Metsän eri käyttömuotojen yhteispeli

1. Metsän eri käyttömuotojen yhteispeli 1 Liisa Tyrväinen MMT, prof., Metla/Lapin yliopisto

2. Metsien käyttömuotojen merkitys muuttuu • Metsien käyttömuodot ja niiden taloudellinen merkitys vaihtelevat maakunnittain Suomessa. • Erot johtuvat puun määristä, puun kysynnästä, tuotantolaitosten ja kansallispuistojen sijainnista ja maakuntien talouksien rakenteista. • Maaseutualueiden elinvoimaisuutta voidaan tukea uusien luontoa hyödyntävien elinkeinojen kuten matkailun, luonnontuotealan ja muun luontoon perustuvan yrittämisen kautta. • Markkinattomat metsien käyttömuodot (esim. virkistys- ja ekosysteemipalvelut) ovat yhteiskunnassa yhä tärkeämpiä.

3. Metsien eri käyttömuotoja (Hetemäki ym. 2006) Miten metsiä käytetään niin, että yhteiskunnan hyöty muodostuu mahdollisimman suureksi?

4. Kilpailua vai synergiaa? • kaikkea ei voi saada lisää → joudutaan valitsemaan: • Mitä tuotetaan ja kuinka paljon (paperia, bioenergiaa, ekosysteemipalveluja, maisema- ja virkistysarvoja)? • Miten tuotetaan (esim. teknologia ja politiikkakeinot)? • Kenelle kustannukset ja hyödyt koituvat (teollisuus, metsänomistajat, suuri yleisö, luonnon monimuotoisuus)? • Koska tuotetaan (metsien käyttö yli ajan)? • Mikä on julkisen vallan politiikan rooli? • arvostukset riippuvat siitä miten yhteiskunta ja metsäsektorin toimintaympäristö kehittyvät

5. Metsän tuotteiden arvoja vuonna 2004 (Metsätilastollinen vuosikirja 2005)

6. Luontomatkailun talous- ja työllisyysvaikutusten arviointi • Luontomatkailun tilastointi on puutteellista. • VILMAT (YM 2002) • luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön työllisyysvaikutukset v. 2000 noin 32 000 htv, (kotimaisen kysyntä 23 000 htv ja ulkomainen 7500 htv). • Tulevaisuuden metsäfoorumin luontomatkailutyöryhmä (2005): • luontomatkailun työllisyysvaikutus v. 2002 20 000-30 000 htv • Luontomatkailu (2002) noin 1/5 metsätalouden arvonlisäyksestä

8. Talous- ja työllisyysvaikutukset Lapissa • Alueellisesti selkeimmin luontomatkailu on kasvanut Lapissa, Kuusamossa ja Kainuussa. • Matkailutulo noin 400 milj. euroa vuodessa (2000-2004, Lapin liitto). • Matkailutulo vuonna 2002 oli 4/5 koko metsäsektorin arvonlisäyksestä Lapin metsäkeskuksen alueella. • Inarin kunnassa matkailun osuus työllisyydestä oli 20,0 %). (Metsäsektori 5,3 % ja porotalous 8,3 %, Vatanen ym. 2005)

9. Luontoon perustuvien elinkeinojen paikallistaloudelliset vaikutukset Inarissa (Vatanen ym. 2006)

10. Tulokset 1b. Luonnon käyttöön perustuvien toimialojen suhteelliset osuudet työllisistä.

11. Matkailun kasvulukuja • WTO:n arvio: Kansainvälisen matkailun kasvu pitkällä aikavälillä 4% • suomalaisen aikuisväestön yöpymisen sisältävien matkojen määrä kotimaassa lisääntynyt keskimäärin 9,5%/v 2000-2003, luontomatkojen arviolta hieman enemmän • VILMAT-työryhmän arvio v.2002: esitetyin toimenpitein luontomatkailun kasvu 8%/v

12. Millainen osuus kasvavasta matkailusta suuntautuu Suomeen?

13. Matkailun kausivaihtelu Lapissa

14. Lapin matkailun strateginen kehittäminen perustunut matkailukeskusten kehittämiseen ja investointien keskittämiseen pääkohteisiin (Lapin matkailustrategia 2003-2006). Etelä-Suomen luontomatkailun kehittämisalueet?

15. Luontomatkailun kysyntä • Kotimaan luontomatkoilla on runsas kysyntä (Silvennoinen &Tyrväinen ym. 2001) • Valtakunnalliseen asiakaskyselyyn osallistui runsaat 900 suomalaista (15-75-vuotiaat). • 48 % arvioi lähtevänsä luontomatkalle vuoden sisällä • 26 % mahdollisesti lähivuosina • Luontokohteen tulisi löytyä keskimäärin 380 km:n etäisyydellä kotipaikkakunnalta • Luontomatkailu kiinnostaa erityisesti naisia ja seniorimatkailijoita • lähes puolet kiinnostuneista matkustaa lasten kanssa • Kotimaisen kysyntä voi lisääntyä suhteellisesti eniten Etelä-Suomessa • Hyvät mahdollisuudet lisätä kansainvälistä kysyntää

16. Luontotyyppien sopivuus luontomatkailuun

17. Luonto osana matkailupalvelua • Luontomatkailupalvelujen tuottamisessa korostuvat ympäristöarvot, paikallisuus ja elämyksellisyys. • Luontoympäristön laatua arvioidaan ensisijaisesti visuaalisesti. • matkailijoiden odotukset kahtalaiset • turvallisuus, puhdas luonto, rauha ja hiljaisuus, ’aito’ luonnonympäristö • liikunta- ja toimintamahdollisuuksia, jolloin ympäristön laatu vähemmän tärkeä

18. Mitä virkistys- ja matkailukäytön lisääntyminen merkitsee tulevaisuudessa? • Etelä‑Suomi <-> Pohjois-Suomi • erilainen metsänomistus • Suojelutilanne • Metsätalouden intensiteetti • Matkailuelinkeinon ja virkistyskäytön kasvaessa • vaatimuksia metsäalueiden käsittelemisestä (käsittelemättä jättämisestä) matkailun ehdoilla. • toiveita laajentaa matkailun yritystoimintaa talousmetsissä ja yksityisten omistajien mailla

19. Metsien käsittelyn vaikutukset maisema-arvoon(Silvennoinen ym. 2002)

20. Matkailu ja yksityismetsät • Kysely eteläsuomalaisille luontomatkailuyrittäjille (Tyrväinen ym. 2002) • maiseman laatu, palveluvarustus ja liikkumisen helpottaminen tärkeintä • ulkopuolisten maa-alueiden käyttö tärkeää 80% yrittäjistä; sopimuksen tehnyt neljännes • puolet yrittäjistä arvioi käyttäneensä luonnon tarjoamat mahdollisuudet melko heikosti hyväkseen • uusia mahdollisuuksia erityisesti vesistöjen ja talousmetsien käytön lisäämisestä

22. Yrittäjien näkemykset luontomatkailusta yritystoimintana

23. Yrittäjien perustelut maksuhaluttomuuteen ulkopuolisten maiden käytöstä matkailun tukena.

24. Maanomistajien suhtautuminen maa-alueidensa matkailukäyttöön korvausta vastaan Etelä-Suomessa (Tyrväinen ym. 2002)

25. Metsänomistajan valmius ympäristön- ja maisemanhoitoon omalla tilallaan * *Yksittäinen, selvästi rajattu metsäalue

26. Maanomistajien suhtautuminen heidän maidensa välittömään läheisyyteen perustettavaan maatila- tai luontomatkailuyritykseen?

27. Miten reittien, rakenteiden yms. perustamisesta aiheutuvat vahingot ja haitat pitäisi korvata?

28. Luonnonsuojelun ja –matkailun yhteiset intressit? -Laajat aluekokonaisuudet myös Etelä-Suomessa, jotta matkailupalvelujen kysyntä ja asiakavirrat saadaan riittävän suuriksi. -Uudet ja nykyiset luonnonsuojelualueet voivat toimia ydinalueina. Lähialueita voidaan hoitaa pienipiirteisesti maisema- ja virkistysarvot huomioon ottaen -Alueiden tulisi olla helposti saavutettavia ja palvelutarjonta tulisi olla riittävän suuri. -Vaihtoehtoisten nykyistä pehmeämpien metsänkäsittelytapojen käyttömahdollisuuksia tulisi edistää metsäneuvonnassa ja niiden kustannusvaikutukset tulisi selvittää.

29. Kehittämistarpeita • Maisemanhoito • lähimaiseman lisäksi huomioon maisema-aluetaso • tietotaidon lisääminen ja koulutuksen kehittäminen metsäalalla • Maisema-arvokauppa ja virkistysarvokauppa? • vapaaehtoisuuteen perustuva sopimusmenettely • sopimusmalli ja korvausperiaatteet? • Jokamiehenoikeuden täsmentäminen

30. Kehittämistarpeita * Eri alojen toimijoiden yhteistyö • Alueellisissa metsäohjelmissa ja metsäsuunnittelussa eri käyttömuodot paremmin huomioon • monitavoitteinen metsäsuunnittelu • uusia malleja ja työkaluja esim. hankerahoitusjärjestelmä (Kemera?) • Alueiden käytön suunnittelussa eri harraste-muotojen yhteensovittaminen (motorisoitu liikkuminen ja hiljaisuuteen perustuvat luontoelämykset) • Kestävyyden periaatteiden määrittely ja toteuttaminen käytännössä.

31. Metlan tutkimustoiminta Aiempia tutkimusohjelmia: • Metsien monikäytön tutkimusohjelma (1990-1994) • Metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamisen tutkimusohjelma (1995-1999). Aihepiiriin liittyvät hankkeet: • Matkailu osana luonnon- ja kulttuuriympäristön kestävää käyttöä (2000-2006), • Virkistyskäytön kysyntä ja hyödyt 2000-2006, • Metsäluonnosta teolliseen tuotantoon – METTE (2005 – 2006), • Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö (2004-2007), • Matkailualueet maisemalaboratorioina – LIFE (2004-2007).

32. Kiitokset! Kiitokset!