Seppo Purontakanen seppo.purontakanen@elisanet.fi

1. UUSOSUUSKUNNAT YRITYSMUOTONA ja MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA Seppo Purontakanen seppo.purontakanen@elisanet.fi

2. Osuustoiminnan historiaa • Osuustoimintalait 1901, 1954, 2002 • Perinteisiä (konserni-) osuuskuntia:SOK, OP-ryhmä, Osuusmeijerit, Osuusteurastamot, Lähivakuutusryhmä, Metsäliitto, Tapiola-ryhmä, Atria, Portti, HK, Tradeka, Elanto, Expert / Tekniset… • Uusosuustoiminta alkoi 1990- luvulla - Lukuisia uusia toimialoja - Uusia jäsenryhmiä Uusi laki 2002 uusia mahdollisuuksia

3. Maaseudun palvelujen viimeaikainen kehitys • ”Perinteiset” yritysmuodot siirtyvät paremman katteen toivossa taajamiin ja kaupunkeihin • Perinteisempi konserniosuustoiminta (Osuuspankit, Osuuskaupat ym.) on siirtynyt maksimaalisen katteen metsästäjiin ja taajamiin • Jopa kuntien tuottamat peruspalvelut ovat monin paikoin heikentyneet.

4. Miksi maaseudun palvelut ovat vähentyneet ? • Ne eivät ole olleet toteutetussa muodossaan liiketaloudellisesti riittävän kannattavia 2.Oletettu parempi kate vie yksin yrittäjät ja palvelut taajamiin 3. Osto- ja palvelutottumusten suuntautuminen taajamien ”monipalvelukeskuksiin” (marketit, vast.)

5. Onko palvelujen väheneminen pysäytettävissä ? Kyllä ! Miten ! Ennakkoluulottomalla yhteistyöllä (yrittäjät, kunta, yhteisöt / järjestöt, yksittäiset ihmiset…) 2. Uusimuotoisilla toimintaratkaisuilla - Uusosuustoiminnallisilla ratkaisuilla, - matalan kynnyksen yritysratkaisuilla (”Satasella yrittäjäksi”) Haaste on kova - mutta ei mahdoton

6.  Miten se toteutetaan ? Siirtymällä osuustoiminnallisiin toimintatapoihin,jossa päätavoite ei ole liikevoiton maksimointi, vaan jäsenten talouden ja elinkeinon tukeminen sekä yleinen hyöty. Hyödyntämällä valmiita tiloja ja alueen osaamista. Keskittämällä usean palvelutuottajan markkinointi, myynti ja taloustoiminta. Ottamalla organisointimuodoksi osuuskunta Avainasioita ovat: Aloitteellisuus yhteistyökyky ja osallistumishalu

7. Kunnat ulkoistamassa palveluitaan

10. Kynnys yrittämiseen ja työllistymiseen voi olla entistä matalampi Lääkkeenä mm. työttömyyteen

12. On olemassa selkeä tarve !

13. Osuuskunnan etuja ovat: • Madaltaa aloituskynnystä, kun voidaan aloittaa: kevyellä organisaatiolla, vähäisillä riskeillä ja pienillä investoinneilla(Esim. työosuuskunta – ”100 €:lla yrittäjäksi”) • Joustava organisaatio (liittyminen, eroaminen, hallinto) • Jäsenen rajoitettu vastuu OSK:n veloista • Keskitetty taloushallinto vapauttaa osakkaat varsinaiseen työhön (pois kirjanpito, työnantajavelvoitteet) • Oikeus työttömyysturvan säilymiseen (väh. 7 jäsentä) • Asiakkaalle helppo. Yritys tai yksityinen maksaa vain yhden laskun, johon sisältyy kaikki (ml. työnantajavelvoitteet) • Työttömälle mahdollisuus säilyttää ammattitaito ja saada työkokemusta Jatkuu…

14. Lisää etuja… 8. Sitä ei voi ”kaapata” 9. Samasta palvelupisteestä voi saada tai tilata monenlaisia palveluita, kuten: - paikalla ostettavat palvelut (myynti, vuokraus…) - kiertävät palvelut (keskuksessa / etäkohteissa / kotona) 10. Työ-OSK kykenee toimimaan pienelläkin katteella 11.Ei lakisääteistä perustamispääomaa kuten osakeyhtössä 12. On keino työllistyä omaehtoisesti (hinnoittelu, työaika…) - soveltuu myös osakaan sivutoimeksi / -elinkeinoksi 13. Demokraattisuus 14. Jäsen voi olla sekä tuottaja, omistaja, päätöksentekijäettä asiakas

15. Mahdollisia ongelmia ? • Suuret vaatimukset erilaisten yrittäjien, yhteisöjen ja yksilöiden yhteistyökyvylle. • Imago-ongelmat ja ympäristön ennakkoluulot • Mahdolliset tila- / investointikustannukset • Hyviä malleja palvelukeskittymistä lähialueella on vielä niukasti tai ei ollenkaan Jatkuu…

16. Mahdollisia ongelmia ? • Sitoutuminen vaihtelee; aktiiviset ja passiiviset jäsenet • Yrittäjäasenteen tai sisäisen yrittäjyyden puute • Demokraattisen päätöksenteon vaikeus / johtamisen ongelmat…

17. Riskittömin yritysmuoto= Työosuuskunta Pelkistetty toimintaidea jäsenen kannalta: • Maksamalla liittymis- ja osuusmaksun (esim. 30+50 €) voit aloittaa työn tai palvelun tuottamisen • Voit keskittyä työhösi – OSK hoitaa ”yritysrasitteet” • Voit itse hinnoitella työsi ja määrittää työaikasi • Kysyntä ja tarjonta ratkaisee, riittääkö töitä • Jos tulee työttömyysjaksoja olet työttömyysturvan piirissä • Jos et halua jatkaa, voit erota ja saat osuusmaksusi takaisin = suurta riskiä yritämisen kokeilussa ei juurikaan ole

18. Peruspalvelut keskitetty • Keskeisin toiminta tukeutuu yleensä olemassa oleviin tiloihin • Kaikkien palvelujen perustiedot saa yhdestä paikasta / palvelunumerosta. - Joidenkin palvelujen tarkemmat tiedot saa palveluiden todelliselta tuottajalta (jäseneltä). • Kaikkien palveluiden kirjanpito, myynti, laskutus ja maksut hoidetaan keskitetysti.

19. Prosessin kautta toimintaan Laaditun prosessimallin avulla selvitetään: • Tuotteet = palvelut (kysyntä ja tarjonta), • Tuottajat / Yrittäjät (jäsenet), • Mahdollisuudet monipuolisiin, kohtuuhintaisiin ja taloudellisesti kannattaviin palveluihin (esim. yhteistyö kunnan kanssa) • Toimintamuoto (osuuskunta)(Yrityksen sekä sen talouuden- ja markkinointikeskittymän organisointitapa)

20. Tuotteistettavat palvelutEsimerkkiprosessi Noin 100:n soveltuvan palvelumuodon joukosta poistetaan selvitysten jälkeen: • palvelut jotka kilpailisivat toimivien yrittäjien kanssa • palvelut joille toiminta-alueella ei ole kysyntää • palvelut, joiden tuottamiseen ei löydy tekijöitä Loput tuotteistetaan

21. Esimerkki palvelukeskittymän valikoimasta: • suoramyyntipiste • vuokratyövoimapalvelut, pestipalvelut • kylä- / mökkitalkkaripalvelu • ruokailupalvelut (esim. koulukeittiöllä) • kauppakassipalvelu • opastuspalvelut, matkailuinfo • kopiointi- ja sihteeripalvelut • kodinhoitopalvelut • nettipiste • hoivapalvelut / vanhuspalvelut • pankkipääte • atk-tukihenkilöpalvelu • tila- ja välinevuokraus • etätyönä tehtävä tulkkauspalvelu • kylän ja kunnan infopiste • myyntinäyttelytoiminta • lasten iltapäiväkerho • kyläkirjasto

22. Millaisia palveluja ikäihmiselle ? (esimerkki eräästä näkökulmasta) • Kylätalkkari - pienet lumityöt, pienet korjaustyöt, polttopuiden pilkonta, nurmikon leikkaus, puutarhan hoitotyöt jne. • Tilaus- / toimitus- / kuljetuspalvelu • - ”kauppakassipalvelu”, yhteiskuljetukset, polttopuut ym. • Kodinhoitopalvelut (ammatti / tukipalvelut) • - Monenlaiset kodin ja ihmisen hoitoon liittyvät tehtävät Jatkuu…

23. Jatkoa… • Virike ja virkistystoiminta - kuntoa ylläpitävää liikuntaa - erilaisia kerhotyyppisiä virike ja virkistystoimintoja - (askartelua, ompelua, tarinatupaa, esitelmiä, elokuvia jne.) • Ruokailupalvelut • - joko kotona tai ruokalassa • Atk-apu, pankkipääte, sähköposti • - nykyaikainen yhteydenpitomahdollisuus s-postilla • - laskujen ja tilien hallinta nettipisteeltä mahdollista

24. Esimerkki”VERKOSTOYRITYKSESTÄ” (OSK)

25. Päätelmiä / väittämiä • Maaseutukylien palveluja ei kyetä turvaamaan perinteisillä palvelujen tuottamistavoilla (”yksin yrittämällä”). Taloudellisesti toteutettuja Maaseutukylien palveluja voidaan lisätä pääsääntöisesti vain osuuskuntapohjaisesti toteutettujen ratkaisujen pohjalta. Taloudellisesti järkeviä ratkaisuja syntyy vain ENNAKKOLUULOTTOMALLA kyläläisten, kylien, yrittäjien, yhteisöjen, kunnan, palvelun tarvitsijoiden sekä erilaisten sidosryhmien ja tukiverkostojen yhteistyöllä

26. Lisätietoja www.pellervo.fi/wuokko Esimerkki: www.repovedenportti.net

27. Ajattelemisen aihetta ”Paremmat päivät eivät tule odottamalla vaan tekemällä !” ”Jos jokainen odottaisi, että joku muu tekisi ensin asialle jotakin, ei kukaan tee asian hyväksi mitään” Seppo Purontakanen seppo.purontakanen@elisanet.fi 040 839 1672