Uusia tuulia vammaisten perhehoidossa 21.5.2013 Laajavuori

1. Uusia tuulia vammaisten perhehoidossa21.5.2013Laajavuori Arvokas elämä – lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten tukena –hanke 2011-2014

2. Esityksen sisältö • Arvokas elämä –hankkeen tavoitteet • Tavoitteet, taustaa ja lähtökohtia • Perhehoidon toimintamallin kehittämisen askeleet 2011-2013: poimintoja arjesta • Prosessikuvauksia • Työ jatkuu: Miten tästä eteenpäin? Tulevaisuus? • Perhehoidon laadunarviointimalli

3. Arvokas elämä – lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena –hanke 2011-2014 Kehittää hyvät vammaisten lasten ja nuorten perheiden tarpeita vastaavat lastensuojelulain ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut lähipalveluina Kehittää vammaisten perhehoitoa: määrä ja laatu Vahvistaa lapsen ja perheen kanssa toimivien osaamista

4. Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimus (1989) Lapsilla on oikeus 1. Erityiseen suojaan ja hoivaan 2. Riittävään osuuteen yhteiskunnan varoista 3. Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon

5. Osallisuus Lapsilähtöisyys Perhelähtöisyys Dialogisuus Kumppanuus Osaaminen Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tarpeisiin vastaaminen Vanhemmat, kasvattajat, hoitajat, terapeutit, opettajat * Prosessikoulutukset ja kytkentä työhön, teemapäivät, infot, tutkimustieto, hyvät käytännöt Sosiaalinen media: Kotisivut, Facebook Palveluidenkehittäminen lähipalveluina mm. lastensuojelulaki laki erityishuollosta, Valtioneuvoston periaatepäätös 2012:15 Räätälöity tuki perheille – kuuleminen, osallisuus Kehittämisprosessit; koulutus, konsultaatio Työryhmät, työkokoukset, seminaarit Innotyöpajat, kehittämisverkostot/ryhmät Perhehoito Määrä ja laatu, asema, käytön lisääminen * Rekrytointi, valmennus, tuki uusille hoitajille , vertaistoiminta, mentorointi, täydennyskoulutus, työnohjaus ammatillisen kasvun ryhmät Lapsi/nuori ja perhe Palvelu- ja työprosessit: Monitahoyhteistyö Neuvola ja th, päivähoito, opetus, vammaispalvelut, lastensuojelu ja muu sosiaalityö, muu Säätiöyhteistyö: Vanamo Taustafilosofia: Ekokulttuurinen näkemys lapsen ja perheen arjesta Ratkaisukeskeisyys

6. 2015 Lapsen ja perheen asiantuntijatuen malli otettu käyttöön Perhehoitajan tuki toteutuu 2014 Toimintamallien/hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen Jatkuvan kehittämisen työote 2013 Uusia ratkaisuja Tarkennuksia Toimintamallit/hyvät käytännöt Tuki, voimaantuminen, stressin hallinta Osaamisen vahvistaminen Hankkeen eteneminen 2012 Toimeenpanosuunnitelma: Toiminta, kokemukset, Osallistuva havainnointi, reflektointi Palvelut Rekrytointi Osaamisen vahvistaminen Alkutilanteen kartoitus: Kehittämistarpeet Mahdollisuudet Verkottuminen, kumppanuuksien solminen 2011

7. Perhe asiantuntijana - asiakaslähtöisyys

8. Kumppanuus: kunnioitus, kuuleminen, dialogisuus > luottamus

9. Lähtökohtia palveluiden kehittämiseksi ja toteuttamiseksi Lapsinäkökulma: Lapsi on ensisijaisesti lapsi – YK:n lapsen oikeudet! ”Kaikkia ääniä tarvitaan”: yhteiskuntamme tarvitsee jokaista jäsentään myös vammaisia - ymmärrystä tulisi lisätä tasa-arvosta vs. käsitys lapsesta poikkeavana ”Lapsen paikka on perheessä” laitosasumisen korvaaminen perheenomaisilla kasvu- ja kehitysympäristöillä Perhenäkökulma: Perhelähtöisyys: kumppanuusajattelumallin juurruttaminen perhetyön ja moniammatillisenyhteistyön perustaksi: luottamusta ja tasavertaisuutta Asiantuntijuus on jaettua – vanhemmat asiantuntijoita lapsensa asioissa: ”mitä perheelle kuuluu?” ” Miten voisimme teitä auttaa?” Kasvatuskumppanuus: jaettu vanhemmuus on voimavara ja varmistaa lapsen tarpeita Perhekeskeisyydessä keskiössä perheen tarpeet ja lapsen arjen toimintakyvyn tavoitteet Kokemuksen arvostaminen mm. kokemusasiakkaiden mukaan kutsuminen: lapsen, vanhemman, ammattilaisen kokemus on ainutkertainen ja arvokas

10. Lähtökohtia Lapsi oppii ja kehittyy arjen toimintoihin osallistumalla ja vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa Erityisen tuenkin tarpeessa oleva lapsi on ensisijaisesti lapsi Ekokulttuurinen ajattelu: Perheen omat voimavarat, perheen arkirutiinit ja niiden merkitys perheessä ja lapsen elinympäristön laatu vaikuttavat lapsen kehitykseen ja kuntoutumiseen edistäen tai estäen; jokainen perhe on erilainen – ”räätälöity” tuki • Tarvitaan perhelähtöistä moniammatillista/monialaista yhdessä tekemistä, jossa perhe on keskiössä osallisena • Tarvitaan aitoa kasvatuskumppanuutta ja yhdessä tekemistä lapsen hyväksi luonnollisissa kasvu- ja toimintaympäristöissä (Gallimore ym. 1989, 1993; Bernheimer ym. 1990; Weisner & Gallimore 1994; Määttä 1990)

11. Keski-Suomen maakunnan yhteistoiminta-alueet

12. Ketä mukana? • Keski-Suomen kunnat mm. Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä,Keuruu, Laukaa, Joutsa, Konnevesi, Saarikka, Wiitaunioni Järjestöjä mm. Perhehoitoliitto ry., Pesäpuu ry., Yhteistyökumppaneita: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, Kehitysvammaliitto (KVANK) Hankkeet (2011): Lapset ja perheet Kaste-hanke, VammaisKaste THL, STM Oppilaitoksia JY, JAMK, JAO, Haukkarannan koulu

13. Perhehoidon kehittämisen askeleet 2011-2013 I Taustaselvitykset ja ideointi: - Hankkeen valmistelu ja rahoituksen hakeminen; lainsäädännön muutokset, vammaisten asumisen kehittämisen linjaukset, tutkimustieto. II Kehittämistarpeiden selvittäminen: kuntakäynnit, perheiden (asiakkaiden) ja ammattilaisten haastattelut, neuvottelut, työkokoukset, selvitykset III Rekrytoinnin, valmennuksen, tukimuotojen ideointi, perhehoidon sisällön ja osaamisen kehittämiseen liittyvä ideointi mm. innotyöpajassa ja kehittämistyöryhmissä.

14. Alkukartoituksessa 2011 todettuja perhehoidon kehittämistarpeita (kuntakierros) • Lyhytaikainen perhehoito vähän käytetty tukimuoto perheille • Perhehoitajia on hyvin vähän ja osa on iäkkäitä • Perhehoitajien tukitoimet vähäisiä; vapaiden järjestäminen, ryhmämuotoinen tuki? • Perhehoidon kehittäminen? Organisointi? • Kuntien yhteiset toimintaohjeet ja koordinointi puuttuvat • Vammaiset lapset lastensuojelussa: • Vammaisuus korostuu tai sitä ei huomioida riittävällä asiantuntemuksella • ”Vammaisuuteen ja erityisyyteen liittyvä osaaminen vähäistä” • Moniammatillisessa yhteistyössä kehitettävää • Sosiaalisen median mahdollisuuksia ei tunneta

15. Perhehoitajien osallisuus Perhehoitajien ajatusten ja kokemusten kuuleminen -yhteydenotot puhelimitse: 28 vammaisten henkilöiden perhehoitajaa -perhehoitajien tapaamiset kotikäynneillä syksy 2011 - kevät 2012

16. Perhehoitajien ajatuksia.. • perhehoidon monimuotoisuus; lapsia ja aikuisia, pitkä- ja lyhytaikaisia: ”tukiperhelapset ovat perhehoidon suola ja pippuri” • valmennusta ei ole ollut:”minut katsottiin sopivaksi ja sitten täyteltiin planketit kunnantalolla” • palkkiot puhuttavat: ”lyhytaikaisen perhehoidon palkkioilla ei perhe pysy leivässä”

17. Perhehoitajien ajatuksia tuesta • työnohjausta järjestetään ja vapaat onnistuvat ”kunta järjesti kaikille perhehoitajille yhteisen työnohjauksen” • kuntien työntekijöiltä saatava tuki koettiin vaihtelevana: ”kunnan työntekijöille ei kannata soittaa, heitä ei tavoita kuitenkaan”

18. Perhehoitajien ajatuksia valmennuksesta 2011 • vaikka valmennusta ei ole ollut, kantapään kautta on opittu – valmennus olisi tärkeä: ” Valmennuksessa voisi käydä läpi perusasioita vammaisuudesta, mutta tärkeää olisi kertoa, mitä perhehoito oikeasti on” ”Muutakaan koulutusta ei ole tarjottu”

19. Ajatuksia perhehoidosta ”Perhehoidossa arki on arkea, juhla on juhlaa –yhdessä” ”Perheiden asiat tulevat liki” ” Perhehoitajaksi ryhtyvän ei tarvitse olla mitenkään erityinen, tärkeintä on tavallinen arki” ” Perhehoitajuus tarkoittaa myös pitkäaikaista ihmissuhdetta”

20. Mitä on tehty?Vammaisten perhehoidon kehittämisen askeleita 2011-2014Tavoitteena pysyvä perhehoidon toimintamalli:tasa-arvo ja lapsen oikeudetperheiden tuen tarveturvallisuuspysyvyyskestävyyskumppanuus

21. Perhehoidon infotilaisuudet 2012

22. Lapselle hyvä arki!

23. KeVa -ennakkovalmennuksia 2012-2013

24. Perhehoitajalta edellytettävät valmiudet: • 1) Hyvän elämän toteutumisen tukeminen. • 2) Kehityksen ja toimintakyvyn tukeminen voimavaralähtöisesti. • 3) Perhesuhteiden ja yhteydenpidon tukeminen läheisiin. • 4) Yhteistyökyky • 5) Valmius sitoutua perhehoitajan tehtävään.

25. Perhehoidon ja perhehoitajan tuen kehittäminen (toimintamalli) • Työnohjaajana ja yhteistyökumppanina Perhehoitoliitto • Perhehoidon nykytilan kartoitus kysely Keski-Suomen kuntiin (Koske, KSVS, Avi: 17 kuntaa vastasi) • Perhehoidon kehittämistyöryhmän perustaminen 21.10.2012: kuntien palveluohjaajia ja sosiaalityöntekijöitä (6), kehittäjät (2) • 31.10.2012 Innotyöpaja: ideointia, palvelujen arviointia • 9.1.2013 Innotyöpaja: ideointia ja tarpeiden arviointia: uusia haasteita. Miten vastataan? • 21.2.2013 Laajennettu kehittämistyöryhmän kokous: 1. valmistellaan esitys keskitetystä koordinoinnista sosiaalijohdolle 11/2013 2. haetaan juurruttamisrahaa • 18.3.2013 Kehittämistyöryhmä: perhehoidon toimintaohje (jatkuu) • 2.4.-15.6.2013 Selvitys toimintamalleista/koordinoinnin vaihtoehdoista. Lausunnot esityksen tueksi. Esitysmaakunnan sosiaalijohdolle 11/2013

26. Aloittavan perhehoitajan tuki • Taloudellinen, koulutuksellinen ja emotionaalinen tuki • Perehdyttämisen kehittäminen • Mentorointi –pilotti 2013 syksyllä • Ohjauksen sisällön selvitys menossa 2012-2013: perhetapaamiset (palveluohjaaja/sosiaalityöntekijä/ hanketyöntekijä pilotivaiheessa) • Täydennyskoulutus ja spesifit teemapäivät • Ryhmämuotoinen työnohjaus / tsemppaus n. 8-10 x /vuosi alueellisissa ryhmissä

27. Vammaisten perhehoidon kehittäminen 2012-2014 Yhteistyö: kunta/maakunnallinen yhteistyö Perhehoitomuotojen yhteistyö?

28. Keski-Suomen vammaisten henkilöiden perhehoidon toimintaohje • 9 kuntaa • Arvokas elämä –hankkeen perhehoidon kehittämisryhmä • Päivitystyö kevät 2013 • Lausuntokierros • Elokuussa laajempi keskustelu

29. Kuntien vammaispalveluiden vastaaville tehty kysely 2012 pähkinänkuoressa • Vammaisia henkilöitä hoitavia perhehoitajia Keski-Suomessa yht. n. 80 • Perhehoidossa on 2012 yht. 171 eri-ikäistä henkilöä: 1) 78 lyhytaikaisessa perhehoidossa 2) 77 pitkäaikaisessa perhehoidossa 3) 16 osa-aikaisessa perhehoidossa 16 • Perhehoitopalveluiden lähtökohtana on yleensä laki kehitysvammaisten erityishuollosta tai omaishoidon laki (omaishoidon vapaat) tai muutama palvelupäätös lastensuojelulain perusteella tai vanhempien jaksamisen tueksi • Arvioitu paikkatarve 2012 yhteensä 63: alle 16 -vuotiaille 37, 16-21 -vuotiaille 10, yli 21 -vuotiaille aikuisille 18 paikkaa • Arvioitu perhehoitajien tarve lähivuosille n. 50 perhehoitajaa • Yhdeksässä (9) kunnassa on toimeksiantoja myös muualta Suomesta • Maakunnallista toimintaohjetta 1.1.2012 käyttää 9 kuntaa. Seitsemällä on oma ohje. Toimintakäytäntöjen ja palkkioiden vaihtelu suurta. • Ohjaus ja valvontakäytännöt vaihtelevat. Kuntien välinen yhteistyö vähäistä.

30. Perhehoitajien tsemppipäivä 11.10.2012 Ränssin Kievari

32. Prosessikuvauksia

33. Vammaisten perhehoidon prosessikuvaus

34. 1) Perhehoito perheiden palveluna (kesken) • Vammaisen lapsen/erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja perheen palvelun tarve • Yhteydenotto vammaispalveluihin: palvelusuunnitelma>erityishuolto-ohjelmassa palvelusta päättäminen tai lastensuojelulain perusteella avohuollon tukitoimi • Perhehoitokodin etsiminen, yhteistyöneuvottelut perhe, lapsi, perhehoitaja, vastaava työntekijä ja muut yhteistyökumppanit, aloituksen valmistelu • Tutustuminen perhehoitokotiin, pehmeä kiintymyssuhteisiin perustuva aloitus ja siirtyminen, perhehoidon käyttäjäksi esim. 3-10 vrk/kk • Kasvatuskumppanuuden rakentuminen

35. 2) Perhehoito vammaispalvelu-/lastensuojelun avohuollon tukitoimiprosessina (kesken) • Perhe asiakkaana – palvelutarve! • Lapsen ja perheen tilanteeseen tutustuminen toiveiden ja odotusten kuuleminen: dialoginen työote • Vastuutyöntekijä, tiimi, muut yhteistyökumppanit? • Lapsen ja perheen tarpeita vastaavan perhehoitokodin etsiminen ja aloituksen valmistelu • Yhteistyöneuvottelu perhehoitajan kanssa: perhehoitajan oma arvio valmiuksistaan vastata lapsen ja perheen tarpeisiin • Esivalinta / perhehoitokodin ja hoitajan esittely vanhemmille ja tutustuminen • Lapsen/nuoren tutustuminen perhehoitokotiin: pehmeä kiintymyssuhteisiin perustuva suunniteltu aloitus • Turvallisen ja luottamuksellisen yhteistyösuhteen luominen ja kasvatuskumppanuuden rakentuminen

36. 3) Vammaisten lasten ja nuorten perhehoitopaikkojen hankintaprosessi (kesken) • Tiedottaminen perhehoitopaikkatarpeesta • Ensitiedon antaminen perhehoidosta kiinnostuneille (infopaketti) • Tiedottaminen ennakkovalmennusprosessista ja aikatauluista • Ryhmän kokoaminen (kevät ja syksy /vuosittain tarpeen mukaan) • Ennakkovalmennusprosessi: tutustumiskäynti, lausunnot, osallistuminen 7 x á 3 t, kodin tilojen esteettömyyden arviointi, päätöskeskustelu ja todistus • Perhehoitajarekisteriin ilmoittautuminen (koordinointiyksikkö/AE-hanke 2013-14) • Perhe perhehoitoperheeksi/tukiperheeksi/sijaisperhehoitajaksi: • 1) Keskustelu perhehoitopaikkatarpeesta: arvio omista valmiuksista vastata lapsen ja perheen tarpeisiin • 2) Kunnan päätös palvelusta ja toimeksiannosta perhehoitajan kanssa • 3) Toimeksiantosopimus ja aloituskeskustelut kunnan vastuutyöntekijän, lapsen perheen ja mahdollisten muiden yhteistyökumppaneiden kanssa • 4) Perhehoitajan perehdyttäminen ja aloitus

37. PUITETEKJJÄT PROSESSI Perhehoidon perusta ja pedagogiikka: Lapsen oikeudet; tasa-arvo Kiintymyssuhteet Vuorovaikutus ja kommunikaatio Lapsilähtöisyys Yksilöllisyys Osallisuus Itsemääräämisoikeus Aikaa lapselle Toistoja Kuntoutus ja tuki arjessa Struktuuri Perhehoitajan suhde lapseen ja perheeseen: Herkkyys ymmärtää lapsen tarpeet Ymmärrys Vastuu Avoimuus Kunnioitus Dialogisuus kumppanuudessa/kasvatuskumppanuus VAIKUTUKSET Yhteistyörakenteet Henkilöstön koulutus ja ammatillinen kasvu: Osaamisvajeiden tunnistaminen Usko omaan osaamiseen Hiljaisen tiedon käyttöönotto -Ennakkovalmennus -Perehdyttäminen Päivityskoulutukset: organisointi säännöllisyys työntekijän oma kriittinen arviointi tarpeestaan Työkokemus Perhehoitoyhteisö Toimeksiantajan vastuu/johtajuus: Vastuuhenkilön tuki Vahva tieto- ja tiedeperustainen hoitotyön, sosiaalipalvelu- ja pedagoginen osaaminen ja johtamisen asiantuntijuus Fyysinen ympäristö: Ryhmän koostumus: Ihmissuhteiden pysyvyys ja resursointi huolenpitoon: Hoitosuhteen pysyvyys ja jatkuvuus Lapsen/nuoren hyvinvointi ja viihtyminen Lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen Vanhempien ja perheen tyytyväisyys ja hyvinvointi Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Riittä- vyys Saata- vuus Perhehoidon laadunarviointikriteerien perusta: Vammaisten lasten ja nuorten perhehoidon laadunarviontimalli VÄLILLISET TEKJJÄT KUVIO. Perhehoidon laadunarviointimalli (Korkalainen 2013; 2009 mukaellen Hujala-Huttunen & Tauriainen 1995; Hujala, Parrila, Lindberg, Nivala, Tauriainen & Vartiainen 1999, 80)

38. Miten tästä eteenpäin? Tulevaisuus? • Toimintamallin kokoaminen pilotoinnin, työryhmien ja muiden kokemusten pohjalta: lausunnot: asiakaslausunnot, perhehoitajien lausunto, kuntalausunnot/sitoutuminen, Perhehoitoliitto, Kehitysvammaliitto (KVANK), Koske, Avi, muut läheiset yhteistyökumppanit • 11/2013 esitys Keski-Suomen kuntien sosiaalijohdolle • Toimintamallin käyttöönottaminen ja juurruttaminen 2014-2015: tiedottaminen, kuntakäynnit, perhehoitajatapaamiset , yhteiset koulutukset, työkokoukset, www-sivut, Facebook ja Twitter • Jatkorahoituksen hakeminen RAY 9/2014 vuosille 2015-2016 (kumppanuussitoumukset) • Perhehoidon laadunkriteerien laatiminen, valvonta

39. Arjen eväitä – uusia menetelmiä

40. Vuorovaikutus- ja kommunikaatio

41. Vuorovaikutusta tukevat menetelmät - konkreettisia välineitä arjen työhön • Tarve ja halu olla vuorovaikutuksessa, tuntea turvallisuutta • Osallistuminen ja vaikuttaminen - kehittyminen, oppiminen VIG – videoavusteinen vuorovaikutuksen ohjaus Vuorovaikutustaitojen vahvistaminen asiakaslähtöisesti Vahvuuksien tiedostaminen -> lisää keinoja, joita voidaan soveltaa eri tilanteisin Avoimet kysymykset Magic dance

42. Ryhmätheraplay- aikuisen jäsentämää, lapsen tarpeet huomioivaa mukavaa yhdessäoloa ”minä olen arvokas”

43. Dialoginenperheen/asiakkaan kohtaaminen • Millaista olisi dialogisuuden saarella? • Kuuntelu antaa tilaa. Kuuntele. Kysy vielä lisää mitä ihmiset puhuvat. • Kuuntele mitä ihmiset sanovat älä sitä mitä luulet heidän tarkoittavan! – lisää kykyä muutokseen. • Ole tietoinen omista asenteista ja uskomuksista! • Kerro lisää! Tartu sanoihin. Pohdi. Ammattilaisen asiantuntijuutta on tukea asiakkaan toimijuutta. Ole kohtelias. • Hyvä, että sanot tuon ääneen! Mitä sinulle tulee mieleen?

44. Tulossa 2013-2014: palveluiden kehittäminen 12.9. Työpaja tulevaisuuden muistelu: visioimme vammaisten lasten ja perheiden palveluiden kehittämistä. • Kutsumme 12.9. vammaisten ja tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten vanhempia, vammaisten lasten ja perheiden kanssa toimivia ammattilaisia (neuvola, perhetyö, lastensuojelu, päivähoito, opetus), lastensuojelu ja vammaisjärjestöjen järjestöjen edustajia ja alan oppilaitosten edustajia keskustelemaan odotuksistaan kehittää palveluita. • Vetäjänä asiantuntija Jukka Pyhäjoki THL:lta. • Tulevaisuuden muistelu-kehittämistyökalun tavoitteena on tuottaa mahdollisimman moniääninen, voimavarakeskeinen ja tasavertainen vuoropuhelu, jossa rakennetaan toiveikkuutta ja selkiytetään toimintamahdollisuuksia. • Muistelun päätteeksi sovitaan yhdessä keskustellen, mitä asioita eri tahot tulevat tekemään halutunlaisen tulevaisuuden saavuttamiseksi, kenen kanssa he tekevät yhteistyötä, kuka toimintaa koordinoi ja mitkä ovat seuraavat konkreettiset askeleet, joita tullaan ottamaan. Osallistujat ovat kokeneet dialogifoorumit hyödyllisiksi, tulleensa kuulluksi, ja tulevaisuuden muistelu dialogi on selkiinnyttänyt omia ja toisten toimintamahdollisuuksia. 17.1.2014 Dialoginen kohtaaminen lasta tukevissa verkostoissa: • Vanhemmat kokevat tarvetta myös saada tietoa enemmän olemassa olevista palveluista. Tulevaisuuden työpajan jatkotyöstämiseksi järjestämme tammikuussa 2014 toisen työpajan Dialoginen kohtaaminen lasta tukevissa verkostoissa, jossa pohditaan vammaisten ja tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten palveluiden järjestämisen lähtökohtia ja jännitteitä sekä asiakastyön solmukohtia. • Miten perheet ja lapsen lähiverkostot voisivat aidosti olla mukana edistämässä lapsen hyvinvointia? • Mukana mm. sosiaalipsykologi, työyhteisö- ja organisaatiokouluttaja, YTT Kaarina Mönkkönen ja lapsi- ja perhepoliittinen asiantuntija, KL Erja Pietiläinen Kehitysvammaliitosta.

45. Arvokas elämä - tilastotietoa 2012 • 52 tilaisuutta : palveluiden, perhehoidon kehittäminen sekä osaamisen vahvistaminen (862 osallistujaa). Total 1052 osallistujaa lisättynä työkokoukset, neuvottelut, perhehoidon kehittämistyöryhmä, tukiryhmä ym. • Vammainen lapsi ja perhe palveluissa : neljä prosessinomaista työpajaa 143 osallistujaa (Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä, Saarijärvi) • Kasvatuskumppanuuskoulutus l. työvälineitä perheen kohtaamisiin (60 osallistujaa) • Perhehoidon infot 4 (39 osallistujaa) • Studia Generaliat: Raisa Cacciatore ja Soili Poijula (370 osallistujaa) • KeVa -valmennukset: kolme KeVa -kurssia, joista kaksi jatkuu 2013 puolelle (59 osallistumiskertaa) • Lähisuhdeväkivallan ehkäisy-koulutukset 5 (51 osallistujaa) • Sosiaalisen median mahdollisuudet sosiaalialalla 3 (26 osallistujaa) • Ohjausryhmän kokouksia kolme (28osallistumista) • Työrukkaskokouksia neljä (30 osallistujaa) • Vanamon perhepäivä ja muita perheiden tapaamisia • Perhehoitajien tapaamisia ja haastatteluja • Maakunnallisia työkokouksia (vammaispalvelut, lastensuojelu)

46. Yhdessä eteenpäin lasten ja perheiden parhaaksi!

47. KIITOS!