N kemyksi ja kokemuksia sairaankuljettajien fyysisen toimintakyvyn arvioimiseen ja kehitt miseen

1. 1 N�kemyksi� ja kokemuksia sairaankuljettajien fyysisen toimintakyvyn arvioimiseen ja kehitt�miseen P�ivi Vehmasvaara, Etel�-Karjalan AMK, yliopettaja, TtT 13.4.2005 paivi.vehmasvaara@scp.fi

2. 2 Uusi koulutusasetelma Uudet ensihoitajat ensihoitaja AMK & sairaanhoitaja AMK, 1998 koulukohtaiset fyysisen toimintakyvyn testit tai ei testej� lainkaan hakijoissa sek� miehi� ett� naisia Perinteinen ensihoitaja/sairaankuljettaja palomies, pelastaja, sairaankuljettaja palomiehill� standardoidut testit koulutukseen p��semiseen ty�ss� olevilla s��nn�lliset uusintatestit Tulevaisuuden huomiointi taustalla ensihoitoj�rjestelm�n ripe� kehittyminen ja ammattitaitovaatimusten kasvaminenTulevaisuuden huomiointi taustalla ensihoitoj�rjestelm�n ripe� kehittyminen ja ammattitaitovaatimusten kasvaminen

3. 3 Ensihoitoty�n luonne Vuoroty� ja vaihtelevat ymp�rist�olosuhteet Tilanteita vaikea ennakoida Vaatimus nopeisiin ratkaisuihin Paljon psyykkisi� kuormitustekij�it� Runsaasti fyysisi� kuormitustekij�it� Hoitov�lineiden kantaminen Potilaan nostaminen Paarien kantaminen Hankalia ty�asentoja

4. 4 Mahdollinen skenaario Koulutetaan ty�h�n soveltumattomia Ty�tapaturmien mahdollinen lis��ntyminen Potilasturvallisuuden vaarantuminen Koulutettujen hakeutuminen muihin teht�viin Mik�li soveltuvuuskokeissa ei tehd� testej�Mik�li soveltuvuuskokeissa ei tehd� testej�

5. 5 Vaatimuksia ty�kyvyn fyysisten edellytysten arvioinnissa k�ytett�ville toimintakykytesteille Testauksen tavoitteena ty�turvallisuuden parantaminen Testien on oltava yhteydess� ty�n luonteeseen ja vaatimuksiin Testattava niit� ominaisuuksia, joita ty�ss� tarvitaan Voidaan k�ytt�� ty�teht�vi� simuloivia testej� yksitt�isi� fyysisen toimintakyvyn testej� Testauksen turvallisuus Toteutusmahdollisuudet Taloudellisuus

6. 6

7. 7 Ensihoitoty�ss� raskaimmiksi koetut ty�teht�v�t Kuvio 1. Fyysisesti raskaimmiksi koetut ty�teht�v�t ja niiden prosentuaaliset osuudet vastanneista (%) (n = 169).

8. 8 Keskim��r�inen matka, joka potilasta kannetaan Kuvio 4. Keskim��r�inen matka, joka potilasta kiireellisiss� h�lytystilanteissa kannetaan (n = 169). Ensihoitoteht�viss� keskim��r�iseksi potilaan kantomatkaksi suurin osa vastanneista arvioi 10 - 50 metri�. Voitaneen todeta, ett� ensihoitajan on kyett�v� kantamaan potilasta paareilla v�hint��n 50 m, jotta h�nell� on edellytykset suoriutua ty�teht�v�st��n.Ensihoitoteht�viss� keskim��r�iseksi potilaan kantomatkaksi suurin osa vastanneista arvioi 10 - 50 metri�. Voitaneen todeta, ett� ensihoitajan on kyett�v� kantamaan potilasta paareilla v�hint��n 50 m, jotta h�nell� on edellytykset suoriutua ty�teht�v�st��n.

9. 9 Runsaasti tuki- ja liikuntaelimist�n oireita Kuvio 3. Tuki- ja liikuntaelimist�n oireet viimeisen 12 kk:n aikana prosentteina vastanneista (%) (n = 169).

10. 10 Runsaasti tuki- ja liikuntaelinten ty�tapaturmia Kuvio 4. Ensihoitoty�ss� sattuneet tuki- ja liikuntaelinten ty�tapaturmat viimeisen 12 kk:n aikana prosentteina (%) vastanneista (n = 169). l�hes yht� paljon kuin rakennusalalla liittyv�t l�hes aina potilaan nosto ja siirtotilanteisiinl�hes yht� paljon kuin rakennusalalla liittyv�t l�hes aina potilaan nosto ja siirtotilanteisiin

11. 11 Ensihoidon ty�simulaatio

12. 12 Ty�simulaation k�ytetty aika Ty�simulaatioon k�ytettiin keskim��rin aikaa 1193 s (vv 1119 - 1296). Potilaan saavuttamiseen hoitov�lineiden kanssa ja potilaan nostamiseen kului ty�parilta keskim��rin aikaa 67 s (vv 42 - 117). Potilaan nostaminen paareille vei keskim��rin 85 s (vv 62 - 120) ja paarien kantaminen kolme kerrosv�li� alasp�in vei keskim��rin 93 s (vv 44 - 150). Ty�simulaatioon k�ytettiin keskim��rin aikaa 1193 s (vv 1119 - 1296). Potilaan saavuttamiseen hoitov�lineiden kanssa ja potilaan nostamiseen kului ty�parilta keskim��rin aikaa 67 s (vv 42 - 117). Potilaan nostaminen paareille vei keskim��rin 85 s (vv 62 - 120) ja paarien kantaminen kolme kerrosv�li� alasp�in vei keskim��rin 93 s (vv 44 - 150).

13. 13 Hengitys- ja verenkiertoelimist�n kuormittuneisuus Kuvio 6. Kuormittuminen (%HRmax) simuloiduissa ty�teht�viss� (n = 10 naista, n = 13 miest�).

14. 14 Testirata

15. 15 Testiradan suorittamiseen k�ytetty aika Ty�skentelyn on oltava nopeaa, mutta potilaan on koettava tilanne rauhoittavana ja turvallisena. T�m�n vuoksi testirata kehotettiin suorittamaan "normaalilla ty�joutuisuudella ja turvallisesti", mutta kuitenkin mahdollisimman nopeasti ilman juoksemista. Paarien nostot piti suorittaa "oikealla nostotekniikalla" Ensihoidon opiskelijat k�yttiv�t testiradan suorittamiseen aikaa keskim��rin 7 min 48 sek (vv 429 - 542s). Naiset k�yttiv�t ty�teht�viin aikaa keskim��rin 488 s ja miehet 463 sTy�skentelyn on oltava nopeaa, mutta potilaan on koettava tilanne rauhoittavana ja turvallisena. T�m�n vuoksi testirata kehotettiin suorittamaan "normaalilla ty�joutuisuudella ja turvallisesti", mutta kuitenkin mahdollisimman nopeasti ilman juoksemista. Paarien nostot piti suorittaa "oikealla nostotekniikalla" Ensihoidon opiskelijat k�yttiv�t testiradan suorittamiseen aikaa keskim��rin 7 min 48 sek (vv 429 - 542s). Naiset k�yttiv�t ty�teht�viin aikaa keskim��rin 488 s ja miehet 463 s

16. 16 Kuormittuminen testiradalla Ensihoidon opiskelijoiden HR kehitetyll� testiradalla oli keskim��rin 145 ly�nti� �min-1, mik� vastasi 75 %HRmax. HR vaihteli v�lill� 116 - 177 ly�nti� � min-1 (63 - 87 %HRmax). Naisten kuormittuneisuus (%HRmax) oli testiradalla merkitsev�sti korkeampi kuin miesten (taulukko 20). Ensihoidon opiskelijoiden HR kehitetyll� testiradalla oli keskim��rin 145 ly�nti� �min-1, mik� vastasi 75 %HRmax. HR vaihteli v�lill� 116 - 177 ly�nti� � min-1 (63 - 87 %HRmax). Naisten kuormittuneisuus (%HRmax) oli testiradalla merkitsev�sti korkeampi kuin miesten (taulukko 20).

17. 17 Kuormittuneisuus testiradalla ja ty�simulaatiossa Kuvio 9. Testiradan ja ty�simulaation aikainen kuormittuneisuus (%HRmax) (n = 20). Tavoitteena oli kehitt�� testirata, joka vastaisi kuormitukseltaan todellista ensihoitotilannetta. Tutkittujen kuormittuneisuus testiradalla oli merkitsev�sti yhteydess� kuormittuneisuuteen ty�simulaatiossa (r = 0,51, p = 0,020). My�s tutkittavien %HRmax kaikissa ty�simulaation erillisiss� ty�teht�viss� oli yhteydess� tutkittavien %HRmax:een vastaavissa testiradan ty�teht�viss� (hoitov�lineiden kantaminen, r = 0,46, p = 0,040) (ensihoitotoimenpiteet, r = 0,47, p = 0,036) (kuva 6 C) ja (potilaan kantaminen, r = 0,46, p = 0,043) Ty�simulaatiossa tutkittavien %HRmax eri ty�teht�viss� oli merkitsev�sti matalampi kuin vastaavissa ty�vaiheissa testiradalla. Keskim��r�inen ero tutkittavien kuormittuneisuudessa ty�simulaatiossa ja testiradalla oli 12 %HRmax Verrattaessa kehitetty� testirataa ja raskaimpien ty�teht�vien simulaatioita on huomattava, ett� ty�simulaatio suoritettiin ty�pareina, jolloin yksil�lliseen kuormittuneisuuteen saattoivat vaikuttaa voimakkaasti my�s ty�parin yksil�lliset ominaisuudet Tavoitteena oli kehitt�� testirata, joka vastaisi kuormitukseltaan todellista ensihoitotilannetta. Tutkittujen kuormittuneisuus testiradalla oli merkitsev�sti yhteydess� kuormittuneisuuteen ty�simulaatiossa (r = 0,51, p = 0,020). My�s tutkittavien %HRmax kaikissa ty�simulaation erillisiss� ty�teht�viss� oli yhteydess� tutkittavien %HRmax:een vastaavissa testiradan ty�teht�viss� (hoitov�lineiden kantaminen, r = 0,46, p = 0,040) (ensihoitotoimenpiteet, r = 0,47, p = 0,036) (kuva 6 C) ja (potilaan kantaminen, r = 0,46, p = 0,043) Ty�simulaatiossa tutkittavien %HRmax eri ty�teht�viss� oli merkitsev�sti matalampi kuin vastaavissa ty�vaiheissa testiradalla. Keskim��r�inen ero tutkittavien kuormittuneisuudessa ty�simulaatiossa ja testiradalla oli 12 %HRmax Verrattaessa kehitetty� testirataa ja raskaimpien ty�teht�vien simulaatioita on huomattava, ett� ty�simulaatio suoritettiin ty�pareina, jolloin yksil�lliseen kuormittuneisuuteen saattoivat vaikuttaa voimakkaasti my�s ty�parin yksil�lliset ominaisuudet

18. 18 Fyysisten toimintakykytestien yhteys kuormittuneisuuteen Potilaan nostaminen ja kantaminen Simulaatio Testirata VO2max (l/min) - 0,56** - 0,56* VO2max (ml/min/kg) - 0,68** - 0,66** Puristusvoima - 0,52* - 0,71*** Alaraajojen dyn. lihasvoima - 0,67** - 0,66** Ensihoitotoimenpiteet Vatsalihakset - 0,48* - 0,45*

19. 19 Alaraajojen kehon painoon suhteutetun maksimivoiman yhteys kuormittumiseen naisilla

20. 20 K�den puristusvoiman yhteys testiradan suoritusaikaan

21. 21 Fyysisen toimintakyvyn vaikutus kuormittuneisuuteen

22. 22 Johtop��t�kset Potilaan nostaminen ja kantaminen ovat ensihoidon fyysisesti raskaimmat ty�teht�v�t ja suurimpana haasteena on ty�ntekij�n selviytyminen turvallisesti lyhytaikaisista l�hes maksimaalista toimintakyky� vaativista teht�vist�. Lihasvoima koettiin t�rkeimm�ksi fyysisen toimintakyvyn osa-alueeksi ensihoitoty�ss�. Hengitys- ja verenkiertoelimist�n toimintakyky� koettiin tarvittavan eniten potilaan kantamisessa Niskahartiaseudun ja alasel�n kipuoireita on enemmin kuin v�est�ss� keskim��rin ja ty�tapaturmia sattuu paljon suhteessa v�est��n Korkea hengitys- ja verenkiertoelimist�n kuormittuneisuus ty�simulaatiossa oli yhteydess� kuormittuneisuuteen testiradalla. Hyv� fyysinen toimintakyky oli yhteydess� alhaisempaan kuormittuneisuuteen niin ty�simulaatiossa kuin testiradallakin

23. 23 U. Aasa, 2005AMBULANCE WORKRelationships between occupational demands, individual characteristics and health-related outcomesUme� University Medical Dissertations New Series No.943 Tavoitteena selvitt�� sairaankuljettajien ty�kyvyn vaatimusten, yksil�llisten ominaisuuksien ja terveyden v�lisi� yhteyksi�

24. 24 Barnekow-Bergvist, M., Aasa, U., et.al. 2004. Prediction of development of fatigue during simulated ambulance work task from physical performance tests Tavoite: Selvitt�� fyysisten toimintakykytestien yhteytt� kuormittumiseen simuloitujen sairaankuljetuksen ty�teht�vien aikana Menetelm�t: Potilaan (92 kg) kantamisen simulointi, miss� paarit kannettiin kolmanteen kerrokseen yl�s ja alas kaksi kertaa ja suoritusten v�liss� 5 min tauko. Suoritusaika mitattiin. Kuormittumista mitattiin HR, RPE ja veren laktaattipitoisuudella Fyysisen toimintakyvyn testej� Tutkittavat: Sairaankuljettajia, naisia 17 ja miehi� 48

25. 25 Tuloksia I  50 % naisista ja 10 % miehist� saavutti HRpeakin kantamisen aikana Kehon pituudeltaan lyhyemm�t naiset kuormittuivat enemm�n kuin pidemm�t Suoritusaika > 70%HRpeak x 2 Naiset 258 s ja miehet 146 s, p < 0,001 RPE (6 � 20) Naiset 16,8 ja miehet 14,0, p < 0,001 Veren laktaattipitoisuus Naiset 7,6 ja miehet 5,2 p < 0,001

26. 26 Tuloksia II Simulaation suoritusajan (aika > 70%HRpeak x 2) yhteydet fyysisen toimintakyvyn testeihin Naiset (n=17) Miehet (n=48) VO2max (l/min) 0,70** 0,08* VO2max (ml/min/kg) 0,43** 0,08* Isom. nostovoima (N) 0,29* 0,02 Sel�n staat. kest. (s) 0,36* 0,10* Yhden jalan kyykky(0-15) 0,24* 0,02 Isokin. olkav.ext. (Nm) 0,17* 0,01 Regressiomallissa kuormittumista ennustivat parhaiten absoluuttinen VO2max ja sel�n staattinen kest�vyys Naisten kuormittumista voitiin selitt�� mallien avulla miehi� paremmin

27. 27 Johtop��t�kset Absoluuttinen VO2max ja sel�n staattinen kest�vyys ennustivat parhaiten kuormittumista simuloiduissa ty�teht�viss� sek� miehill� ett� naisilla Naisilla lis�ksi yhden jalan kyykky ja olkavarren isokineettinen extensio olivat merkitt�v�sti yhteydess� kuormittumiseen Korkea kuormittuminen simuloiduissa ty�teht�viss� erityisesti naisilla osoittaa, ett� fyysisen suorituskyvyn arviointi on v�ltt�m�t�nt� fyysisesti raskaissa ammateissa

28. 28 Suosituksia sairaankuljettajien fyysisen toimintakyvyn arviointiin Fyysisen toimintakyvyn arviointi aloitettava jo soveltuvuuskokeissa ja seurantaa jatkettava koko koulutuksen ja ty�uran ajan Arvioinnissa k�ytett�vien testien oltava yhteydess� ty�n fyysisiin vaatimuksiin Arvioinnin tulisi painottua lihasvoiman testeihin, joiden tulisi sis�lt�� v�hint��n k�den puristusvoimaa, alaraajojen, sel�n ja vatsan lihasvoimaa mittaavat testit Lis�ksi arvioitava hengitys- ja verenkiertoelimist�n toimintakyky, jotta ty�ntekij� kykenee suoriutumaan erityisesti kantamisesta, mutta my�s koko ty�p�iv�n aikaisesta kuormituksesta Fyysisen toimintakyvyn arvioinnin yhteyteen liitett�v� AINA ty�ntekij�n ohjaus, jonka tulisi sis�lt�� neuvoja fyysisen toimintakyvyn yll�pit�misest� sek� ty�asentojen ohjaus.