteelliset mallit ovat kömpelöitä ajattelun apuna • Representaatioiden ongelma (mittaaminen) • Affekteista vain murto-osa on havaittavissa • Tunteet joudutaan päättelemään • Useimmat laboratoriolaitteista sopimattomia • Reaktioajat, ihon sähkönjohtavuus, MRI jne. • Tekninen kehitys lisää mahdollisuuksia (esim. sykemittari)

  10. Käsitteellisen mallin keskeiset elementit

  11. Tuneteiden kolme ’näyttöä’ (readouts) (Buck, 1999)

  12. Millaiset representaatiot? “Annettiin arvo seuraaville kolmelle kasvon alueelle: kulmakarvojen/otsan liike, silmien/nenän/poskien liike sekä suun/huulien liike videonauhan jokaiselle sekunnin sadasosalle” (DeBellis & Goldin, käsikirjoitus)

  13. Mahdollinen opiskelijoista kerättävä aineisto

  14. Mitä voimme havainnoida luokassa? • Tunteet • Kasvojen ilmeet , äänensävy, asento • Tunteiden tunnistaminen on luonnollista (ja sitä voidaan harjoittaa) • Motivaatio • Millaisia valintoja oppilas tekee • Mikä saa oppilaan iloiseksi, surulliseksi jne, • Kognitiot • Onnistuuko oppilas tehtävässä • Mitä oppilas sanoo itsestään, matematiikasta tms.

  15. Millaisia tulkintoja voimme tehdä? • Ilmeet, eleet, jne. (Expressive behaviour) • tunteet • Tunnereaktion syntytilanne • Tunnereaktion syy? (Tavoite?) • Automatisoituneet tunnereaktiot (jos toistuvat) • Tunnereaktion tyyppi • ilo - lähestyy / saavuttaa tavoitteen • viha – jokin estää saavuttamasta tavoitetta • pelko – tavoite on uhattuna • suru - tavoite ei ole saavutettavissa • Valinnat • tavoitteet

  16. Mitä voimme havaita haastattelussa? • Puheen sisältö • Tunteet, uskomukset, ja tavoitteet, joista oppilas on tietoinen sekä halukas kertomaan • Esitettävä identiteetti -> identiteetti -> affektiiviset taipumukset • Spontaani puhe vs. vaikeneminen • Tiedostaminen ja / tai halu kertoa aiheesta

  17. Mitä muuta voimme havaita haastattelussa? • Ilmeet, eleet, asento, äänensävy • Tunteet haastattelutilanteessa • Puheen sisältöön liittyvät tunteet • Kerronnan narratiivinen analyysi (Kaasila) • Oppilaan valitsema kerrontatyyli, juoni, yms. -> identiteetti • Korostaminen, toisto, negaation kautta kertominen • Voi paljastaa kätkettyjä / tiedostamattomia tunteita/uskomuksia

  18. Mitä tavoitamme kyselylomakkeella? • Pintauskomukset / esitettävä identiteetti • Lomaketutkimuksella voi päästä syvemmällekin • Affektiiviset taipumukset • On-line kyselyt (täytetään esim. ongelmanratkaisun aikana) -> tunnetilat

  19. Yhteenveto • Käsitejärjestelmässä on huomioitava tunteet, motivaatio ja kognitiot • Tunteet ovat tunteiden ja motivaation havainnoinnin / mittaamisen avaintekijä • Menetelmällinen triangulaatio on välttämätön tulkintojen luotettavuuden lisäämiseksi

More Related