SOSIOLOGIA: perusk sitteit ja -n k kulmia

1. SOSIOLOGIA: peruskäsitteitä ja -näkökulmia Hannu Ruonavaara puh. 02-333 5382, hanruona@utu.fi Vastaanotot ma 14-15

2. Individualisoituminen eli yksilöllistyminen Sosiologit: länsimainen modernisaatio on merkinnyt ihmisten yksilöllistymistä. Mitä se on? Ihmiset näkevät itsensä vapaina ja suhteellisen riippumattomina muista (yhteisö!) Ihmiset katsovat olevansa vastuussa omista teoistaan Mahdollisuus toteuttaa omaa yksilöllisyyttään on keskeinen arvo ? Individualismi! Sosiologit: traditionaalisessa yhteiskunnassa ihmiset olivat yhteisön vallassa ja hyvin yhdenmukaisia

3. Yksilöllistyminen ja yhteisöllisyys

4. Gemeinschaft/Gesellschaft Ferdinand Tönnies (1855-1936) Jäänyt sosiologian historiaan oikeastaan vain Gemeinschaft/Gesellschaft -tyypittelyn (ja teorian) keksijänä Gemeinschaft = "yhteisö" Gesellschaft = "yhteiskunta" Gemeinschaft ? traditionaalinen maatalousyhteiskunta Gesellschaft ? moderni teollisuusyhteiskunta

5. Olemustahto ? Gemeinschaft sosiaaliset suhteet ovat olemassa vain ihmisten toisiinsa liittymisen tahdon seurauksena Wesenwille, olemustahto tai luonnollinen tahto = arvo- ja tunnepohjaista motivaatiota, joka perustuu perittyihin ja perityn pohjalta itse muokattuihin arvoihin ja katsantokantoihin orgaanista ja integroitunutta: (i) tavoitteet ja keinot ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa & (ii) nousee luonnollisesti ihmisten elämänehdoista Gemeinschaft = yhteenliittymisen muodot, jotka ”on muodostettu ja joita perustavanlaatuisesti säätelee olemustahto”

6. Rationaalinen tahto ? Gesellschaft Kürwille eli mielivaltainen tai rationaalinen tahto: perustuu tavoitteiden ja keinojen jyrkkään erotteluun ”Rationaalinen tahto on puolestaan tulevaisuutta ennakoiva, kalkyloiva ja spekuloiva, tiedon ja ajattelun viitoittama. Sitä hallitsee harkinta ja tietoinen valinta. Se on siinä mielessä ulkoinen tahto, että sitä ohjaavat hyödyllisyyden ja onnellisuuden kategoriat. Se ei toimi spontaanina impulssina vaan mekanismille voimaa antavana moottorina.” (Pertti Rannikko) Yhteenliittymisen muodot, joita motivoi ja säätelee rationaalinen tahto ovat, Gesellschaft-tyyppisiä

7. Gesellschaft? Gemeinschaft on luonnollista, itsearvoista yhteenliittymistä Yhteenliittyminen "hyödyn tai onnen" vuoksi on Gesellschaftia ?”[J]okainen henkilö tavoittelee vain sitä, mikä on hänen omaksi edukseen, ja tunnustaa toisten teot vain siinä määrin ja niin kauan kuin ne voivat edistää hänen etuaan” (Tönnies) Gesellschaft on toisistaan erillisten yksilöiden yhteenliittymä ?”[T]äällä jokainen on omillaan ja eristetty, ja jokaista muuta kohtaan vallitsee jännittyneisyyden tila” Tavaroiden ja palvelusten vaihto liittää yksilöt toisiinsa

8. Onko Gesellschaft kaikkien sotaa kaikkia vastaan? Gesellschaft on myös sosiaalinen järjestys, jossa ihmiset elävät keskenään suhteellisen harmonisesti Järjestys ei perustu traditiolle, perityille arvoille ja moraalikäsityksille vaan laeille ja sopimuksille Syntyvä järjestys kuitenkin lyhytaikaista ja väistyvää (vrt. vaihto Gesellschaftissa) Gemeinschaft että Gesellschaft löytyvät kaikilta yhteenliittymisen tasoilta: (1) sosiaaliset suhteet, (2) kollektiivit ja (3) sosiaaliset organisaatiot

9. Sosiaaliset suhteet Gemeinschaft: esim. perheen tai suvun väliset suhteet Osapuolilla on tunne läheisyydestä, molemminpuolisesta arvostuksesta, sympatiasta, luottamuksesta ja hyvänsuopuudesta Eivät ole kaikki tasa-arvoisia: vanhemmat/lapset Gesellschaft: Kaikki ne suhteet, joissa toimijan on ryhdyttävä vaihtoon toisten kanssa saadakseen jotain tarvitsemaansa (vaihtokauppa, palvelusten vaihto, hyödykkeiden ja palvelusten ostaminen) ? erilaista kuin Gemeinschaftin keskinäinen apu

10. Sosiaaliset kollektiivit Yhteenliittymiä, joilla ”yhteisiä pyrkimyksiä, haluja, mieltymyksiä, torjuntoja – lyhyesti sanoen yhteisiä tunteita ja ajattelutapoja” … ilman organisoitumista Gemeinschaft: esimerkiksi säädyt, joitten jäsenet eivät ajattele voivansa muuttaa osaansa, mutta tuntevat yhteenkuuluvuutta säätytoveriensa kanssa ja ylpeyttä omasta osastaan yhteiskunnallisia tehtäviä Gesellschaft: esimerkiksi yhteiskuntaluokat, joitten tietoisuus kohdistuu niitten etujen kannalta tärkeisiin päämääriin

11. Sosiaalinen organisaatio Ryhmät, joilla on jokin päätöksenteko-organisaatio, jonka pohjalta niillä on mahdollista muotoilla yhteistä tahtoa ja ja toimintaa Gemeinschaft: organisoituminen perustuu esimerkiksi sukulaisuuteen tai kyläyhteisön jaettuihin elämänolosuhteisiin ? myös esimerkiksi kansallisvaltio Gesellschaft: organisoituminen perustuu ryhmän jäsenten samanlaisiin erityisintresseihin

12. Missä on modernisaatio? Missä yksilöllistyminen? Tönniesin voi tulkita yhteiskunnallisen muutoksen teoriaksi: modernisaatio on siirtymistä Gemeinschaftista Gesellschaftiin Gesellschaftin sisältönä on yhteisöllisten siteitten korvautuminen yksilöiden välisten sopimusten säätelemillä Yhteenkuuluvuuden tunteesta oman edun ajamiseen Tönniesin pessimistinen visio: ”Vain harvat suuntaavat energiansa niin suppeaan piiriin; kaikkia houkuttavat pois [perheestä] liiketoiminta, intressit ja nautinnot, ja näin kaikki joutuvat eroon toisistaan”

13. MUTTA: todellisuudessa Gemeinschaft ja Gesellschaft eivät esiinny puhtaina Tönnies: käytännössä kaikista ihmisten välisistä suhteista löytyy molempia, sekä Gemeinschaftia että Gesellschaftia Rakastavaisten suhde vs. torikauppa ” Ja niin kuin rakastavaisten suhteeseen saattaa oikeassa elämässä kytkeytyä monenlaista hyväksikäyttöä ja kaupankäyntiä, mikä loitontaa tätä suhdetta yhteisöllisestä ihannetapauksesta, voi torikauppiaallakin olla oma uskollinen asiakaskuntansa, joka hintaan ja laatuun katsomatta ostaa juureksensa aina häneltä, koska on mieltynyt kauppiaan ääneen, hymyyn tai hänen kojunsa sijaintiin” (Pertti Töttö) ? On kysymys kehitystendenssistä

14. Émile Durkheim: mekaaninen ja orgaaninen solidaarisuus Solidaarisuus eli yhteisvastuu on durkheimilaisen sosiologian keskeinen ongelma-alue, sillä Durkheimia kiinnostaa nimen omaan se, mikä pitää yhteiskuntia koossa

15. Laki ja solidaarisuus I Laki on yhteiskunnan solidaarisuuden kiteytymä Repressiivinen laki: keino rangaista lainrikkojaa on ”tuottaa hänelle harmia hänen omaisuutensa, kunniansa, elämänsä tai vapautensa välityksellä tai kieltää häneltä jokin, josta hän nauttii” Restitutiivinen laki: pyrkii palauttamaan rikkomuksesta häiriintyneen tilan normaaliksi ”joko pakottamalla hyvittämään riidanalainen asia, palauttamalla se tilaan, josta se on poikennut[,] tai mitätöimällä se, toisin sanoen riistämällä siltä kaikki arvo”

16. Repressiivinen laki ja mekaaninen solidaarisuus Mekaanisen solidaarisuuden yhteiskunta ? Repr. laki Pohjautuu yhteisön vahvaan yksimielisyyteen moraalia ja oikeutta koskevissa ydinkysymyksissä Rikos suuntautuu yksimielisyyttä vastaan, niinpä piinan aiheuttaminen on oikeutettua Voimakkaan moraalisen yksimielisyyden perustana on yhteisön jäsenten samankaltaisuus ja sosiaalinen paine ”[Y]ksilö ei kuulu itselleen, vaan hän on kirjaimellisesti yhteiskunnan käytettävissä olevaa omaisuutta”

17. Restitutiivinen laki ja orgaaninen solidaarisuus Restitutiivinen oikeus liittyy läheisesti työnjaon kasvuun ja yhteiskunnan eriytymiseen: sen ala ja piiri laajenevat sitä mukaa kuin yhteiskunnan tehtäväpiiri laajenee Eriytyneessä yhteiskunnassa restitutiivisen oikeuden tarkoitus onkin paljolta pitää huolta siitä, että yhteiskunnan eri osat toimivat koordinoidusti keskenään Orgaanisen solidaarisuuden perustana on yksilöiden erilaisuus ja erikoistuminen: yksilöt tuntevat tarvetta liittyä muihin oman erityisen tehtäväalueensa ja omien sosiaalisten rooliensa pohjalta Yksilöllisyydelle on enemmän tilaa, koska jokainen liittyy yhteisöön vain oman erityisen tehtäväalueensa pohjalta

18. Tendenssi kohti orgaanista solidaarisuutta ”On siis historian laki, että mekaaninen solidaarisuus, joka aluksi on ainoa tai melkein ainoa, menettää yhä enemmän sijaa ja orgaaninen solidaarisuus tulee vähitellen vallitsevaksi." (Émile Durkheim) = yhteiskuntien kehityksessä työnjaolla ja ihmisten erikoistumisella erilaisiin tehtäviin on taipumus lisääntyä Myös eriytynyt yhteiskunta tarvitsee solidaarisuutta ? se voi perustua vain ihmisten erilaisuudelle

19. Durkheim vs. Tönnies Durkheim: Tönniesin Gesellschaft on mekaaninen kokonaisuus Tönniesille traditionaalinen yhteiskunta oli orgaaninen, Durkheimille moderni teollinen! Perinteelliset "jaokkeiset" yhteiskunnat: verkostoja ilman pitkälle menevää organisoitumista ja vähän keskinäistä työnjakoa ja riippuvuutta segmenttien välillä Elämänehtojen samanlaisuus ? samanlaiset arvot Modernit yhteiskunnat: pitkälle menevä työnjako ja erilaistuminen ? yksilölliset erot ? individualismi Keskinäisen riippuvuuden kasvu luo tilaa yksilöllisyydelle!

20. Individualismin "patologiat" Homo duplex: ihminen toisaalta sosiaalinen, toisaalta egoistinen Egoistista puolta on yhteiskunnan säädeltävä Säätelyä ei saa olla liikaa tai liian vähän, jotta yhteiskunta toimisi normaalisti (ja yksilöt voisivat hyvin) Modernisaation ongelma on egoismin pääsy valloilleen Itsemurha-tutkimus: egoismi vähentää integraatiota yhteisöön ja lisää itsemurha-alttiutta Jos ei yksilöllistyvä yhteiskunta kykene luomaan uutta moraalista solidaarisuutta, seurauksena voi olla anomia, normittomuuden tila ? itsemurhien syy

21. Durkheim individualismista Yksilöllistyminen on peruuttamaton osa modernisaatiota Yksilöllistyminen voi merkitä emotionaalisten ja sosiaalisten siteitten höllentymistä, mutta oikein kanavoituna se voi luoda uutta orgaanista solidaarisuutta Orgaanista solidaarisuutta edistävä individualismi perustuu egoismin sijasta ajatukselle yksilön arvosta, oikeudesta ja "pyhyydestä" ? Yksilön kultti!