Varatuomari, tutkija Antti Sassi anttisassi@yahoo

1. Seminaari 10.6.2009:”PANKKIKRIISIN PITKÄ VARJO” Pankkikriisi asiakkaansuojan näkökulmasta. Kokemuksia oikeuskäytännöstä Varatuomari, tutkija Antti Sassi anttisassi@yahoo.com

2. Esitelmän yleisesittely Tavoitteenani on esitellä pankkikriisitutkimuksen oikeudellisen sektorin mahdollisuuksia ja keinoja tukea tutkimusprojektia. Pankkikriisin johdosta kärsimään ja pettymään joutuneiden hartain toive on ollut asioiden todellinen tutkiminen. Siksi tässä esityksessäni korostuu tutkimustoiminnan ja tutkimustarpeiden esitteleminen. Todellisten tutkimusten kautta tulee asiakkaansuojan näkökulma parhaiten selvitetyksi. Laajasti asetettuna keskeinen tutkimustehtävä on vastata kysymykseen, onko oikeusturvajärjestelmä Suomessa romahtanut totaalisesti 1990-luvun  pankkiriisin yhteydessä ? Tämä kysymys on noussut pintaan aivan yleisesti, kun näistä asioista on Suomessa puhuttu ja kirjoitettu.

3. Esitiedosta pankkikriisitutkimuksissa Tutkimusprojektin tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista esittää kovia väitteitä lopullisina totuuksina, vaan tutkimusterminologian mukaisesti esitietona. Esitietoa voidaan kutsua myös ns. journalistiseksi totuudeksi. Journalistinen totuus taas aiheuttaa tarvetta asioiden tutkimiseen demokraattisena itseään pitävässä valtakunnassa. Kuinka esitietoa voidaan jalostaa tieteelliseksi tutkimukseksi pkrs- tutkimuksissa ? Pankkikriisiprojektissa se on empiirinen tutkimus, ja pankkikriisitutkimuksen oikeudellisella sektorillacase- eli ns. tapaustutkimukset. Esitietoa pankkikriisiasioissa edustaa Suomessa myös jo tähän mennessä julkaistu (internet ja kirjallisuus) hyvin runsas ja laadukas aineisto

4. Tutkimusväittämiä -  Suomen oikeus- ja yhteiskuntajärjestys ei ole toteutunut (”implementoitunut”)’ niin kuin perustuslaissa on säädetty, -  Lakeja ei ole noudatettu pankki- eikä viranomaistoiminnassa, -  Kaikki paha on ollut mahdollista, kun todellista valvontaa ei ole ollut, -  Asioita ei ole tutkittu valtion tutkintavelvollisten viranomaisten toimesta alkuunkaan niiden edellyttämällä laatutasolla, ja siitä johtuen päätöksiä ei ole tehty eikä tuomioita annettu ”oikeilla ja riittävillä tiedoilla vaan väärillä ja puutteellisilla tiedoilla (faktoilla),  Näissä asioissa viranomaisten toiminta on ollut vain ’kulissihallintoa’

5. Yksittäistapauksia analysoimalla yleisempiin johtopäätöksiin Jo esitiedon perusteella ontodettavissa, ettäyksittäistapausten analyyttisen tarkastelun perusteella ongelmat yleistettynä/abstrahoituna palautuvat joukkoon ’keskeisiä ongelmasyitä’ . Näin ongelmien esittäminen yleisellä tasolla vastaa samalla pitkälti myös sitä näkökulmaa, josta yksittäinen oikeusongelmainen haluaisi asioita oman tapauksensa pohjalta tuoda esille. Erittelen vielä näitä ’ongelmasyitä’ myöhemmin. Tapauksia ja tilanteita on moninaisia. Ne eivät rajoitu vain pankkiasiakkaisiin vaan myös pankkien sopimuskumppaneihin. Heikomman sopimusosapuoleen oikeusturva on ollut ongelma pkrs-tapauksissakin..

6. Yleisistä tyytymättömyysperusteista Systemaattisesti tarkastellen asiakaskunnan ja heikompien sopimuskumppanien ongelmat ’palautuvat’ aina/usein perusteisiin, kuten: yhteiskunta-/viranomaiskoneiston heikko laatu ja laadunvalvonta, viranomaisosaamattomuus, puolueellisuus, valvonnan puute, ”alkuperäistodennäköisyyden” virheellisyys ja asennoitumisvääristymät, tiedon puute todellisuudesta (empiirisen/tutkitun tiedon puute), ”oikeudellinen pankkituki”, kansalaisten alisteisuus valtiolle ja sen intressin keskiössä olevalle  pankkijärjestelmälle, jne. Ns. pankkiongelmaiset ovat kokeneet kohdanneensa nimenomaan: oikeudellista vääryyttä.

7. Faktatutkimusten merkityksestä - Prof. Juha Tolonen on kuvannut kirjassa Minun Metodini, s. 301: ”... juridiikassa todellisuus ja sen kuvaaminen koetaan jokseenkin ongelmattomana.… ratkaisuissa ns. oikeuskysymys on yleensä triviaalin helppo, jos vain osaa hakea lakikirjoista oikean lainpaikan.   Nykyään ratkaisut entistä useammin tehdään periaatteiden nojalla, … Todellinen ongelma on sen sijaan ratkaisun kohteena olevan reaalisen todellisuuden kuvaamisessa. Tässä ei ole keskeistä niinkään konkreettisten faktojen määrittely, vaan jokaiseen todellisuuden kuvaukseen välttämättä liittyvien arviointien tekeminen.”

8. ”Oikeat ja riittävät tiedot” Perinteisessä oikeustieteellisessä tutkimuksessa oikeustapaus-arvosteluissakin tuomiosta ilmenevät faktat hyväksytään sellaisenaan, eli tehdään tiedettä fiktiivisten tapausten (fiktiivisen faktatason) perusteella. Kun oikeustieteen puolella siis tutkitaan vain normitasoa, ja faktataso jää tutkimatta, ei oikeustiedekään toteuta tuomioistuinten laadunvalvontaa todellisessa merkityksessä. Laadunvalvontaan ei riitä vain normitason tutkimus, vaan laadunvalvonta edellyttää myös oikeiden ja riittävien faktojen selvittämistä ja niiden ottamista (rehellisesti ja oikein ymmärrettyinä) tuomioiden faktapremissiksi. Sama koskee ns. tutkintavelvollisten viranomaisten päätöksiä. Tuomioistuinten tuomiot ovat joko/tai -ratkaisuja (= totaalinen voitto tai häviö), vaikka jutun voitto tai häviö olisi ollut vain hiuskarvan varassa. Usein tuomiosta on tullut virheellinen, kun pankin puolelta ei ole annettu tuomioistuimelle ns. oikeaa ja riittävää tietoa. Tuomioistuimet ovat olleet liian valmiita uskomaan pankin asiamiehen väitteitä vaatimatta riittävää näyttöä.

9. Kriittisestä oikeustutkimuksestaEsimerkkinä ’Oikeusmurharaportti’ww.demla.fi/oikeusmurhaprojekti.htm Tapaustutkimusta voitaisiin toteuttaa projektissa ’raadin’ toimesta. Raati toimisi samanlaisen mallin mukaan kuin on selostettu toimineen internetsivulla  Raati selvittäisi, kuinka tutkimuskohteena oleva asia on eri toimijoiden osalta tullut hoidetuksi; onko riittävä laatutaso täytetty, ja jollei niin miksi ei. Onko esim. pankki antanut oikeaa ja riittävää tietoa asiakkaalleen, sopimuskumppanilleen, viranomaisille, tuomioistuimille jne.  Esimerkkiraati totesi raportissaan (ks. em. nettisivu), että ”Toivomme, että raporttimme osoittaa miten tapauksia voidaan haluttaessa tutkia, ja miten muut tahot voivat halutessaan käynnistää samanlaisia selvityksiä.” Ja ”Lakeja ei välttämättä tarvitse muuttaa, riittää kun voimassa olevat otetaan todesta.”

10. Lakien implementoitumisesta Lainsäädön implementoitumista on tutkittu riittämättömästi. Laadunvalvonta on ollut paljolti tabu oikeusmaailmassa. Teoreettispohjaista tutkimusta edustaa Jyrki Talan väitöskirja Lakien vaikutukset. Sen sivulla 197: ”Oikeusjärjestyksen tosiasialliseen toimintaan ja lakien vaikutuksiin kohdistuneet tutkimussuuntaukset ovat osoittaneet, että oikeusjärjestyksen säädännäinen sisältö ja se, kuinka säännöstö tosiasiassa toteutuu, ovat kaksi eri asiaa.” www.helsinki.fi/publaw/tutkimus/väitöskirjat/Tala

11. Oikeusrealismista  Prof. Heikki Ylikangas,  Oikeus historiallisena ilmiönä: - s. 184: ”Alun perin olivat kohteena positiivisoikeudelliset säännökset, oikeus- ja lakikirjat sekä oikeustavat, myöhemmin tutkimus ulotettiin myös oikeuskäytäntöön.” ”Oikeuskäytännön mukaanotto johtui osaksi … sekä toisekseen siitä, että alettiin epäillä säännösten noudattamisen säntillisyyttä.”

12. Väitös: Viranomaisten uhreilla kehno oikeusturvahttp://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/12/767750 Poliisin tai muun viranomaisen takia vahinkoa kärsineen oikeussuojassa on paljon puutteita, kertoo tuore väitöstutkimus. Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa tarkastetun Suvianna Hakalehto-Wainion väitöstutkimuksen Valta ja vahinko mukaan viranomaistoiminnassa vahinkoa kärsineen oikeussuoja on lähinnä teoreettinen. Hänen mukaansa ongelmallista on esimerkiksi se, että vahingonkorvausasioista on käräjöitävä siviilioikeudessa, jolloin korvauksen hakeminen voi tulla kohtuuttoman kalliiksi.   www.helsinki.fi/fi/index/tapahtumat/e66070a54ee75b250dfc551dlf3a3227

13. Itseohjautuvuudesta Laadunvalvonnan tehostaminen pakottaisi rahamaailman toimijat noudattamaan omaehtoisesti oikeellisuutta ja rehellisyyttä toiminnassaan sekä välttämään perättömiä väitteitään ja perusteettomia vaatimuksiaan tuomioistuinten hyväksyttäväksi. Itseohjautuvuuden lisääminen toisi merkittäviä säästöjä Suomen valtiontalouteenkin, ja lisäksi se lisäisi merkittävästi maamme oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen uskottavuutta.

14. Pankkikriisin kirjallisuus ja muut tietolähteetwww.erkki.aho.com/blog/?content=detail&id=655 ”Lama-aikaa ja pankkikriisiä käsittelevää kirjallisuutta on olemassa merkittävä määrä. Tässä joitakin kirjoja esimerkkinä laajasta materiaalista. Lista ei ole tyhjentävä, mutta toivottavasti se auttaa kiinnostuneita löytämään hyviä tietoja. Tutkijoiden keskustelu Suomen lamasta jatkuu yhä.” - Huom. myös: aiheesta esitetyt TV-dokumentit; mm. Timo-Erkki Heino. Timo-Erkki Heinon dokumentit kuvaavat pankkikriisin syitä ja seurauksia. yle.fi/elavaarkisto/?s=s&t=567 http://ohjelmat .yle.fi/ykkosdokumentti/pankkikrisin pitka varjo + 2008 - 2009 julkaistut kirjat, mm: Seppo Konttinen, Salainen Pankkituki, A-P Pietilä, Pankkikriisin peitellyt paperit Katja Boxberg - Taneli Heikka: Lumedemokratia