Kulttuuriomaisuuden kansallinen luettelointihanke

1. Kulttuuriomaisuuden kansallinen luettelointihanke Moninaisuus ja monialaisuus � kulttuuriymp�rist� yhteisty�haasteena �seminaari Vaasa 20.10.2011 Minna Pesu Projektip��llikk�, Suomen Pelastusalan Keskusj�rjest� SPEK� minna.pesu@nba.fi

2. Haag-inventoinnin l�ht�kohdat Unescon Haagin yleissopimus (1954) ja p�yt�kirjat Liittym�kohtia my�s: - Unescon yleissopimuksen kulttuuriesineiden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kielt�miseksi ja ehk�isemiseksi (1970) - VN Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS, 2010) - Pelastuslaki (379/2011) - Valmiuslaki (1080/1991)

3. Yleissopimus kulttuuriomaisuuden suojelemisesta aseellisen selkkauksen sattuessa (1954) 1 artikla m��rittelee kulttuuriomaisuuden, suojelu �alkuper��n tai omistajaan katsomatta� Kulttuuriomaisuudella tarkoitetaan a) �Irtainta tai kiinte�� omaisuutta, jolla on huomattava merkitys kansojen kulttuuriperinn�lle, kuten rakennustaiteellisia, taiteellisia tai historiallisia muistomerkkej�, olivatpa ne uskonnollisia tai eiv�t, kiinteit� muinaisj��nn�ksi�,�...� ...taideteoksia, k�sikirjoituksia, kirjoja ja muita esineit�... b) rakennuksia, joiden p��asiallisena tarkoituksena on a kohdassa m��ritellyn irtaimen kulttuuriomaisuuden s�ilytt�minen tai n�ytteill�pit�minen, kuten museoita, suuria kirjastoja, arkistoja sek� suojia...� c) keskuksia, jotka sis�lt�v�t huomattavan m��r�n a ja b kohdissa mainittua kulttuuriomaisuutta

4. 3 artikla: Sopimuspuolet sitoutuvat rauhan aikana j�rjest�m��n alueellaan olevan kulttuuriomaisuuden turvaamisen aseellisen selkkauksen vaikutusten varalta ryhtym�ll� sopiviksi katsomiinsa toimenpiteisiin Toinen p�yt�kirja (1999) t�ydent��: m��r�yksi� sovelletaan rauhan aikana 5 artikla: �valmisteleviin toimenpiteisiin�� �sis�ltyv�t mahdollisuuksien mukaan omaisuusluettelon tekeminen, h�t�toimenpiteiden suunnittelu tulipalon tai rakenteiden sortumisen varalta, irtaimen omaisuuden siirt�miseen varautuminen tai varautuminen suojelemiseen paikan p��ll� sek� kulttuuriomaisuuden turvaamisesta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten nime�minen� Yleissopimus kulttuuriomaisuuden suojelemisesta aseellisen selkkauksen sattuessa (1954)

5. Haagin yleissopimuksen kansallinen toimeenpano  OKM, Kulttuuriomaisuuden suojelun neuvottelukunta: OKM, PLM, SM, YM, UM, P��esikunta, Suomen Kuntaliitto, Kirkkohallitus, ortodoksinen kirkollishallitus, ICOM,� ICOMOS, SPEK Muistio Kansallisesti merkitt�v�n kulttuuriomaisuuden inventoinnin toteuttamisesta osana Haagin yleissopimuksen ja sen p�yt�kirjojen t�yt�nt��npanoa - Inventoinnin laatimisprosessi ja siihen valittujen kohteiden valinnassa sovelletut kriteerit - Inventoinnin suhde kansalliseen lains��d�nt��n ja sen vaikutukset viranomaisten teht�viin

6. Miksi erillinen Haag-inventointi? Haagin yleissopimus Tavoitteena kulttuuriomaisuuden luettelo viranomaisk�ytt��n Keskeist� kohteiden yksil�inti ja sijaintitieto Irtaimen kulttuuriomaisuuden inventoinnit ja rekisterit Kohdejoukon laajuus valtakunnan tasolla - kohdelukum��r� vrt. suojellut kohteet ja/tai julkisessa omistuksessa olevat kokoelmat - kohteiden rajautuminen vrt. RKY-inventointi

7. Haag-inventoinnin l�ht�kohdat 1/3 Haagin yleissopimus - �kulttuuriomaisuus� - �huomattava merkitys kansojen kulttuuriperinn�lle� Inventoinnin perustana on kohteiden yksil�inti ja merkityksen arviointi, ei nykyinen suojelutilanne tai yksitt�isen kohteen riskianalyysi Haag-inventointiin sis�llytet��n sellainen tieteellisesti, taiteellisesti tai historiallisesti arvokas kulttuuriomaisuus, jonka tuhoutuminen k�yhdytt�isi huomattavasti kansallista kulttuuriperint��mme. Haagin yleissopimus ei huomioi luonnonymp�rist�j� tai aineetonta kulttuuriperint��

8. Inventoinnin l�ht�kohdat 2/3 Kiinte�n kulttuuriomaisuuden osalta mukana on keskeisi� ja kansallisesti merkitt�vi� muinaisj��nn�ksi� ja rakennettua kulttuuriomaisuutta edustavia kohteita. Kohteiden valinnassa on otettu huomioon: kohteen arkeologinen, rakennushistoriallinen, rakennustaiteellinen, ja/tai rakennustekninen merkitys kansallinen identiteetti- tai symbolimerkitys merkitykset, jota liittyv�t kohteen k�ytt��n tai siihen liittyviin tapahtumiin Haag-inventoinnissa ovat edustettuina Suomen esihistorian ja historian eri kaudet, rakentamisen p��linjat ja yhteiskunnan ilmi�t. Valintakriteereit� ovat kohteiden s�ilyneisyys, edustavuus ja/tai pitk� ajallinen jatkuvuus. Rakennetun kulttuuriomaisuuden osalta inventoinnissa kiinnitet��n huomiota my�s rakennusten sis�tilojen s�ilyneisyyteen. Rakennusperinn�n suojelusta (LaRS 2010) annettuun lakiin kirjattuja suojelukriteereit� on hy�dynnetty inventoinnin l�ht�kohtana.

9. Inventoinnin l�ht�kohdat 3/3 Irtaimen kulttuuriomaisuuden suojien eli arkistojen, kirjastojen ja museoiden ja niiss� sijaitsevien kokoelmien osalta inventoinnin l�ht�kohtana on kansalliskokoelman k�site. Kansalliskokoelmalla tarkoitetaan t�ss� yhteydess� seuraavia kokoelmia: Arkistojen osalta inventointi sis�lt�� Kansallisarkiston ja sen alaiset seitsem�n maakunta-arkistoa sek� t�ydent�vi� muita arkistoja. Inventointiin sis�ltyy maamme hallinnon, politiikan, elinkeinoel�m�n, j�rjest�toiminnan sek� kulttuuriel�m�n keskeiset arkistoaineistot. Kirjastojen osalta l�ht�kohtana ovat Kansalliskirjaston kokoelmat, niit� t�ydent�v�t vapaakappalekirjastokokoelmat ja n�it� tukevat muut aineistot. Museoiden osalta kansalliskokoelman ytimen muodostavat Kansallismuseon, Valtion taidemuseon ja Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmat. Muita taide- ja kulttuurihistoriallisia museokokoelmia arvioitaessa on otettu huomioon kokoelman ik�, harvinaisuus, edustavuus ja/tai liittyminen kansallisen historian merkitt�viin henkil�ihin, tapahtumiin tai ilmi�ihin. Lis�ksi osa irtaimen kulttuuriomaisuuden suojina toimivista rakennuksista sis�ltyy inventointiin my�s rakennettua kulttuuriomaisuutta edustavina kohteina.

10. Haag-inventoinnin sis�lt� Kiinte�� ja irtainta kulttuuriomaisuutta edustavia kohteita Valmisteluvaihe (09/2011) yht. noin 500 kohdetta (sijaintia) Rakennettu kulttuuriomaisuus: 215 kohdetta Muinaisj��nn�kset ja vedenalaiset muinaisj��nn�kset: 124 kohdetta Arkistot ja kirjastot: 37 kohdetta Museot ja taidemuseot: 133 kohdetta Museolaivat: 4 kohdetta Muistomerkit: 7 kohdetta

11. Haag-inventointi, Kohteet kulttuuriomaisuuslajeittaintilanne 09/2011

12. Haag-inventointiKohteet sotilasl��neitt�intilanne 09/2011

13. Haag-inventointiKohteet maakunnittaintilanne 09/2011

15. Viranomaisk�ytt� Viranomaisk�ytt�; normaali- ja poikkeusolojen varautuminen Haag-kohteiden yksil�inti, sijaintiin perustuvat kohteet Inventoinnin tietokanta kaksitasoinen: kiinteist� (kohde) ja rakennustaso Poikkeuksena maailmanperint�kohteet, joista huomioidaan maailmanperint�sopimuksen aluerajaus

16. Viranomaisk�ytt� OKM koordinoi hallinnonalojen v�list� yhteisty�t� kulttuuriomaisuuden turvaamiseksi Museovirasto toimii keskeisen� asiantuntijaviranomaisena teht�v�n� kohteiden m��rittely, inventoinnin yll�pit�minen ja p�ivitt�minen asiantuntija-avun antaminen yhteisty�ss� muiden asiantuntijatahojen, mm. Kansallisarkiston kanssa

17. Inventoinnin k�ytt�: Puolustusvoimat Alueiden k�ytt� harjoitustoiminnassa Tietoisuus kohteiden sijainnista jo suunniteltaessa normaaliaikana poikkeusolojen aikaisia alueiden ja rakennusten k�ytt�tarpeita Eri asej�rjestelmien maalittaminen Lis�ksi esimerkiksi pelastusviranomaisille annettavan puolustusvoimien virka-avun suunnittelussa

18. Inventoinnin k�ytt�: Pelastusviranomaiset Pelastuslaki ja �asetus (379/2011), valmiuslaki (1080/1991) Asetus pelastustoimesta: pelastussuunnitelma tulee laatia kulttuuriomaisuuden suojelua koskevissa Suomea sitovissa kansainv�lisiss� sopimuksissa kulttuurimaisuudeksi m��riteltyihin kohteisiin� sek� erin�isten lakien ja asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena suojeltuihin rakennuksiin ja kohteisiin

19. Lis�tietoja: www.nba.fi > Etusivu > Museovirasto >Haag